Hyvinvointibuumi kasvattaa lähiluonnon ja kotimaan matkailun suosiota: Sipoossa kehitetään matalan kynnyksen virkistysreittejä kaikenikäisille

Jo ennen koronapandemiaa Suomen valtasi koko kansan ulkoilu- ja hyvinvointibuumi. Pandemian myötä yhä useampi haluaa viettää vapaahetkensä lähiluonnossa virkistyen, mikä on vahvistanut erityisesti kaupunkiluontosuhdetta. Muuttovoittoiselle Sipoon kunnalle luonto on tärkeä vetovoimatekijä.

Swecon strategisen maankäytön kehitysjohtaja Kimmo Vähäjylkkä näkee ulkoilubuumin taustalla pitkäaikaisen hyvinvointiin liittyvän trendin. ”Se on nostanut muun muassa kansallispuistojen suosiota. Ihmiset haluavat nähdä omin silmin vaikkapa Riisitunturin tykkylumipuut, joista ovat nähneet somessa upeita kuvia.” 

Digitaalisuus on tullut osaksi monen liikuntaharrastusta, mutta yhtä moni haluaa irrottautua älylaitteista luonnossa liikkuessaan. Tietoisuus luonnon merkityksestä hyvinvoinnille näkyy myös uusissa suosikkilajeissa, polkujuoksussa ja maastopyöräilyssä. ”Suurten suunnistus- ja maratonkilpailujen rinnalle on noussut Tahko MTB:n kaltaisia tapahtumia, joissa ei jahdata vain aikaa. Pääosassa on itsensä haastaminen ja nauttiminen”, kertoo Swecon reittisuunnittelun asiantuntija Lauri Kontkanen. ”Yhä useampi kerää kilometrien sijaan ilometrejä!” 

Koronapandemian matkustusrajoitukset, lisääntynyt etätyöskentely ja sisäliikuntapaikkojen rajallinen käyttö ovat kasvattaneet luontoreittien kysyntää ja samalla vaatimuksia. ”Varsinkin nuori sukupolvi etsii luontokohteilta kattavia palveluja suihkutiloista ruokailuun ja nähtävyyksiin”, Vähäjylkkä sanoo. ”Nähtävissä onkin, että nimenomaan kaupunkiluontosuhde on vahvistunut.” 

Koronakevät viisinkertaisti Sipoon ulkoilijamäärät

Monissa kunnissa kehitetäänkin kuumeisesti virkistysreittejä ja -alueita vastaamaan kasvavaan kysyntään. ”Teimme esimerkiksi Nuuksion kansallispuiston laajentamisselvityksen, olemme konseptoimassa Rokualla matalan kynnyksen hyvinvointipuistoa ja mietimme Ylläkselle uusia kärkikonsepteja”, Vähäjylkkä kertoo. 

Viime syksynä Sweco toteutti myös runkoreittiselvityksen neljän kunnan alueella Sipoossa, Tuusulassa, Keravalla ja Järvenpäässä. Nyt strategista reittisuunnittelua jatketaan Sipoon kunnan sisällä. ”Tavoitteena on luoda helppokulkuisia luontoreittejä, jotka jatkuvat yhtenäisinä taajamasta toiseen ja yli kuntarajojen aina Sipoonkorven kansallispuistoon asti.”  

Liikuntapäällikkö Piritta Forsell kertoo kunnan ulkoilureittien käytön räjähtäneen koronakeväänä. ”Kuntoportaidemme kävijälaskurin mukaan käyttäjämäärä viisinkertaistui yli 600 000:een. Suosituimpina kuukausina ulkoilijoita kulki reitillä liki 70 000.” 

Pääkaupunkiseudun viherkeitaanakin tunnettu Sipoo kasvaa vauhdilla, mutta luonto halutaan pitää lähellä taajamakeskuksia jatkossakin. ”Lähiluonto on ollut meille aina tärkeä veto- ja pitovoimatekijä”, kertoo Sipoon yleissuunnittelupäällikkö Suvi Kaski. Helposti saavutettavat viheralueet ovat esillä kaikissa kaavahankkeissa, ja korona vain lisäsi palautetta niiden säilyttämisen puolesta. ”Kuntalaiset toivovat väljiä viheralueita, joihin pääsee liki kotiovelta.” 

Luontokohteiden ja lähimatkailun suunnittelussa korostuukin aina vuorovaikutus käyttäjien kanssa. Sipoossa järjestettyyn kehittämistarvekyselyyn saatiin satoja vastauksia, ja lisäksi haastateltiin kunnan edustajia, metsähallitusta, yrittäjiä ja urheiluseuroja. ”Seuraavaksi valitsemme tärkeimmät reitit ja käymme ne läpi paikan päällä”, Kontkanen sanoo. 

Samalla päivitetään kunnan viestintäkanavia sähköisistä karttapalveluista paikan päällä oleviin opasteisiin. ”Se ei olekaan aivan helppoa kunnassa, johon muuttaa satoja uusia asukkaita vuosittain”, Forsell sanoo. Karttojen ajantasaistaminen kuitenkin kannattaa. ”Ne parantavat virkistysalueiden saavutettavuutta sekä helpottavat suunnittelu- ja kaavoitustyötä.” 

Lopuksi virkistysreittien kehittämiseen luodaan tarkka toimenpideohjelma kustannusarvioineen. Tärkein päämäärä onkin saada linjaukset nopeasti sipoolaisten iloksi ja tuottaa kaikille kuntalaisille näkyviä asioita, kuten uusia pitkospuita Pilvijärven luonnonsuojelualueelle tai nuotiopaikkoja merenrannan saaristoon. 

Euroopan eri kaupungeissa näkyy monenlaiset hyvinvointitrendit. Lue lisää kaupunkisuunnitteluun liittyvistä hyvinvointitrendeistä Urban Insight -sivultamme >> 

https://www.swecourbaninsight.com/news-item/top-urban-health-and-wellbeing-trends-2021/