Sweco selvitti luonnonarvopankin toteutusvaihtoehtoja ympäristöministeriölle

Julkaistu: 1.10.2026

Sweco toteutti ympäristöministeriölle selvityksen luonnonarvopankin toteuttamisen tavoista ja niiden kustannuksista.

Selvityksessä tarkastellaan, millaisilla toimintamalleilla luonnonarvopankki voisi toimia Suomessa, sekä millaisia käynnistämistoimenpiteitä ja budjettia ne edellyttävät. Siinä kuvataan erilaisia vaihtoehtoja luonnonarvopankin toteutukselle, joista toteutettavuudeltaan parhaiksi arvioiduille vaihtoehdoille laadittiin tarkempi käyttöönottosuunnitelma kassavirtamalleineen.

Selvityksen perusteella luonnonarvomarkkinan käynnistysvaiheeseen soveltuvimmat kaksi mallia ovat erityistehtäväyhtiömuotoinen luonnonarvopankki ja rahastomainen luonnonarvopankki. Erityistehtäväyhtiömallissa valtio voisi toimia luonnonarvopankin alkuvaiheen pääasiallisena rahoittajana ja riskinkantajana. Rahastomaisessa luonnonarvopankissa pääomaa koottaisiin julkisilta ja yksityisiltä rahoittajilta, ja luonnonarvoja tuotettaisiin portfoliomaisesti useissa kohteissa.

Luonnonarvomarkkina on vasta käynnistymisvaiheessa ja luonnonarvoyksiköiden kysyntään ja tarjonnan muodostumiseen liittyy vielä paljon ratkaisemattomia epävarmuuksia. Jos julkinen sektori osallistuu luonnonarvopankin rahoittamiseen, on pitkällä aikavälillä tarkoituksena kehittää luonnonarvopankkitoimintaa markkinaehtoiseen suuntaan ja häivyttää julkisen sektorin rooli pankin toiminnasta. Toteutusvaihtoehtojen kustannukset eivät eroa suuresti mallien välillä ja vaihtelevat skenaariosta riippuen karkeasti noin 18–148 miljoonan euron välillä. Vastaavasti arvioitu luonnonarvohehtaarin hinta liikkuisi 12 000–75 000 euron välillä.

Selvityksen mukaan luonnonarvopankki olisi täydessä toimintavolyymissaan valtakunnallisesti merkittävä toimija luonnonarvomarkkinoilla, mutta sen taloudellinen toteutettavuus edellyttäisi kuitenkin muun muassa kysyntää vahvistavia toimenpiteitä. Luonnonarvopankin perustamispäätös edellyttää tarkempaa jatkoselvitystä kysyntään, rahoitukseen, sääntelyyn ja toteutettavuuteen liittyen sekä ostajien maksuhalukkuuden ja mahdollisten ostositoumusten testaamista.

”Selvityksessä keskeistä oli tarkastella mahdollisen luonnonarvopankkitoimijan toteutusvaihtoehtoja ja sen vaatimaa budjettia. Kotimaisia vertailukohtia ja esimerkkejä meillä oli niukasti käytettävissä, joten pääsimme itse tekemään rahoitusmallien tueksi arviolaskelmia muun muassa esimerkkiluontotyypeille luonnonarvohehtaareihin perustuen”, sanoo Piia Pessala, Swecon Business Lead.

Eri toteutusvaihtoehtoja esitellään ympäristöministeriön ja Swecon yhteisessä webinaarissa 5.10., lisätiedot ympäristöministeriön sivuilla

Lisätietoja:
Piia Pessala, Business Lead, Sweco, p. 0400 982 042, piia.pessala@sweco.fi
Tiina Varhee, mediakontakti, Sweco, p. 040 474 1231, ext.tiina.varhee@sweco.fi

Mikä luonnonarvopankki?
Luonnonarvopankin tavoitteena on madaltaa sekä yritysten, että maanomistajien riskiä osallistua luonnonarvomarkkinoille. Parhaimmillaan pankki voisikin kiihdyttää uuden markkinan syntymistä. Mainitussa selvityksessä pankilla tarkoitetaan toimijaa, joka voisi hankkia, koota, rahoittaa, hallinnoida, tuotteistaa ja myydä luonnonarvohehtaareja.

Yritykset ovat yhä kiinnostuneempia vähentämään aiheuttamiaan luontohaittoja, lain tarjoamia työkaluja on kaksi: ekologinen kompensaatio ja luontoteko. Tällä hetkellä yrityksille kynnyksenä on, että luonnonarvojen ostaminen on vaikeaa ja hidasta. Tämä johtuu siitä, etteivät maanomistajat uskalla ryhtyä luonnonarvojen tuottamiseen, koska kokevat, ettei niille ole varmaa kysyntää.