Joensuun kaupungin visio syntyi mutkattomassa prosessissa

Joensuun symmetrisen kaupungin visio päivitettiin osallistavassa ja mutkattomassa prosessissa, josta huokui yhdessä tekemisen henki. Swecon konsultit auttoivat vision luomisessa jo toista kertaa. Uudessa visiossa korostuu ihmisten, luonnon ja teknologian liitto.

Joensuun symmetrisen kaupungin visio 2040

Sweco auttoi Joensuun kaupunkia luomaan symmetrisen kaupungin vision ensimmäisen kerran vuonna 2014. Vuosikymmen myöhemmin vision päivittämisen teki ajankohtaiseksi uusi valtuustokausi sekä suuret yhteiskunnalliset muutokset. ”Halusimme katsoa, miltä tulevaisuus näyttää tuoreilla silmillä”, kertoo Joensuun kaupungin kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen.

Kaupunki ei halunnut vaihtaa konsulttikumppania, koska Varosen mukaan kaikki tieto aikaisemmasta visiosta oli Swecolla jo valmiina. Lisäksi edellinen visio kaupungista, jonka keskusta on elinvoimainen Pielisjoen molemmilla rannoilla, oli toteutunut onnistuneesti monilta osin. Myös paikallistuntemus oli tärkeä syy tutun konsultin säilyttämiseen.

”On enemmän kuin tärkeää, että konsultti tuntee alueen ominaispiirteet ja vahvuudet”, Varonen sanoo. Lisäksi hän arvostaa proaktiivisuutta. ”Swecolla lähdettiin tekemään oma-aloitteisesti ehdotuksia, ja hioimme valmiin vision yhdessä hyvin luonnollisella ja vuorovaikutteisella tavalla.”

Konsultti sparrasi kaupunkia visiotyössä

Yhdessä hahmoteltiin suuntaviivat asumisen, liikenteen, elinkeinoelämän, matkailun ja virkistyksen kehittämiselle. Vuorovaikutuksesta kaupungin eri sidosryhmien kanssa vastasi jo toiseen kertaan Swecon maankäytön ja kestävän matkailun asiantuntija Kimmo Vähäjylkkä. Hänelle Joensuu on rakas ja tuttu kaupunki – ja ensi vuonna myös kotikaupunki.

”Vaikka olemme insinööritoimistona hyviä suunnittelemaan katuja, siltoja ja tornitaloja, visiotyössä korostuu luottamus, viestintä ja vuorovaikutus ihmisten kanssa.”

Lopputuloksena syntyi tiivis visio, jonka taustalla on laaja tietopohja. Mukana oli Swecolta muun muassa maisema-arkkitehtejä, maankäytön suunnittelijoita ja hankekehityksen asiantuntijoita. Vähäjylkästä olennaisinta oli kuitenkin osallistaminen. ”Tärkeintä on tavata paljon kaupungin ihmisiä, koska meidän tehtävämme on vain sparrata kaupunkia tuottamaan vision sisältö.”

Joensuun vision teemat löytyivät sulassa sovussa

Vähäjylkän mukaan kaupungin kehittäminen koskettaa yhtä lailla asukkaita ja elinkeinoelämän johtajia. Molemmat osallistettiin prosessiin työpajoilla ja haastatteluilla. ”Joensuun myönteisestä ilmapiiristä kertoo, että kasvokkain toteutetuille haastatteluille löytyi aikaa niin kiireisimmiltä yritysjohtajilta kuin kehittämisyhdistysten ja oppilaitosten vetäjiltä.”

Joensuu on raikkaan nuorekas kaupunki, jossa on väkilukuun suhteutettuna eniten opiskelijoita Suomessa. Siksi visiotyössä kuunneltiin myös nuoria päättäjiä. ”Joensuussa on pitkät perinteet kaupungin, oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä. Meille huippuosaaminen on sitä, että asioita tehdään yhdessä”, Varonen korostaa.

Hänestä visiotyön positiivinen vastaanotto ja mutkaton eteneminen olivat prosessin iloisimpia puolia, mutteivät mikään yllätys. ”Sidosryhmien haastatteluissa ja työpajoissa löytyi helposti kaikkia yhdistävä näkemys, eikä vision teemoja kyseenalaistettu missään vaiheessa.”

Kaupunkivisio yhdistää luonnon, ihmiset ja teknologian

Monet Joensuun vahvuuksista ovat uudessa visiossa samoja kuin edelliselläkin kerralla. Visiossa painottuvat esimerkiksi laadukas ja turvallinen elämä, kansainvälinen huippuosaaminen ja pohjoiskarjalainen vieraanvaraisuus. Joensuulla on selkeä kaupunkikeskusta, jonka läheltä löytyvät niin työpaikat kuin luontoelämykset.

”Sujuvassa arjessa kaiken pitää olla lähellä ja toimivaa, ja Joensuu onkin aidosti vartin kaupunki”, Vähäjylkkä sanoo. Uuteen visioon sisällytettiin Joensuun kolme kärkiteollisuusaluetta, Mehtimäen kampus ja liikuntapuisto sekä Pyhäselän ranta-alueet. Lisää painoarvoa saivat myös satama ja sen logistiset mahdollisuudet.

Lisäksi vastuullisuus näkyy Vähäjylkän mukaan jokaisessa teemassa. Esimerkiksi asumista pyritään tiivistämään peltojen kaavoittamisen sijaan. ”Kaupungissa panostetaan myös kestävään liikkumiseen, mikä ei sulje pois maakunnan saavutettavuudelle välttämätöntä autoilua ja lentoliikennettä.”

Visiotyö ohjaa Joensuun kehittämistä Varosen mukaan jatkossakin rohkeana ja kasvavana kaupunkina, jossa halutaan tulla käymään, asumaan ja tekemään töitä. ”Visio yhdistää ihmiset, luonnon ja teknologian. Se on kehä, joka pyöriessään vaan paranoo!”

Seuraavaksi Joensuun kaupungin ja Swecon yhteistyö jatkuu toimenpidesuunnitelman laadinnassa. Se varmistaa vision toteutumisen käytännön tasolla.

Kuvat: Lev Karavanov / Joensuun kaupunki