Energiasektori muuttuu väistämättä
“Energiasektori muuttuu väistämättä”, totesi alan visionääri Herkko Plit puheenvuorossaan Sweco PM:n 35-vuotis Vihreä siirtymä -juhlaseminaarissa.
Eikä siinä edes kaikki. Energiamurros on täällä nyt. Juuri nyt, kun silmäilet tätä artikkelia.
Energia Uutiset -blogin mukaan Suomen ilmakehään on päästelty hiilidioksidia kovasti vähenevään tahtiin vuoden 2020 jälkeen. Tämä on erinomainen uutinen, sillä energiantuotanto on Suomen suurin päästölähde. Teollisuus on ottanut energiamurroksessa upean etukenon. Maataloudessa ei sen sijaan ole tässä asiassa tapahtunut minkäänlaista kehittymistä viimeisten kahden vuosikymmenen aikana.
Energiasektori muuttuu investoimalla vihreään siirtymään
“Kuis paljon sähkö maksaa tänään” lienee nykyään päiviemme polttavimpia puheenaiheita, kuten P2X Solutions:in perustaja ja nokkamies Herkko Plit puheenvuorossaan nosti esille.
Energia-alan muutos sai todellisen sysäyksen Ukrainan hyökkäyssodan alettua Euroopan jäädessä räpiköimään omilleen energiatuotantonsa kanssa. Vilu on ponteva kirittäjä, muttei pörssisähköpiikit ole olleet sen huonompia vihreän siirtymän ajureita.
Plitin mukaan energiasektorin muuttumisen taustalla on kaksi keskeistä isoa tekijää: energian siirto ja energian varastointi. Näissä piilevät sekä energiasektorin suurimmat haasteet että mahdollisuudet.
Suomi on vihreän siirtymän Klondike
Plitin mukaan Suomi istuu vihreän siirtymän kultasuonen päällä. Kerrankin meillä on voittava tiketti käsissämme! Kun emme vain sitä hukkaisi.
Klondiken Suomesta tekee neljä olennaista vahvuuttamme:
- Halpa sähkö – jota on tulossa uusiutuvan energian muodossa lisää. Monelle ulkomaiselle investorille suoranainen magneetti.
- Biogeeninen CO2 – eli talteenotettu hiilidioksidi. Tätä taas hyödynnetään raaka-aineena synteettisten polttoaineiden valmistuksessa. Muualla maailmassa pohdinnassa oleva Direct Air Capture on melkoisesti kalliimpaa. ’Kallis on ruma sana’ olisi lapseni pienenä sanonut, jos investori olisi ollut.
- Vakaa verkko – meille itsestään selvyys, muualla maailmassa ei laisinkaan. Kiitos kuuluu meitä hemmottelevalle Fingridille. Plit antoi tästä esimerkin: vaikka Saharassa riittää aurinkoa, siellä ei ole puhdasta vettä eikä vakaata verkkoa uusiutuvan sähköenergian kustannustehokkaaseen tuottamiseen.
- Puhdas vesi – jota täällä tuhansien järvien maassa riittää.
Keiden kanssa kilpailemme valttikorteistamme?
Plitin mukaan erityisesti Ruotsin, mutta Etelä-Euroopan maista Espanja, Portugali ja Italia leikkaisivat myös mielellään omat palansa vetykakusta. Ruotsin handicap on turkasen hidas luvitus. Jos meillä täällä Suomessa saadaan virkahenkilökoneiston rattaat vauhdittamaan luvitusta entisestään, voidaan kenties todeta ‘den glider in’, kun ulkomaisia sijoittajarahoja jaetaan vihreään energiaan.
Poliittinen momentum on nyt. Päästökaupan hinta kohoaa koko ajan. Pian kuulemma jopa leivänkäntystä voidaan maksaa hiilikomponenttilisää, ellei sen kylkeä korosta vihreä CO2 merkintä.
Mitä energiasektorilla pitää tapahtua?
Plitin viesti oli selkeä. Regulaation kehittyminen, erityisesti EU:ssa, nopeuttaa muutosta hiilineutraaliustavoitteiden kanssa. Suomen tavoite 2035 on kunnianhimoisin; ja siksi kenties myös vetovoimaisin investoreille. EU:n tavoite on 2050, Kiinan 2060.
Kunnianhimoinen tavoitteemme on ottanut kolauksia matkanvarrella. Plit kertoi, että kuvittelimme esimerkiksi metsien olevan suurempia hiilinieluja kuin mihin ne todellisuudessa pystyvät.
Plitillä oli kuitenkin esittää erittäin houkutteleva vaihtoehto, tai lisä: teollisuuden piipuista päästettävän hiilidioksidin talteenotto, josta on mahdolllista tehdä liiketoimintaa.
On hyvä, että nuoriso valistaa ja haastaa vanhempiaan arkisten valintojen myötä kohti vihreää siirtymää. Kansalaisten kysyntä vihreille vaihtoehdoille on kasvussa.
Suomalainen vihreä vety houkuttelee ulkomaiset investorit
Vedyssä on Plitin mukaan megapotentiaalia. Vuonna 2050 arvioidaan vedyn osuuden olevan neljänneksen koko globaalista energiamarkkinasta. Eurooppa-tasolla vetymarkkinan kooksi arvioidaan tuolloin 2000 miljardia €. Plitin yhtiön paraikaa rakentama Harjavallan tuotantolaitos avaa Suomen vetytalouden.
Vetyä voidaan varastoida suoraan, mutta hyödyntää myös liikenteessä. Vedystä on meille paljon enemmäksi kuin vain yhteiskunnan energian kantajaksi. Talteen otettu hiilidioksidi synnyttää yhdessä vedyn kanssa synteettisiä polttoaineita hyödynnettäväksi teollisuudessa, ilmaliikenteessä sekä rahtiliikenteessä maalla ja merellä.
Hallitus on asettanut vetytavoitteeksi sen, että vähintään 10 % EU:n omasta vedyn tuotannosta tulee Suomesta. Tämä tavoite on erinomainen periaatepäätös ja se on nostamassa Suomen vetykartalle. Plitin mukaan esimerkiksi Saksa tulee tarvitsemaan jatkossa valtavan määrän vetyä. Ja siellä on vasta hiljattain tajuttu, että lähellä oleva Suomi tarjoaa tähän mahdollisuudet.
Suomen vetovoima on vetyvaltiona kuin vielä hiilestä mustuneen timantin. Tuskin kovinkaan moni EU-maa mielii enää energiariippuvaiseksi yhdestäkään EU:n ulkopuolisesta maasta. Tässä asiassa tuli niin sanotusti näpeille ja kovaa.
Vetytalous tarjoaa meille melkoiset mahdollisuudet. EU:n investointipotentiaali vihreään siirtymään on tällä hetkellä 200 miljardia. Siihen pottiin Suomen kannattaa upottaa käsivartensa niin syvälle kuin raajaa riittää.
Lähde: Herkko Plit esitys, Sweco PM juhlaseminaari “Vihreä siirtymä”, 1.2.2024 Helsingissä.