Oritkarin sataman ja sen ympäristön kaavamuutos tukee Oulun vihreää siirtymää
Oulun kaupunki haluaa tarjota vihreän siirtymän teollisuushankkeille houkuttelevia sijoittumispaikkoja. Swecon asiantuntijat toimivat Oritkarin sataman ja sen ympäristön asemakaavamuutoksen kaavakonsulttina.
Projekti pähkinänkuoressa: Oritkarin sataman ja sen ympäristön kaavamuutos
Asiakkaana Oulun kaupunki
Toimeksiantoon kuuluvat asemakaavaluonnoksen laatiminen Oritkarin satamaan sekä yleissuunnitelman laadinta Nuottasaaren, Vihreäsaaren, Äimäraution ja Limingantullin kaupunginosille, mm. maankäytön ja kaavoituksen suunnittelu, katu-, liikenne-, infra-, silta-, geo- ja ympäristösuunnittelu, Natura-arviot sekä luonto- ja maisemaselvitykset
Toteutusvuosi 2024–2025
Vastuullisuus hankkeessa: vihreän siirtymän teollisuuden tukeminen, uhanalaisen linnuston suojelu, merenrannan virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaaminen
Oritkarin satama laajenee kaavamuutoksella täyttömaalle
Oulun kaupunki on tekemässä EU:n TEN-T-ydinverkkoon kuuluvaan Oritkarin satamaan asemakaavamuutosta. Oritkarin sataman vihreän siirtymän teollisuusalue -hankkeessa kehitetään olemassa olevan sataman toimintaa sekä luodaan puitteet vihreän siirtymän teollisuushankkeille sen ympäristössä. Kansainvälisesti merkittävä liikenteen solmukohta tarjoaa esimerkiksi vetyteollisuuden kaipaamaa hiilidioksidia ja uusiutuvaa energiaa.
”Kaavamuutoshanke on siitä poikkeuksellinen, ettei kaavoitettavaa maa-aluetta ole suureksi osaksi vielä olemassa”, kertoo Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Suvi Jänkälä. Kaavamuutoksella satama-aluetta laajennetaan maatäytöillä länteen meren päälle.
Koko Oritkarin satama on tehty vuosikymmenten mittaan täyttömaalle, ja nyt uudet maatäytöt vastaavat mittakaavaltaan koko Oulun ruutukaavakeskustaa. Asemakaavamuutos kattaa noin 440 hehtaarin alueen, josta uutta maata on noin puolet.
”Hankkeen erityispiirteenä oli myös ison teollisuusalueen suunnittelu melko lähelle kaupunkikeskustaa”, kertoo Swecon arkkitehti ja kaavoittaja Venla Leppänen. Sataman yhteyteen kaavoitettiin perinteisten teollisuustonttien lisäksi T/kem-tontteja, joilla voidaan käsitellä ja varastoida vaarallisia kemikaaleja.
Sataman kaavamuutos toteutettiin kokonaishankintana
Oulun kaupunki valitsi kaavamuutosprosessin kaavakonsultiksi puitesopimuskumppani Swecon. Samalla luotiin yleissuunnitelma noin 1000 hehtaarin alueelle, joka ulottuu Nuottasaaren, Vihreäsaaren, Äimäraution ja Limingantullin kaupunginosiin. Monimuotoisen kokonaisuuden takia kaupunki kokeili ensimmäistä kertaa puitesopimuksen mahdollistamaa kokonaishankintaa.
”Se vaati paljon työtä määrittelyvaiheessa, mutta palkitsi myöhemmin”, Jänkälä toteaa. Toimintatapa mahdollisti kaavahankkeille harvinaisemmankin erityisosaamisen hankkimisen joustavasti projektin tarpeisiin. ”Swecolla oli kokonaisvaltainen ote, ja kun työn sisältö tarkentui, työohjelmaa pystyttiin joustavasti muokkaamaan lisä- ja muutostöistä sopien.”
Hankkeessa yhdistettiin Swecolta paikallistuntemusta ja laajan konsernin erikoisosaamista, esimerkiksi virtausselvityksistä. ”Maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen lisäksi projektiin osallistui meiltä katu-, liikenne-, silta-, geo- ja ympäristösuunnittelijoita sekä luonto- ja maisemaselvitysten tekijöitä”, kertoo Swecon arkkitehti ja hankkeen projektipäällikkö Esa Paajanen.
Joustavat ja laajat resurssit olivat etu, koska moni asia meni eri tavalla kuin aluksi kuviteltiin. ”Vihreän siirtymän jättihankkeet ovat kaikille uusia, joten opimme ja haimme hyviä toimintatapoja yhdessä”, Jänkälä toteaa. Myös työparityöskentely kaupungin ja Swecon projektipäälliköiden välillä toimi hänestä erinomaisesti.
Yllättävää lisäarvoa hankkeelle toi Oulun kaupungin puitesopimuskumppanien yhteistyö. ”Se on suomalainen harvinaisuus, mikä teki vaikutuksen ulkomaisiin sijoittajiin. Sweco ja muut hankkeen konsultit osasivat nytkin mennä asiakas edellä”, Jänkälä sanoo tyytyväisenä.
Luontoselvitykset suojaavat kaavamuutosprosessissa linnustoa
Kaavamuutosprosessissa tutkittiin yhtä aikaa monenlaisia näkökulmia, kuten teollisen toiminnan edellytyksiä, infra- ja logistiikkaverkkoja, rantojen virkistyskäyttöä, luontoarvoja ja turvallisuutta. ”Toimivan kokonaisuuden luominen vaati optimointia ja kompromisseja”, Paajanen toteaa.
Sataman lähellä on ennestään paljon suurlogistiikkaa, kuten laiva-, raide- ja kumipyöräliikenteen terminaali. Kun teollinen toiminta lisääntyy, liikennejärjestelyt muuttuvat. Siksi kaavaprosessiin kuului tasoristeysten riskitarkasteluja ja suuronnettomuusriskiselvitys. ”Sataman läheisyydessä on aina mukana myös kansallisen turvallisuuden näkökulma”, Jänkälä sanoo.
Hänestä luontoarvot olivat projektissa ykkösasioita, koska alueella esiintyy koko Perämeren kannalta arvokasta linnustoa, kuten uhanalaisia kahlaajia. Sataman karussa ja vähäkasvisessa ympäristössä viihtyvät lintulajit, jotka ovat vähentyneet rantojen rehevöityessä.
”Ihmisten liikkumista on satama-alueella rajoitettava joka tapauksessa, mikä luo turvapaikan alueen linnustolle”, Jänkälä sanoo. Teollisuustonttien rakentaminen tapahtuu vaiheittain, jotta linnuille riittää tyhjää ja rakentamatonta rantakenttää alueen käyttöönoton joka vaiheessa. Lopulta osa alueesta jätetään kokonaan rakentamisen ulkopuolelle linturannaksi.
Leppäsestä kestävässä maankäytön suunnittelussa on huomioitava kaikki vastuullisuuden tasot, myös sosiaaliset näkökulmat. ”Vaikka aluetta kehitetään pääosin teollisena ympäristönä, Oritkarissa on myös hieno merenranta. Kaavaluonnoksessa yksi alue osoitettiinkin virkistyskäytön kehittämiseen.”