Rakennettu matkailuympäristö on merkittävä osa matkailukokemusta
– Yhä useampi matkailija odottaa matkailukohteen tarjoavan ratkaisuja, joihin kestävyys on integroitu.
Kestävän matkailurakentamisen tavoitteena on tarjota elämyksellisiä matkailukokemuksia, joissa kestävyys on matkailijalle vaivatonta. Tarve kehittää matkailuympäristöjä entistä vastuullisemmaksi edellyttää katseen kääntämistä myös matkailurakentamisen kestävyyteen. Rakentamisen aiheuttama maankäyttö sekä raaka-aineiden kulutus vaikuttavat merkittävästi sekä luontoon että ilmastoon.
Matkailurakentaminen mielletään usein erityisesti hotellien tai matkailukeskusten rakentamiseksi. Matkailu yhdistää kuitenkin monia elinkeinoja ja matkailurakentamista voivat olla myös esimerkiksi kuljetus-, ravitsemis-, kulttuuri- ja ohjelmapalvelujen hyödyntämät rakennukset ja muu rakennettu ympäristö.
Kiertotalouden mukaiset toimintamallit matkailurakentamiseen
Matkailuympäristöjen suunnittelun ja rakentamisen kehittäminen entistä vastuullisemmaksi edellyttää matkailurakentamiselta kiertotalouden mukaisia toimintamalleja. Kiertotalous tarjoaa matkailurakentamiselle paljon mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta, sekä ehkäistä luonnonvarojen kulutusta ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä. Toistaiseksi vasta hyvin pieni osa rakennetusta ympäristöstä on suunniteltu kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.
Matkailurakentamisen suunnittelussa kiertotaloutta voidaan edistää hyödyntämällä entistä tehokkaammin olemassa olevaa rakennuskantaa. Rakennusten uudelleenkäyttöön perustuva matkailurakentaminen on lisääntynyt maailmanlaajuisesti viime vuosina. Suomestakin löytyy jo hyviä esimerkkejä matkailulle lisäarvoa tuovasta rakennusten uudelleenkäytöstä. Parhaimmillaan kiertotalouden mukaiset toimintamallit voivat auttaa kehittämään matkailupalveluiden hyödyntämiä fyysisiä ympäristöjä uudella tavalla, mikä luo lisää vetovoimaa koko alueelle.
Uudelleenkäytetty rakennus voi tuoda kestävää lisäarvoa matkailulle
Rakennusten uudelleenkäytöllä voi olla tärkeä rooli vastattaessa uusien matkailukohteiden kasvavaan tarpeeseen. Lähestymistapa keskittyy yleensä olemassa olevan rakennetun ympäristön ainutlaatuisiin piirteisiin, koska yhä useammat matkailijat arvostavat vierailemiensa paikkojen alkuperäisiä piirteitä. Uudelleenkäytettävän rakennuksen ei kuitenkaan tarvitse olla aina arkkitehtuurisesti tai historiallisesti merkittävä, jotta se voi tuoda lisäarvoa matkailulle. Uudelleenkäyttöä voi puoltaa myös hyvä sijainti tai kiehtova ympäristö.
Olipa kysymys uudisrakentamisesta tai jo olemassa olevan tilan hyödyntämisestä, olennaista on tunnistaa kestävyyden näkökulmasta merkittävät vaikutukset, sekä muokata suunnittelun ja rakentamisen periaatteita vaikutusten vaatimalla tavalla. Inspiraatiota voi hakea vaikkapa tuoreesta Matkailunkestävä Suomi? Vastuullinen suunnittelu kulttuuri- ja luontoympäristöissä – julkaisusta (toim. Soile Veijola), joka kokoaa yhteen matkailun vastuullisen suunnittelun tavoitteita, tietoa ja tekniikkaa rakentaakseen uudenlaista luottamusta matkailun kestävään tulevaisuuteen. Uutuusteos esittää, että Suomen on ryhdyttävä matkailun vastuullisen suunnittelun edelläkävijäksi. Teos kokoaa yhteen matkailun vastuullisen suunnittelun tavoitteita, tietoa ja tekniikkaa yleistajuisesti ja mukaansatempaavasti rakentaakseen uudenlaista luottamusta matkailun kestävään tulevaisuuteen. Swecon asiantuntijat ovat olleet mukana teoksen toteutuksessa.
Nina Aarras työskentelee Swecolla johtavana asiantuntijana sekä kestävän matkailun työelämäprofessorina Lapin yliopistossa.
———————————————————————-
Matkailunkestävä Suomi? Vastuullinen suunnittelu kulttuuri- ja luontoympäristöissä
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS) on julkaissut professori Soile Veijolan toimittaman monitieteisen kirjan Matkailunkestävä Suomi? Vastuullinen suunnittelu kulttuuri- ja luontoympäristöissä (Tietolipas 283). Sähköinen kirja on luettavissa ja ladattavissa maksutta osoitteessa https://doi.org/10.21435/tl.283