Meriväylien kulttuuriperintökartoitus: Tietopohja tukee arvokohteiden säilyttämistä
Vuonna 2024 Sweco toteutti Väyläviraston toimeksiannosta kattavan kartoituksen Suomen meriväylien turvalaitteiden kulttuuriperintöarvoista. Selvityksen avulla Väylävirasto sai yhtenäisen tietopohjan päätöksenteon tueksi.
Swecon maankäytön sosiaalisen ja kulttuurisen ympäristön asiantuntijat ovat tehneet valtakunnallisen meriväylien turvalaitteiden kulttuuriperintöarvojen kartoituksen. Tilaajana toimi Väylävirasto, ja projektin tavoitteena oli kerätä kattavasti tietoa turvalaitteista eri puolilta Suomen rannikkoa ja merialueilla.
Tavoitteena yhtenäinen kohdelistaus
Meriväylien turvalaitteistoja on useita erilaisia, ja suuren määrän vuoksi kokonaiskuvaa kohteiden arvoista ei ollut. Arvoja tarkasteltiin yksittäin rakenteiden sekä osana laajempaa kokonaisuutta paikallisesti ja valtakunnallisesti. Yksittäin rakenteista arvioitiin säilyneisyyttä, muutoksia, edustavuutta ja ainutlaatuisuutta. Väyläviraston tavoitteena oli koota eri tietolähteistä tietoa yhteen arviointia ja päätöksentekoa varten.
Projektissa päivitettiin yhtenäinen arvotuskriteeristö ja kerättiin tietoja meriväylillä sijaitsevista kohteista, jotka kattoivat ennen vuotta 1950 rakennetut kiinteät turvalaitteet ja ennen vuotta 1970 rakennetut kasuunimajakat.
”Selvityksestä tekee erityisen sen laajuus: keräämme koko Suomen merialueidenkohteiden tiedot vertailtavaan muotoon. Sen avulla Väylävirasto saa paremman käsityksen siitä, millaisia kulttuuriperintöarvoja tai maisemallisia merkityksiä kohteisiin liittyy”, kertovat Swecon asiantuntijat Heini Ynnilä ja Dan Ronimus.
Yhtenäisellä tietopohjalla päätöksenteko on helpompaa
Projektissa muodostettiin yhtenäinen tietopohja erilaisista kohdetyypeistä ja alueellisista erikoispiirteistä. Väyläviraston projektipäällikkö Titta Lehtola toteaa:
”Tässä yhteisessä projektissa muodostamme yhtenäisen tietopohjan erilaisista kohdetyypeistä ja alueellisista erikoispiirteistä. Ymmärrämme paremmin, millaisia kulttuuriperintöarvoja tai maisemallisia merkityksiä kohteisiin liittyy. Selvityksessä koostettujen tietojen ja arvojen tarkastelun pohjalta Väylävirasto voi nimetä uusia arvokohteita meriväyliltä. Selvitys myös mahdollistaa tiedon jakamisen meriväylien kulttuuriperinnöstä sidosryhmille.”
Projektin tuloksena Väylävirasto sai yhtenäisen tietopohjan, joka helpottaa päätöksentekoa ja arvokohteiden nimeämistä. Tietojen koonti eri lähteistä ja niiden tarkastelu yhtenäisen kriteeristön mukaisesti tuottaa käsityksen kohteiden paikallisista, alueellisista ja valtakunnallisista arvoista.
Väylävirastolla on lakiin kirjattu velvollisuus vaalia ja hoitaa hallussaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, kuten kiinteistöjä, kulttuuriympäristöjä ja kulttuuriomaisuutta. Kulttuuriperinnöllisen selvityksen myötä Väylävirasto pystyy tehokkaammin vaalimaan hallussaan olevia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, mikä tukee alueellista vetovoimaa ja kulttuurihistoriallisten kohteiden arvostusta.