Julkaistu 13.1.2026

Korotettu Tornionjoen ratasilta yhdistää naapurimaita tulevaisuudessakin

Ainoa Suomen ja Ruotsin välinen ratayhteys kulkee Tornionjoen yli. Ratasiltaa avarrettiin korkeussuunnassa, mikä mahdollisti radan sähköistämisen ja tulevan matkustajaliikenteen. Sweco vastasi rakennushistoriallisesti arvokkaan ratasillan korjausten suunnittelusta.

Tornionjoen ratasillan avartaminen sähköistämistä varten

Tornionjoen ylittävä ratasilta on tärkeä yhteys Suomen ja Ruotsin huoltovarmuuden kannalta. Ratasillan kunnostuksella tähdättiin radan sähköistämiseen ja säännöllisen junaliikenteen lisäämiseen.

”Tornionjoen ratasilta on ainoa Suomen ja Ruotsin rajalla oleva ratasilta sekä samalla ratayhteys länteen”, korostaa Väyläviraston projektipäällikkö Jukka Päkkilä. Siinä missä kaikki maantiesillat ovat jommankumman valtion hallinnassa, Tornionjoen ratasilta on yhteinen. Siksi ratasillan korjaukset tehtiin kahden maan ohjeistuksilla. ”Sweco tuki vuoropuheluamme Ruotsin Trafikverketin kanssa, koska osa suunnittelijoista on tehnyt siltasuunnittelua myös Ruotsiin.”

Teräsristikkosillan yläosaan uusia rakenteita ja liitoksia

Tornionjoen ratasillan teräsristikkorakennetta avarrettiin ylöspäin sähköisiä ajojohtimia varten. ”Sillalla on ollut viime vuosina vain tavaraliikennettä, mutta uudet turvalaite- ja sähköjärjestelmät mahdollistavat myös matkustajaliikenteen maiden välillä”, kertoo Väyläviraston projektipäällikkö Terhi Honkarinta.

Vuonna 1919 valmistunut ja yli 400 metriä pitkä ratasilta koostuu kuudesta teräsristikosta. Kaksi niistä on Suomen puolella, kolme kokonaan Ruotsin puolella ja keskelle jää yhteinen siltaosuus, joka voitiin avata laivoille 1980-luvulle asti. Swecon siltasuunnittelijat työstivät ratasuunnitelmaa eteenpäin ja määrittivät esimerkiksi, mikä osa poikkipalkeista ja tuuliristikoista olisi uusittava.

”Lopulta uusiin vaihdettiin Suomen puolella noin puolet, vanhan nostosillan kohdalla yli puolet ja Ruotsin tasakorkeissa ristikoissa jo kaikki poikkipalkit ja tuuliristikot”, kertoo Swecon siltasuunnittelun projektipäällikkö Sami Noponen. ”Se vaati runsaasti uusien ja vanhojen rakenteiden liitosten laskentaa, ja lisäksi laskimme nykyisen sillan rakenneosien kantavuudet.”

Siltasuunnittelussa kunnioitettiin 100-vuotista historiaa

Honkarinnan mukaan siltasuunnittelun lähtökohtana oli jatkaa yli 100-vuotiaan sillan elinkaarta ja kunnioittaa sen historiaa. Tornionjoen ratasilta on Suomen vanhimpia. ”Sillan avartaminen piti suunnitella niin, että hienoa vanhaa siltaa muutettiin mahdollisimman vähän.”

Sillan korotuksen muoto mietittiin huolellisesti, ja korotusosien visuaalinen ilme hyväksytettiin myös Ruotsin viranomaisilla. ”Kulmikkaisiin ristikoihin lisättiin kaarevuutta, ja uudet rakenteet uusintamaalattiin Suomen puolella ja paikkamaalattiin Ruotsin osuudella”, Noponen sanoo.

Päkkilä on tyytyväinen lopputulokseen. ”Uudistunut silta on visuaalisesti näyttävä, ja niin sähköistysrakenteet kuin palkkien muodot kunnioittavat sillan ikää.”

Teräsrakennesuunnitelmien mittatarkkuus todennettiin työmaalla

Honkarinnan mukaan sujuva yhteistyö oli kaiken perusta niin maiden välisessä vuoropuhelussa kuin toteutuksen aikana tilaajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijan välillä. ”Siltasuunnittelijaa tarvittiin urakan aikana normaalia enemmän, koska kaikkia lähtötietoja ei ollut aluksi saatavilla.”

Teräsrakennesuunnittelussa piti huomioida, että osa sillan mitoista poikkesi alkuperäisistä käsin tehdyistä suunnitelmista. ”Vanhat piirustukset oli tehty taiten ja huolella, mutta ne eivät olleet mittatarkkoja”, Noponen sanoo. Teräsrakenteiden mittoja tarkennettiin Kreaten työmaalla lisämittauksilla.

Tuuliristikoiden avartamisessa uudet poikkipalkit piti pystyä asentamaan ennen vanhojen yläosien purkamista. ”Kehitimme linnunpönttöä muistuttavat korokerakenteet, jotka toimivat kiinnityspisteinä sivutuille ja tuuliristikoille, jotka asennettiin vasta lopuksi”, Noponen kertoo.

Ratasillan uudet rakenteet varmennettiin kantavuuslaskennalla

Olennainen osa siltarakenteiden korjaussuunnittelua oli vaativa kantavuuslaskenta. Swecon siltasuunnittelijat laskivat, miten avartaminen vaikuttaa sillan kantavuuteen ihan liitos liitokselta.

”Laskentatehtävä oli suuritöinen monimutkaisen ja paljon detaljeja sisältäneen rakenteen takia”, Noponen kertoo. Sillan yläosien poikittaisen jäykkyyden piti pysyä vähintään ennallaan, ja lisäksi laskettiin sillan alaosien kantokyky ja välitukiin kohdistuvat jääkuormat.

Uudet liitokset rakennettiin pulttiliitoksina, koska niittejä ei enää käytetä suomalaisissa silloissa, ja kaikki jäljelle jääneet niittiliitokset tarkastettiin ultraäänellä.

RIL valitsi Tornionjoen ratasillan Vuoden sillaksi 2025 esimerkillisenä kohteena, joka edustaa laadukasta suomalaista sillankorjausosaamista.