Skip to content
Vihreä piirilevy, binäärikoodi ja loistavat valopisteet digitaalista dataa kuvaamassa.

Mikä on datakeskus? – Tarpeellista tietoa moderneista konesaleista

Datakeskukset ovat tiloja tai rakennuksia, joista suurimpia voi verrata laajoihin teollisuuslaitoksiin. Datakeskuksissa säilytetään, käsitellään ja siirretään digitaalista tietoa, jonka määrä yhteiskunnassa kasvaa koko ajan. Datakeskukset ovatkin välttämättömyys modernin yhteiskunnan vakaudelle, jatkuvuudelle ja resilienssille sekä osa kriittistä infrastruktuuria.

Swecon asiantuntijat tukevat datakeskusten rakentamista kattavilla suunnittelu-, konsultointi- ja projektinjohdon palveluilla.

Millaisia datakeskuksia on olemassa?

Sweco on ollut mukana yli 100 datakeskushankkeessa Suomessa ja Pohjois-Euroopassa aina yritysten omista konesali- ja palvelintiloista mittaviin pilvi- ja hyperscale-datakeskuksiin.

Yksityiset datakeskukset (Enterprise Data Centers) ovat kooltaan pienimpiä. Ne on suunniteltu yrityksen omaan käyttöön ja liiketoiminnan tueksi. Yritykset vastaavat itse tilojen ICT-laitteistoista, talotekniikasta ja ylläpidosta.

Colocation- eli yhteispalveludatakeskukset ovat laajoja palvelinkeskuksia, joista yritykset voivat vuokrata tilaa omille ICT-laitteilleen. Datakeskustoimija vastaa tilojen tekniikasta ja tietoturvasta. Suomessa suurin osa datakeskuksista on Colocation-datakeskuksia.

Pilvidatakeskukset myyvät tiedonkäsittelykapasiteettia yrityksille. Datakeskustoimija vastaa tiloista, ICT-laitteistoista ja datan käsittelystä. Pilvidatakeskukset ovat kooltaan suurimpia datakeskuksia.

Hyperscale-datakeskukset ovat suurten teknologiayhtiöiden, kuten Googlen, omistamia datakeskuksia, joissa pystytään käsittelemään valtavia määriä pilvipalvelu- ja tekoälydataa.

Minkä kokoluokan datakeskusinvestointi sinulla on mielessä? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme!

Millainen on tulevaisuuden datakeskus?

Datakeskusten suunnittelussa katsotaan aina tulevaisuuteen, koska digitalisaatio, yhteiskunnan sähköistyminen ja tekoälypalvelujen kehitys lisäävät datamääriä nopeasti. Datakeskukset ovat tulevaisuudessa kooltaan yhä suurempia ja teknisesti monimutkaisempia.

Tulevaisuuden datakeskusten suunnittelu vaatii laajojen kokonaisuuksien ja asiantuntijaryhmien hallintaa. Sweco varmistaa datakeskusten toimivuuden, skaalautuvuuden ja muuntojoustavuuden myös tulevaisuudessa laajan asiantuntijajoukon voimin.

Lue lisää datacentereistä Suomessa!

 

Datakeskuksen servereitä kaarevassa rivissä

Mikä on datakeskuskumppanin valinnassa tärkeintä?

Datakeskushanke vaatii saumatonta yhteistyötä suunnittelijoiden, projektinjohdon, laitetoimittajien, urakoitsijoiden, operaattorien ja asiakkaan välillä. Swecon monikansallinen osaajaverkosto takaa, että datakeskushankkeissa huomioidaan syvällisesti eri näkökulmat, paikallisuus ja sidosryhmät.

  1. Tekninen IT-infrastruktuuri
  2. Muuntojoustava ja skaalautuva rakenne- ja talotekniikka
  3. Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, mm. kyberturvallisuus
  4. Toimintavarmat sähkönsyöttöjärjestelmät
  5. Energiatehokkaat jäähdytysratkaisut ja PUE-arvon (Power Usage Effectiveness) optimointi
  6. Datakeskusten hukkalämpöjen hyödyntäminen ja alueelliset energiankierrätysratkaisut
  7. Datakeskuksen ESG-tavoitteiden ohjaaminen, hiiliohjaus ja vastuullisuuskonsultointi
  8. Pääsuunnittelu, mm. hallittu rakentamis- ja ympäristölupaprosessi (YVA)
  9. Kokenut projektinjohto, mm. sijaintipaikkaselvitykset, hankinnat ja sopimukset
  10. Rakennus- ja talotekninen valvonta sekä toiminnan varmistaminen.

Yleisimmät kysymykset datakeskuksista

Miksi datakeskuksia rakennetaan paljon Pohjoismaihin?

Pohjoismaat ovat datakeskuksille erinomaisia sijaintipaikkoja ennen kaikkea viileän ilmaston takia. Se vähentää datakeskusten jäähdytystarvetta. Vapaajäähdytys eli free cooling onnistuu esimerkiksi Suomessa suuren osan vuotta, mikä säästää energiaa ja käyttökustannuksia.

Pohjoismaiden muita etuja datakeskusten sijaintipaikkoina ovat mm.:

  1. Suurten teollisuustonttien ja -rakennusten saatavuus
  2. Vakaa sähkönsiirtoverkko
  3. Kattavat tietoliikenneyhteydet
  4. Korkea tietoturvan taso
  5. Hyvä uusiutuvan sähköenergian saatavuus
  6. Sähkön edullinen hinta
  7. Valmis kaukolämpöinfra ja mahdollisuus hukkalämpöjen hyödyntämiseen
  8. Koulutettu työvoima
  9. Vakaa ja turvallinen yhteiskunta.

