Sosiaalinen toimilupa vauhdittaa vihreän siirtymän investointeja
Vihreän siirtymän investointeja halutaan Suomeen. Uusiutuva energia, uudet polttoaineratkaisut, kiertotalous ja hiilensidonta uudistavat teollisuutta ja liikennejärjestelmiä, kun suurille investointihankkeille etsitään otollisia sijainteja.
Hankerahoittajat ja -kehittäjät ovat kuitenkin huomanneet, ettei teknisten toimintaedellytysten tarkastelu enää riitä vaan rinnalle on otettava jo varhaisessa vaiheessa sosiaalisen toimiluvan varmistaminen. Toteutumisen epävarmuus tai aikataulun viivästyminen ovat kalliita riskejä investoinnille.
Sosiaalisen toimiluvan tarve on inhimillistä
Vihreä siirtymä on Suomelle merkittävä kestävyysmurroksen tekijä. Se tuo meille lukuisia mahdollisuuksia samalla, kun yhteiskuntana tulemme muuttamaan useita totuttuja toimintatapojamme.
Vihreä siirtymä edellyttää merkittäviä kansallisia toimia ja kansainvälisiltä markkinoiltakin houkuteltavia investointeja. Useimmiten kansainväliset investoinnit otetaan myönteisesti vastaan niin suurten kuin pientenkin kuntien päättäjien ja viranhaltijoiden keskuudessa, ja suunnitteluprosesseja voidaan viedä julkisen sektorin ja yritysten välillä pitkälle ennen kuin alueen asukkaita kuullaan.
Tässä vaiheessa törmää usein vastarintaan, kun paikallisyhteisöille tärkeät lähiluontokohteet, työllisyysnäkymät tai maiseman muutokset konkretisoituvat.
Vihreä siirtymä muuttaa yhteisöjen valtarakenteita, osaamista, elinkeinorakennetta ja jopa väestöpohjaa.
Yhteisöt reagoivat muutoksiin samalla, kun sekä toiveet että pelot tulevaisuuden osalta kasvavat. Kielteisten kannanottojen taustalla vaikuttaa monesti kysymys siitä, että hankkeelta puuttuu sosiaalinen toimilupa, vaikka prosessissa olisi edetty oikeaoppisesti virallisten lupien kanssa.
Sosiaalinen toimilupa syntyy vuoropuhelusta
Sosiaalinen toimilupa viittaa paikallisen väestön ja yhteisöjen hyväksyntään. Se ei ole osa virallisia lupaprosesseja tai esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointia, vaan siinä on kyse yritysten itsesääntelystä.
Viralliset YVA– ja SOVA-menettelyt ovat paikallisten yhteisöjen näkökulmasta monesti liian kaukaisia ja muodollisia prosesseja tilanteessa, jossa vihreän siirtymän vaikutuksia tarkastellaan arkisen elämän näkökulmasta. Pk-yritysten, yhdistysten tai yksittäisten kuntalaisten kynnys osallistua erilaisiin maankäyttöä koskeviin kuulemisiin on korkea.
Ongelmaksi muodostuukin usein, että siinä missä viralliset lupaprosessien keskustelut käydään ylätasolla ja niihin osallistuminen edellyttää osaamista, kaipaavat paikallisyhteisöt konkreettista otetta ja avointa keskustelua.
Kun puhutaan aluetaloudellisista vaikutuksista, tarkoitetaanko tilauksia alueen pk-yrityksille tai uusia työllisyysmahdollisuuksia alueen osaajille? Vai muualta tuotua henkilöstöä ja teknisiä ratkaisuja tai kauas alueelta kohdentuvia toimitusketjuja?
Sosiaalinen toimilupa on tavoite, johon pääsemiseksi tarvitaan pitkäaikainen, laajaa sidosryhmien osallistamista ja toistuvaa vuoropuhelua sisältävä prosessi.
Oikein ajoitettuna tähän tarvittava investoivan yrityksen ja paikallisyhteisöjen välinen vuoropuhelu tarjoaa keinon konkretisoida vaikeasti hahmotettavaa kokonaisuutta ja kuroa umpeen tietovajeen aiheuttamaa kuilua investoijien ja paikallisyhteisöjen välillä.
Luottamus on vihreän siirtymän investointien sosiaalisen toimiluvan ytimessä
Sosiaalinen toimilupa nojaa vahvasti paikallisten yhteisöjen ja sidosryhmien hyväksyntään. Sen saaminen tai puuttuminen ei ole pysyvä olotila vaan perustuu luottamukseen, joka syntyy esimerkiksi investoivan yrityksen ja paikallisyhteisöjen välille. Luottamuksen saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttävät pitkäjänteistä yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa.
Vastapainona investoinnin liiketoiminnallinen riskienhallinta voi parantua, sopivien osaajien rekrytointi helpottua ja toimitusketjujen luotettavuus vahvistua.
Vaikka sosiaalinen toimilupa on vapaaehtoista ja epämuodollista, on se yritysten itsesääntelynä investointi avointa vuoropuhelua korostavaan prosessiin ympäröivien yhteisöjen, paikallisten yrittäjien ja alueen asukkaiden kanssa. Vuoropuhelun avulla pelottavalta vaikuttava muutos on hallittavampi.
Investoivan yrityksen kannalta se on erinomainen keino kirkastaa tavoitteita ja jatkojalostaa ratkaisuja yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa.
Investointien positiiviset ja arkiset vaikutukset esiin – näin vahvistat sosiaalista toimilupaa
Vihreä siirtymä tarkoittaa käytännössä muutosta nykytilaan myös arjen tasolla. Jos siihen liittyviä keskusteluja käydään lähinnä ylätasolla ja abstrakteilla käsitteillä, on paikallisyhteisöjen vaikea hahmottaa, mitä muutos käytännön tasolla tarkoittaa: mikä muuttuu, millä tavoin ja miksi?
Sosiaalisen toimiluvan prosessissa huomio kiinnitetään siihen, että keskustelu on toistuvaa vastavuoroista vuoropuhelua. Avoin vuoropuhelu mahdollistaa investoijalle ja julkishallinnon edustajille tiedon jakamista ja paikallisyhteisöille tilaisuuksia esittää kysymyksiä ja saada niihin vastauksia.
Keskustelujen toistuvuudella on sosiaalisen toimiluvan prosessissa keskeinen merkitys, sillä sen avulla voidaan sekä hälventää huolia että löytää ratkaisuja, joita ei ole mahdollista tunnistaa ilman erityistä paikallistuntemusta. Lisäksi ne ovat keino tuoda esiin se, mitä tekemättä jättäminen tarkoittaa: Mitä seurauksia on sillä, jos esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantolaitosta ei rakenneta?
Sosiaalisen toimiluvan varmistaminen ei olekaan hygieniatekijä vaan aidosti hankkeiden investointipotentiaalia ja toteutuksen sujuvuutta tukeva prosessi. Avoin, toistuva ja aito dialogi kaikkien sidosryhmien kanssa avaa myös mahdollisuuksia proaktiiviselle viestinnälle ja sitä kautta edesauttaa hankkeen onnistumista.
Kirsi Pulkkinen, vanhempi liiketoimintapäällikkö, strateginen vastuullisuuskonsultointi, kirsi.pulkkinen@sweco.fi
