Kruunusillat-allianssi hyödyntää Swecon ratasuunnitteluosaamista
Kruunusillat-allianssissa hyödynnetään maan parasta ratasuunnitteluosaamista. Allianssissa rakennetaan uusi pikaraitiotie, mutta käytännön tasolla kyse on laajemmasta kaupunkikehityshankkeesta. Swecon erityisvahvuutena on laaja palvelutarjonta aina rata- ja ratasähkösuunnittelusta maisema- ja katusuunnitteluun sekä projektinhallintaan.
Kruunusillat edistää Helsingin vähäpäästöistä liikennettä
Kruunusillat on Suomen suurimpia joukkoliikennehankkeita ja samalla keino edistää Helsingin vähäpäästöisempää kaupunkiliikennettä. Hakaniemi, Laajasalo, Korkeasaari ja Kalasatama yhdistetään kolmella uudella sillalla ja pikaraitiotiellä jalankulku- ja pyöräilyreitteineen. Sweco on ollut mukana ratikka-allianssin kaikissa vaiheissa alusta asti.
”Raitiotie-allianssi on pikemminkin kaupunkikehityshanke, vaikka se sisältää pääosin raitiotien rakentamista”, kuvailee Swecon liiketoiminnan kehitysjohtaja Mikko Rislakki, joka toimii allianssin johtoryhmässä. Raitiotien ympärille rakentuvat ja siihen suoraan liittyvät osa-alueet vaikuttavat positiivisesti niin Helsingin kaupunkikuvaan kuin kaupunkikehitykseen.
Allianssi toimii kuin yritys, jossa kaikilla on sama tahtotila. Suunnittelutehtäviä jaetaan eri suunnitteluosapuolten kesken hankkeen parhaaksi -periaatteella. Suunnitelmia myös kehitetään ja tarvittaessa muutetaan rakentamisen aikana tilaajan tai loppukäyttäjän tavoitteiden mukaan.
”Tiivis yhdessä tekeminen niin suunnittelukumppanien, tilaajan kuin urakoitsijoiden kanssa antaa Kruunusilloille oman hienon mausteensa”, Rislakki toteaa.
Ratikka-allianssissa korostuu projektinhallintaosaaminen
Allianssissa hyödynnetään koko Sweco-konsernin osaamista, mutta tärkeimpiä vahvuusalueita ovat esimerkiksi katu- ja kunnallistekniikan suunnittelu sekä ratasuunnittelu.
”Meiltä ovat tulleet myös kaikki osaprojektien suunnittelupäälliköt silta- ja vesirakentamista lukuun ottamatta”, kertoo Swecon projektipäällikkö Heikki Putkonen. Hänestä allianssimallin vahvuus näkyy sopeutumis- ja reagointikyvyssä, kun aikataulut tai reunaehdot muuttuvat. Hyvä esimerkki on Hakaniemenrannan vesilupa, jota odotettiin kaksi vuotta. ”Pystyimme tekemään rantarakennustöiden sijaan muita töitä, koska allianssi mahdollistaa työvaihe- ja aikataulumuutokset.”
Moneen muuhun hankkeeseen limittyvässä allianssissa projektinjohto-osaaminen onkin tärkeää. Samaan aikaan alueella rakennetaan esimerkiksi Laajasalontien erillisurakkaa ja Kruunuvuorensiltaa, jotka luovat pohjan raitiotieyhteydelle.
”Systemaattisia projektinhallinnan toimintatapoja tarvitaan niin töiden aikataulutuksessa kuin osittelussa”, kertoo Swecon projektipäällikkö Jussi Utti. Hän vastaa Ratasähkö ja tekniset järjestelmät -osaprojektin suunnittelun johtamisesta Länsimetrosta karttuneella kokemuksella. ”Pyrimme tunnistamaan myös työmaan ongelmakohtia ennakoivasti jo suunnittelupöydällä.”
Vastuullinen joukkoliikennehanke hyötyy kiertotaloudesta
Joukkoliikennehankkeena Kruunusillat on jo perusidealtaan vastuullinen. ”Raitiotie on pitkässä juoksussa vihrein tapa liikuttaa ihmisiä”, Rislakki kiteyttää.
Kruunusilloille haetaan BREEAM-ympäristösertifikaattia, ja vastuullisuustavoitteet näkyvät kaikessa päätöksenteossa. Esimerkiksi maa-aineksia ja rakennusmateriaaleja, kuten reunakiviä, pyritään kierrättämään.. Myös veden kiertokulku pyritään pitämään rakentamisesta huolimatta ennallaan. Maan läpäisevyydestä huolehditaan esimerkiksi viherkivien käytöllä.
”Pelastusajoneuvoja varten tehtävän väylän viherraitiorakenteessa hyödynnetään uudenlaisia Riimukivi-viherkiviä”, Putkonen kertoo. Kivien reikiin kasvaa nurmikkoa. ”Olemme kehittäneet projektilla viherkivien alusrakennetta, jotta se kestää varmasti tulevan liikennekuorman.”
Ratatekniikassa huomioidaan sääolosuhteet ja ilmastoriskit
Uuden raitiotielinjan suunnittelu vaatii monien tekniikkalajien yhteispeliä. Radan ja ratasähköjen suunnittelun haastavimmat paikat löytyvät 1200 metriä pitkältä Kruunuvuorensillalta.
”Kiskoliikuntalaitteiden suunnittelussa varaudutaan Suomen pisimmän sillan rakenteiden suureen lämpölaajenemiseen”, Utti toteaa. Ajolankojen ripustusrakenteissa korostuvat puolestaan merelliset tuulikuormat. ”Käytämme jykeviä pylväitä ja kääntöorsia sekä suuren määrän köysiportaaleja. Ne pitävät ajolangat paikoillaan jopa myrskytuulissa.”
Sähkönsyöttöasemien toiminta on varmistettu myös ilmaston muuttuessa. Kellareissa on pumppaamot hulevesitulvien varalle, ja raiteiden katurakentamisessa on huomioitu meritulvat. Talviolosuhteisiinkin varaudutaan uudentyyppisillä ratkaisuilla.
”Raitiovaunujen ajojohtimiin voi kertyä jäätä, jolloin vaunut eivät saa sähköä, joten Helsingin raitioliikenteessä kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa lämmitettäviä ajolankoja”, Utti kertoo. Yksi asia on hänestä toimivassa kokonaisuudessa kuitenkin ylitse muiden. ”Pitkälle automatisoitu vaihteenohjaus on raitiotiejärjestelmän hermokeskus. Se pitää niin vanhat ratikat kuin uudet pikaraitiovainut oikeilla reiteillä.”
Kruunusillat-allianssin muodostavat suunnittelutoimistot Sweco Finland Oy, Ramboll Finland Oy ja Sitowise Oy sekä toteutuksesta vastaavat YIT Suomi Oy ja NRC Group Finland Oy.
Kuva: Kruunusillat-raitiotie