Uudisrakennuksen arkkitehtuuri suunniteltiin osaksi Kuninkaankadun miljöötä
Julkaistu 2.9.2025
Swecon arkkitehdit tukivat kiinteistönomistajan visiota Tampereen Kuninkaankadulla sijaitsevan kiinteistökokonaisuuden kaavamuutoksessa ja lisärakentamisessa. Uudisrakennus suunniteltiin osaksi ympäröivää rakennuskantaa ja samalla Tampereen keskustan historiaa.
Kaavamuutos mahdollisti Kuninkaankadun lisärakentamisen
Tampereen Kuninkaankadulle Tammerkosken kaupunginosaan valmistui vuonna 2023 uudisrakennus, joka luo yhtenäisen kiinteistökokonaisuuden useamman rakennuksen kanssa. Taustalla on pidempiaikainen projekti, jossa 60-luvun kiinteistöön haettiin lisärakennusoikeutta.
”Muutos toteutettiin useammassa vaiheessa, ja ensimmäiseksi toimistoista saneerattiin asuntoja, sitten tehtiin ullakkokorotus ja lopuksi vanhan kiinteistön saneeraus”, kertoo kiinteistönomistajan edustaja Tuija Schmidt. Viimeisenä valmistui 10-kerroksinen uudisrakennus kadun kulmaan vanhan ravintolasiiven tilalle.
Swecon arkkitehdit osallistuivat uudistuksiin kaavamuutoksesta alkaen. Projekti käynnistyi maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksen esivalmistelulla. Se sisälsi rakennushistoriallisen selvityksen, koska kaavaa muutettiin arvokkaassa ympäristössä Tampereen ydinkeskustassa.
”Täydennysrakentamiselle on Tampereen entisen pääkadun varrella kysyntää, ja tontti oli aiemmin tehottomasti täytetty”, kertoo Swecon arkkitehti ja pääsuunnittelija Teemu Mikkola.
Asuinkerrostalo suunniteltiin vanhojen perustusten päälle
Kiinteistönomistajalle arkkitehtien apu oli tärkeää sekä rakennuksen tulevan käytön visioinnissa kuin yhteistyössä kaupungin rakennuslupaviranomaisten kanssa. ”Huomioon piti ottaa myös taloudellinen näkökulma ja asuntojen vuokrattavuus”, Schmidt lisää.
Uudisrakennukseen suunniteltiin katutasoon liiketiloja, toiseen kerrokseen toimistoja ja niiden yläpuolelle asuntoja. Mikkolan mukaan monipuolisista aineksista luotiin symbioosi, ja rakennus yhdistyy arkkitehtonisesti luontevasti myös ympäröivään rakennuskantaan. ”Se vaati eri rakenneratkaisujen, tekniikan ja julkisivujen tyylien yhteensovittamista.”
Rakennuksen alla säilytettiin kaksi kellarikerrosta, joista ensimmäisessä on koko korttelin yhteinen pysäköintihalli. Uusia perustuksia tehtiin mahdollisimman vähän, joten uudisrakennus suunniteltiin olemassa olevien rakenteiden päälle. Se vaikutti julkisivuarkkitehtuuriin.
”Kellarin kantavia ulkoseiniä käytettiin kantavina rakenteina lopulta myös maan päällä, mikä rajoitti esimerkiksi ikkuna-aukotusten määrää”, Mikkola kertoo.
Uudisrakennuksen julkisivuarkkitehtuurissa useita puolia
Rakennuksen massoittelu kuitenkin säilyi, mikä mahdollisti arkkitehdin vision mukaiset erikorkuiset rakennusosat. Tampereen ylioppilastalon puolella uudisrakennuksen siipi on matalampi ja keltainen julkisivu samanhenkinen.
”Kauppakadun puolella uudisrakennuksen korkea valkoinen julkisivu ottaa kantaa suojeltuun jugendrakennukseen, Kansallispankintaloon. Viistokatto loivenee sieltä Kuninkaankadun suuntaan”, Mikkola kertoo. Neljän asuinkerroksen julkisivu verhoiltiin luonnonkivillä.
Kuninkaankadun puolella on uudisrakennuksen kolmas osa. Se luo yhteyksiä ympäröivien 60-luvun asuinkerrostalojen nauhaikkunoihin ikkuna-aukotuksilla ja ranskalaisilla parvekkeilla.
”Palomääräykset vaativat, että päällekkäisten asuntojen ikkunoiden väliin jää metri matkaa, mutta ikkunoiden korkeutta ei tarvinnut madaltaa, kun väliin suunniteltiin metallirakenteiset palolipat. Ne antavat rakennukselle omaleimaista ilmettä”, Mikkola sanoo.
Tavoitteena oli hillitty ja selkeä kaupunkirakentaminen, ja Schmidtin mielestä siinä myös onnistuttiin. Erinomaisessa sijainnissa asunnot ovat menneet hyvin vuokralle.
”Saimme kiinteistönomistajan tahtotilan mukaisen hienon kokonaisuuden, joka on saanut hyvän vastaanoton. Itse pidän erityisesti uudisrakennuksen liittymisestä ympäröiviin rakennuksiin, kuten Ylioppilastaloon, ja muuhun Kuninkaankadun miljööseen.”