Yleissuunnitelma luo perustan Vuoreksen puistokadun ratikalle Tampereella

Julkaistu: 9.9.2025

Swecon suunnittelijat laativat Vuoreksen puistokadun raitiolinjan yleissuunnitelman, joka luo pohjaa ratikan mahdolliselle laajentamiselle 2040-luvulla. Suurimpana haasteena on mutkikas ja ahdas Vuoreksen puistokatu rakennuksineen.

Vuoreksen ratikan liikennesuunnittelu

Vuoreksen kaupunginosan raitiotiestä tehtiin aluevaraussuunnitelma jo vuonna 2016, ja siinä esitetyt ratkaisut ovat monin tavoin vanhentuneita. Tampereen Ratikasta ei ollut tuolloin rakennettu vielä yhtään osaa. Vuonna 2025 Swecon liikennesuunnittelijat laativat Vuoreksen ratikalle päivitetyn yleissuunnitelman.

”Ratikkalinjojen suunnitteluohjeet ovat muuttuneet paljon edellisen tarkastelun jälkeen, ja kokemuksia ja oppeja on saatu myös rakentamisen ja liikennöinnin myötävaikutuksesta”, kertoo Tampereen kaupungin liikenneasiantuntija Katri Jokela. Tavoitteena on saada Vuoreksen raitiotielle yleissuunnitelma, joka on sisällöltään ja laadultaan vastaava muiden osuuksien kanssa.

Tampereen Ratikan suunnittelukokemusta hyödynnetään Vuoreksessa

Jokelan mukaan 3,5 kilometrin pituinen rataosuus Vuoreksen puistokadulla on reittinä haasteellinen. Siksi yleissuunnittelu vaatii suunnittelijoilta osaamista ja vastuullista otetta sekä etenkin tiukoissa paikoissa ideointikykyä. ”Swecon suunnittelijoiden vahvuutena on aikaisempi kokemus Tampereen Ratikan toteutussuunnittelusta, ja yhteistyömme on ollut sujuvaa.”

Sweco onkin ollut mukana Tampereen Ratikan kaikissa vaiheissa, myös uusimmassa Pirkkala-Linnainmaa-allianssissa. ”Asiantuntijoillamme on hyvä käsitys siitä, mitä laadukkaan raitiotien toteuttaminen vaatii”, kertoo Swecon projektipäällikkö Mikko Suhonen.

Ratikkalinja sovitellaan mutkikkaalle Vuoreksen puistokadulle

Vuoreksen ratikan rakentaminen alkaa arviolta 2040-luvun alkupuolella, joten tulevaisuutta on katsottava yleissuunnittelussa kauas. Vaikka maankäyttö on Vuoreksen puistokadun varrella suurimmaksi osaksi rakentunut hyväksyttyjen asemakaavojen mukaisesti, muutamissa kohdissa on yhä mahdollisuuksia vaikuttaa katualueen rajauksiin.

”Yksi niistä on Vuoreksen keskustakortteli, jossa ratikkalinjan yleissuunnitelmaa laaditaan yhteistyössä käynnissä olevan asemakaavamuutoksen kanssa”, Jokela sanoo. Keskustakorttelissa on mahdollista saada lisätilaa katualueelle ja ratikalle maankäytöllisillä ratkaisuilla. Se tulee tarpeeseen ahtaalla puistokadulla, jonka geometria on pienipiirteistä. ”Ratikan linjaaminen vaatii kompromisseja, ja on tärkeää miettiä ratkaisuja jo tässä vaiheessa vähän tarkemmin sekä tunnistaa riskit ja katutilan laajennusmahdollisuudet.”

Swecon liikennesuunnittelusta vastaavalla Venla Määtällä on paljon kokemusta ratikan sovittelusta Tampereen kaupunkimaisemaan. Tilaa on rakennetussa ympäristössä harvoin liikaa, ja puistokadulla mutkia matkaan tuo kirjaimellisesti kadun mutkaisuus ja korkeuserot.

”Kun yleissuunnitelma on valmis, tilaaja tietää, mitä ratikan ja alueen maankäytön jatkosuunnittelussa kannattaa huomioida, erityisesti paikoissa, joissa katutilaa on yhä mahdollista muuttaa.”

Vuoreksen ratikkapysäkkien paikat valitaan huolella

Ratalinjan täytyy mahtua katualueelle, jossa on jäätävä tilaa muun muassa erilaisille ajo-, jalankulku- ja pyöräilyväylille sekä hulevesi- ja viherratkaisuille. Yleissuunnittelua pohjustettiinkin huolellisella taustatyöllä ja vaihtoehtovertailuilla. Tärkeitä valintoja ovat pysäkkien paikat.

”Puistokadulle on suunniteltu kolmea pysäkkiä eli yhtä jokaista 3000 asukasta kohti. Silloin mahdollisimman moni on pysäkistä kävelyetäisyyden päässä”, Suhonen sanoo.

Ratikan saavutettavuuden varmistamiseksi yleissuunnittelussa hyödynnettiin nykyisiä väestötietoja ja asukasarvioita. Huomioon otettiin myös alueen palveluverkosto. Lähikauppojen lisäksi ratikalla pitää päästä sujuvasti esimerkiksi Vuoreksen koululle ja liikuntapuistoon. Jokainen pysäkki vaatii riittävän suoran alueen vaaka- ja pystysuunnassa.

”Haasteena on, että optimaalisen pysäkkipaikan kohdalla voi olla vaikkapa puistoon vievä silta tai kiertoliittymä”, Määttä toteaa. Reunaehtoja ratalinjaukselle asettavat myös hulevesien hallintaan liittyvät kosteikot ja notkelmat, joita on Vuoreksessa paljon. CO2-päästöjäkään ei voi unohtaa: jos pysäkin takia joudutaan leventämään siltaa, betonimäärät kasvavat.

Vuoreksen ratikan yleissuunnittelussa yhdistellään tekniikkalajeja

Määttä korostaa yleissuunnitteluvaiheessa yhteistyötä eri tekniikkalajien taitajien välillä. Liikennesuunnittelijat käyvät jatkuvaa vuoropuhelua esimerkiksi Swecon katusuunnittelijoiden ja ratasuunnittelijoiden kanssa. Yhdessä huomioidaan kaikki olennaiset asiat.

”Suunnittelutyötämme auttaa myös Tampereen kaupungin ja muiden asiantuntijaryhmien oma osaaminen ja osallistuminen suunnittelun ohjaukseen. Kaupunki ohjaa työtämme hyvin ammattimaisesti, ja keskustelu asioista on helppoa.”

Vaikka ratkaisut ovat yleissuunnitelmassa vielä karkealla tasolla, Swecon suunnittelijat miettivät alustavasti teknisiä järjestelmiä, kuten sähkönsyöttöasemia ja niiden tilavarauksia. Siltasuunnitteluakin tarvitaan, jotta ratikka pääsee esimerkiksi Särkijärven yli. Pieniä mutta tärkeitä rooleja on myös Swecon kunnallistekniikan, geotekniikan ja ympäristösuunnittelijoilla.

”Vuoreksessa on luontoarvoja ja ekologisia yhteyksiä, joihin ratikka ei saa vaikuttaa negatiivisesti”, Suhonen sanoo. Luonnolle määritellään tilaa tyyppipoikkileikkauksissa: ”Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi nykyisten katupuiden säästämistä ja radanvarsikasvillisuutta.”

Kuvat: Pasi Tiitola, Tampereen Raitiotie Oy