Miksi vetyhankkeet eivät etene? – Moni asia on hidastanut energiamurrosta
Olen kyllästynyt lukemaan uutisia siitä, miten sähköenergiaa vaativat investoinnit, kuten vetylaitoshankkeet, eivät etene – ilman perusteluja.
”Teollisuusinvestoinnit käynnistyvät hitaammin kuin ennustettiin, mutta taustasyistä puhutaan vähemmän. Energiamurrosta ei ole peruttu!”, sanoo Swecon teollisuuden energia-asiantuntija Erkki Härö.
Taustasyyt. Korostan, että uuden markkinasegmentin käynnistäminen on aina vaikeaa. Tilannetta ei helpota, että samalla vuosikymmenellä on koettu niin korona, sotia ja haastava tullitilanne. Epävarmuutta luovia tekijöitä on muitakin:
1. Jos fossiilisten polttoaineiden hinnat eivät nouse, uusiutuvan energian ratkaisut eivät ole kilpailukykyisiä.
2. Koska valtioiden puolustusmenot kasvavat, EU joutuu luopumaan osasta tavoitteistaan energiamurroksen edistämiseksi.
3. Uudet teknologiat sisältävät enemmän riskejä kuin vuosikymmeniä käytetyt teknologiat.
4. Lopputuotteiden markkina on globaali, joten monia asioita, kuten lentopolttoaineisiin liittyvää lainsäädäntöä, on vaikea ennustaa.
”Jokainen näistä haasteista olisi yksin taklattavissa, mutta kokonaisuuden ratkaisu on vaikeampaa”, jatkaa Härö.
Normaali kehityskulku. Vaikka vetyinvestoinnit eivät ole käynnistyneet odotetulla tavalla, kehityskulku on itse asiassa tyypillinen.
• Kaikkia innovaatioita kohtaa aluksi valtava innostus, ja kaikki haluavat ratsastaa aallonharjalla.
• Realiteetit saavat monen alkuinnostuksen lopahtamaan.
• Alkaa uusi nousu kohti kehitystasoa, joka on pysyvämpi ja kestävämpi.
Ilmastonmuutos. Korostan, että muutos tulee tapahtumaan, koska sen on pakko tapahtua. Ilmasto on jo muuttunut, ja globaalien hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on ainoa vaihtoehto.
”Se vaatii rohkeaa poliittista päätöksentekoa riskeistä huolimatta”, Härö täsmentää.
Vetyvallankumous tuleekin tapahtumaan ennemmin tai myöhemmin. Murros vain tapahtuu eri aikajänteellä kuin odotimme.
Energiamurroksen toteutuminen on kolmen kimppa – mitä muutos vaatii?
Uusiutuvaa sähköenergiaa vaativat investoinnit, kuten vetylaitoshankkeet, etenevät vain, jos kaksi muuta energiasektorin osa-aluetta kehittyy. Toinen toisiinsa vaikuttavat kokonaisuudet ovat:
1. Sähköenergian tuotanto, esim. tuuli- ja aurinkovoimahankkeet.
2. Sähköenergian kulutus, kuten datakeskukset sekä vety- ja P2X-hankkeet.
3. Energiaverkot, mm. sähkö- ja vetyverkkojen rakentaminen.
”Juuri nyt investointisykli ei rullaa, koska jokainen toimija joutuu punnitsemaan muiden tekemiä ratkaisuja ja niiden aikajänteitä”, Härö toteaa.
Datakeskus- ja vetyinvestoinneista puhuttaessa pitäisi muistaa muutkin hyödyt kuin työllistävä vaikutus. Hankkeet mahdollistavat myös muut suuret teollisuus- ja infrainvestoinnit.
Investointien aikataulu. Yhteen pitää sovittaa energiainvestointien erilaiset aikajänteet:
• Vetylaitoksen valmistuminen kestää 4–5 vuotta, mutta vetyputkiston rakentaminen valtiosta toiseen voi kestää 5–10 vuotta.
• Aurinkovoimalan valmistuminen vie 3–5 vuotta, mutta uuden sähkölinjan rakentaminen voi kestää 7 vuotta.
”Tuotantohankkeet lähtevät todella kasvuun, kun infran rakentamisen aikataulu varmistuu”, jatkaa Härö.
Luvitus. Infran rakentaminen kestää laitoshankkeita pidempään luvitusprosessin takia. Jos tarvitaan esimerkiksi 1000 kilometriä vetyputkea, matkan varrelle mahtuu:
• Lukuisia maanomistajia, joiden kanssa on päästävä maankäyttösopimukseen.
• Monenlaisia ekosysteemejä, joihin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida.
”Siksi on hyvä uutinen, että Suomen valtio pyrkii suoraviivaistamaan energialinjojen rakentamisen lupaprosesseja.”
Riittääkö sähkö? Yksi huolenaiheista on sähkön riittävyys. Pelko on turha.
”Niin kauan kuin Suomessa investoidaan uusiutuvan sähköenergian kulutukseen, tuotantokin seuraa perässä.”
Tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto riittää kaikille, kun tuotantoa hajautetaan maan sisällä riittävästi.
”Jossakin päin Suomea tuulee lähes aina riittävästi. Se on tulevaisuuden näkymä, johon meidän pitäisi keskittyä negatiivisuuden lietsomisen sijaan”
Erkki Härö
energia-asiantuntija
erkki.haro@sweco.fi