Puurunkoinen Sammontalo, jossa jokaisella materiaalilla on paikkansa
Julkaistu 30.9.2025
Elinkaarikestävä Sammontalo avautui Lappeenrannan Sammonlahteen uuden kouluvuoden kynnyksellä kesällä 2025. Näyttävässä koulurakennuksessa on käytetty runsaasti puuta, mutta arkkitehdin vision rakenneteknisessä toteutuksessa myös teräksellä ja betonilla on paikkansa. Kohde on myös ehdolla Vuoden 2025 Puupalkinnon saajaksi.
Hanke lyhyesti
- SRV toteutti Sammontalon, elinkaarikestävän puurakenteisen monitoimitalon, Lappeenrannan kaupungille. Rakennus on EU-taksonomian mukainen ja sen hiilijalanjälki on laskettu.
- Sweco osallistui rakennesuunnitteluun jo tarjous- ja kehitysvaiheessa, tarjoten puurakentamisen asiantuntemusta ja kehittäen optimaalisia rakenneratkaisuja.
- Sammontalo koostuu 12 000 bruttoneliön monitoimirakennuksesta, jossa on erilliset tilat päiväkodille, kouluille, kirjastolle ja liikuntahallille. Noin 75% materiaaleista on puuta.
- Sääsuojatelttaa ei käytetty rakennuksen monimuotoisuuden vuoksi, joten kosteudenhallinta suunniteltiin huolellisesti. Käyttäjät osallistuivat suunnitteluprosessiin, minkä ansiosta Sammontalo on sekä näyttävä että lämminhenkinen.
Sammontalo – elinkaarikestävä puurakenteinen monitoimitalo
SRV toteutti Sammonlahden monitoimitalon eli Sammontalon Lappeenrannan kaupungille EU-taksonomian mukaisena rakennuksena, jonka hiilijalanjälki on laskettu. Vanhan koulun ja palloiluhallin tilalle kesällä 2025 valmistunut punatiilipintainen ja puurunkoinen Sammontalo perustuu arkkitehtikilpailun voittajatyöhön, mutta on ennen kaikkea monitoimitalo.
”Siksi sen täytyy olla samalla tila- ja kustannustehokas, terveysturvallinen ja elinkaarikestävä”, korostaa SRV:n suunnittelupäällikkö Satu Sainila.
Projektinjohtourakka (PJU) antoi mahdollisuuden alkuperäisen idean kehittämiselle yhdessä. Maailmantilanne heilutti hintoja hankkeen alkuvaiheessa, mutta suunnitteluryhmä puhalsi yhteen hiileen. ”Saimme muotoiltua toimivan budjetin, ja yhdessä työskentely sujui hienosti, vaikka vaikeita asioita kävi pöydällä myöhemminkin paljon”, Sainila sanoo.
Swecon rakennesuunnittelijat osallistuivat jo tarjous- ja kehitysvaiheeseen. ”Pääsimme kehittämään kilpailutyöhön sopivia rakenneratkaisuja aikaisessa vaiheessa, mikä johtaa yleensä aina myös parempaan lopputulokseen”, toteaa Swecon projektipäällikkö Susanna Friman.
Puurakentamisen kokemus näkyy suunnittelussa ja työmaalla
Noin 12 000 bruttoneliön kokonaisuus koostuu useista toisiinsa limittyvistä kaksikerroksisista ”nopista”, joissa on erilliset tilat esimerkiksi päiväkodille, liikuntahallille, kirjastolle ja yli 600 peruskoululaiselle. Puunkäyttö oli yksi tilaajan toiveista ja suunnittelun lähtökohta, ja siksi SRV halusi mukaan kokeneen puurakennesuunnittelijan, Swecon.
”Sweco toimi suunnitteluryhmälle eräänlaisena puurakentamisen mentorina ja vei asioita eteenpäin nostamalla esiin reunaehtoja, rajoituksia ja huomioitavia näkökulmia”, Sainila sanoo.
Frimanista arkkitehdin näkemyksen toteuttaminen olisi ollut vaikeaa ilman SRV:n vahvaa puurakentamisen osaamista. ”Puurakentamisen tarkkuus oli omaksuttu työmaalla hienosti, eikä arkkitehtuuriin liittyvistä ulkonäöllisistä asioista tarvinnut tinkiä.”
Sammontalossa on optimaalisia rakenneyhdistelmiä
Sammontalon visuaalisen ilmeen luovat kerrosten välissä olevat lisäräystäät, jyrkät katot ja IV-konehuoneiden sijoitus pitkinä rakennelmina katon harjalle. ”Sammontalo tuokin mieleen itämaisen temppelin, jonka rakenteissa bulkkiratkaisuille ei ollut tilaa”, Friman kuvailee.
Eri rakennusmateriaaleja on yhdistelty mahdollisimman optimaalisesti. Noin 75 prosenttia materiaaleista on puuta, kuten kantavan rungon CLT elementit. ”Pitkien jännevälien takia välipohjassa oli järkevintä käyttää CLT-betoniliittorakennetta”, Friman kertoo.
Puuta on käytetty myös 1600 neliön liikuntahallissa, jonka pitkällä sivulla on usean sadan katsojan siirtokatsomot. Hallin kattoelementit ovat puuta, mutta koska jännevälit ovat 34-metriset, kantaviksi rakenteiksi paras valinta olivat teräsristikot.
”Terästä on hyödynnetty myös puurungon liitoksissa ja välipohjan kantavissa palkeissa”, Friman sanoo. Koulun sisätiloissa puu on näkyvillä laajasti. ”Rakennus on pääasiassa P1-paloluokkaa, joka mahdollistaa puupintojen käytön, ja myös korkeamman palokuorman tiloissa, kuten kirjastossa, runko- ja samalla pintamateriaalina käytetään palokäsiteltyä CLT:tä.”
Puurakentaminen ilman sääsuojatelttaa
Jyrkkä vesikatto sisältää yli 2 500 kattoristikkoa, jotka ovat kooltaan niin suuria, että ne toteutettiin kaksi- ja kolmiosaisina. Rakennuksen koon ja monimuotoisuuden takia sääsuojatelttaa ei ollut järkevä käyttää, joten kosteudenhallintasuunnitelma tehtiin kohteeseen sopivaksi. Kosteudenhallinta onnistui Frimanin mukaan työmaalla hienosti. Kaikki kosteudelle herkät työvaiheet, kuten kipsilevytykset, tehtiin luonnollisesti vasta vesikaton valmistuttua.
”SRV teki työmaan vaiheistuksessa tarkkaa työtä, ja meidän rakennesuunnittelijamme miettivät puuelementtien detaljit niin, että kun sadevettä pääsee rakenteisiin väistämättä, ne saavat kuivua rauhassa. Puuhan ei lyhytkestoisesta kastumisesta vahingoitu.”
Sainila on erityisen mielissään siitä, että vaikka kyseessä on arkkitehtikilpailutyö, käyttäjät pääsivät osallistumaan suunnitteluprosessiin. ”Sammontalosta tuli näyttävä mutta myös lämminhenkinen monitoimitalo, joka nostaa koko alueen imagoa.”