Raksilan urheilualueen energiaverkko puolittaa rakennusten hiilipäästöt

Raksilan urheilu- ja liikunta-alueelle luotiin viime vuonna energiavisio. Oulun kaupungin omistaman jäähallin, uimahallin ja Ouluhallin muodostama energiaverkko puolittaa alueen hiilipäästöt ja säästää vuosittain jopa 200 000 euroa.

Oulu on mukana Energiaviisaat kaupungit -hankkeessa, jossa etsitään alueellisia keinoja laskea hiilipäästöjä. Suurin potentiaali on Raksilan urheilualueella. ”Jäähalli ja uimahalli ovat kaupungin kaksi suurinta energiankuluttajaa”, kertoo Oulun kaupungin energia-asiantuntija Johanna Mäkelä. Kun yhteen lasketaan myös kolmas kaupungin omistama kiinteistö, Ouluhalli, rakennukset käyttävät yhtä paljon energiaa kuin 10 korttelia asuinkerrostaloja. ”Raksilan energiatoimilla onkin suuri vaikutus kaupungin ilmastotavoitteisiin.” Uimahalli ja jäähalli muodostavat täydellisen liiton Swecon toteuttama Raksilan energiavisio kertoo, miten rakennusten energiavirtoja voidaan kierrättää alueella. Yksi vaihtoehdoista on jäähallin lauhdelämpöjen ohjaus kaukolämpöverkkoon. ”Ratkaisu osoittautui kuitenkin taloudellisesti haastavammaksi kuin muut vaihtoehdot”, kertoo Swecon kestävän ja älykkään rakentamisen asiantuntija Timo Heikkilä.

Sen sijaan kolmen rakennuksen yhteinen lämmitys- ja jäähdytysverkko toimi kuin unelma. ”Uimahalli ja jäähalli muodostavat täydellisen liiton, koska toisessa tarvitaan jatkuvasti kylmää ja toisessa lämmintä”, Heikkilä toteaa. Lämpöpumpputeknologialla jäähallin lauhdelämmöt lämmittävät uimahallin valtaosan vuodesta kokonaan, ja lämpöä riittää myös Ouluhallille.

Lämpöenergian ostamisessa säästetään 90 %

Kolmen kiinteistön energiaverkko säästää jopa 90 prosenttia ostettavasta lämpöenergiasta. Uimahallissa se merkitsee 120 000 euron vuosisäästöjä ja koko alueella noin 200 000 euron. Lauhdelämmöillä tuotetaan lähes 7 gigawattituntia energiaa, jolloin kaukolämpöä tarvitaan vain gigawattitunti. ”Näin energiaverkko laskee rakennusten hiilijalanjäljen puoleen”, Heikkilä toteaa.

Kaupungin päätöksenteon kannalta oli ratkaisevaa, että energiaverkon toteutuksen takaisinmaksuaika on vain 6 vuotta. ”Kaikki visiossa ehdotetut toimenpiteet onkin jo viety käytäntöön, Raksilan uimahallin saneerauksen hankesuunnitelmaan, ja ratkaisumallia aiotaan monistaa myös muihin Oulun uimahalleihin”, Mäkelä sanoo.

Potentiaalia monissa kaupungeissa ja kunnissa

Raksilan energiavisio on herättänyt valtavasti mielenkiintoa suomalaisissa kaupungeissa ja alan etujärjestöissä. ”Tulokset ovat yllättäneet positiivisesti monissa kunnissa”, Mäkelä sanoo.

Heikkilä pitää Oulun kaupunkia edelläkävijä, mutta potentiaalia on muissakin kaupungeissa alueilla, joilla yksi toimija omistaa useita kiinteistöjä. ”Usein yhdessä rakennuksessa tarvitaan lämpöä ja toisessa kylmää, joten näkökulmaa kannattaa laajentaa yksittäiseltä tontilta korttelitasolle.”

Alue-energiatarkastelujen haasteena ei yleensä olekaan tekniikan tai tiedon puute, vaan kiinteistöjen omistussuhteet. ”On sopimusteknisesti paljon monimutkaisempaa pohtia kokonaisuutta, jossa on useita kiinteistönomistajia”, Heikkilä sanoo. ”Toisaalta energiaverkot luovat mahdollisuuksia yhteistyölle ja synergiaeduille myös eri toimijoiden välillä.”

Kuvassa Raksilan uimahalli/Oulun kaupunki