Lue lisää datakeskuksista Suomessa.

Miksi datakeskuksia tarvitaan?

Datakeskukset ovat osa yhteiskunnan huoltovarmuutta ja resilienssiä. Digitalisaatio ja nopea tekoälykehitys lisäävät yhteiskunnan riippuvuutta sähköisistä ja digitaalisista palveluista. Datakeskukset varmistavat, että yhä suurempia tietomääriä pystytään tallentamaan, käsittelemään ja siirtämään tietoturvallisesti.

Datakeskusten digitaalisen infrastruktuurin varassa ovat mm.:

  1. Mobiili- ja pilvipalvelut
  2. Nettisivut ja verkkokaupat
  3. Videopuhelut ja etätyöskentely
  4. Tiedon tallentaminen, esim. asiakas- ja potilastietokannat
  5. Sosiaalisen median palvelut
  6. Verkkopankki- ja muut maksujärjestelmät
  7. Tietoturvan ylläpitäminen
  8. Viranomaisten viestintä
  9. Suurteholaskenta, esim. AI-kehitys, tieteellinen tutkimus ja lääketiede

Mitä datakeskus sisältää?

Datakeskus sisältää kaiken modernin yhteiskunnan tarvitseman IT-infrastruktuurin eli palvelimet, verkkolaitteet ja muut ICT-järjestelmät, joilla tallennetaan, käsitellään, säilytetään ja siirretään digitaalisessa muodossa olevaa tietoa. Datakeskuksen infrastruktuuria voi verrata tärkeydessä kaupunkien infrastruktuuriin.

Datakeskuksissa on paljon taloteknisiä LVI-, rakennusautomaatio- ja sähköjärjestelmiä, joilla varmistetaan datakeskuksen jäähdytys ja keskeytymätön sähkönsyöttö. Sähkö- ja lämmitysenergian saatavuus, jäähdytysjärjestelmän toiminta sekä tietoliikenneyhteydet varmennetaan esimerkiksi varavoimakoneilla (dieselgeneraattoreilla) ja UPS-laitteilla.

Lue lisää datakeskusten talotekniikan ja infrastruktuurin suunnittelusta!

Nostavatko datakeskukset sähkön hintaa?

Datakeskukset voivat nostaa sähkön keskihintaa. Arvioiden mukaan sähkön keskihinta voi nousta viiden vuoden sisällä kymmenen prosenttia. Ennuste perustuu oletukseen siitä, että datakeskusten sähköteho nousee uusien hankkeiden myötä 300 megawatista 2 500 megawattiin.

Datakeskukset voivat myös tasapainottaa sähkön hintoja. Datakeskusten sähkönkulutus on suurta, vakaata ja ennalta arvattavaa, mikä luo sähköntuottajille varmaa kulutusta. Se helpottaa sähköyhtiöiden riskienhallintaa ja vähentää tarvetta nostaa sähkön siirtohintoja.

 

Onko datakeskuksista hyötyä Suomelle?

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan datakeskukset ovat Suomen talouden nopeimmin kasvavia sektoreita. Datakeskushankkeet tuovat Suomeen verotuloja sekä työpaikkoja suoraan ja välillisesti:

Rakentamisvaiheessa datakeskukset työllistävät suunnittelijoita, rakentajia, kuljetusalan yrityksiä ja konsultteja.

Käytön aikana datakeskukset tarjoavat työtä laitoksen omien asiantuntijoiden lisäksi monille palveluntuottajille huollosta ja ylläpidosta energiantuotantoon ja turvallisuuspalveluihin.

Datakeskusten sähkönkulutus on suurta ympäri vuoden, ja siksi datakeskukset ovat tärkeitä ajureita uusiutuvan energian investoinneille ja tuotantolaitosten rahoittamiselle. Datakeskukset vähentävät sähköntuottajien investointiriskejä ja toimivat sähköyhtiöiden pitkäaikaisina asiakkaina.

Datakeskukset tukevat sähköstä riippuvaisen yhteiskunnan resilienssiä ja jatkuvuutta. Suurina sähkönkuluttajina datakeskukset voivat myös tasapainottaa sähköverkon taajuuspoikkeamia.

Ovatko datakeskukset ympäristöystävällisiä?

Datakeskusten negatiiviset ympäristövaikutukset liittyvät pääasiassa suureen sähkönkulutukseen ja jäähdytystarpeeseen. Olennaista ympäristövaikutusten kannalta on, miten datakeskuksen tarvitsema sähkö tuotetaan. Ostettu sähköenergia voidaan tuottaa esimerkiksi kokonaan uusiutuvalla aurinko- ja tuulivoimalla, mikä vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia.

Datakeskusten energiatehokkuutta voidaan parantaa ja ilmastohaittoja pienentää, jos datakeskuksen jäähdyttämisestä syntyvät hukkalämmöt hyödynnetään alueellisessa kaukolämmön tuotannossa.

Paljonko datakeskukset kuluttavat sähköä?

Datakeskussektori on energiaintensiivinen teollisuudenala. Tällä hetkellä datakeskukset käyttävät kuitenkin vain noin 2 prosenttia (1,6 TWh) Suomen sähkön kokonaiskulutuksesta. Arvioiden mukaan datakeskusten osuus sähkön kulutuksesta voi nousta 3–6 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä (5–6 TWh), jos investointien kasvu jatkuu ja suunnitteilla olevat hankkeet toteutuvat.

Lähde: https://corporate.nordea.com/article/101924/finland-data-centers-midas-touch-or-achilles-heel

Kasvokuva Antti-Jussi Laineesta

Antti-Jussi Laine

Data Centre Business Lead

Ole meihin yhteydessä

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.