Lisää kierroksia rakentamiseen – kiertotalous on kestävämmän tulevaisuuden kivijalka

Kiertotalouden edistäminen ei enää ole taistelua tuulimyllyjä vastaan, mutta panostusta vaaditaan yhä. Suurin kiertotalouden potentiaali on kaupungeissa. Vaikka kaupungit kattavat vain noin neljä prosenttia Euroopan maa-alasta, niissä ratkaistaan maailman resurssipula, saavutetaan suuret päästövähennykset ja luodaan uutta kasvua.

Kaksikymmentä vuotta sitten tein opintojen ohessa siivoustyötä. Näin, mitenkäyttökelpoista tavaraa meni suuret määrät roskiin ilman minkäänlaista lajittelua. Huoli yhä kasvavista jätevuorista herätti kiinnostukseni kierrätyksen mahdollisuuksiin, joka myöhemmin valikoitui myös väitöskirjani aiheeksi.

Kansainvälisten tutkimusten mukaan vain noin 9 % taloudesta toimii kiertotalouden ehdoilla. Karuun lukuun vaikuttaa eniten bisnes: yhä vain täytyy myydä uutta tavaraa. Tuotteilla on joskus tahallisestikin lyhyt käyttöikä, jotta sama tuote saadaan myytyä uudestaan. Ansaintalogiikan tulisi muuttua.

Kiertotalousajattelu on kuitenkin hiljalleen levinnyt esimerkiksi rakentamisen alalle, myös infrarakentamiseen. Julkisissa hankinnoissa voidaan nykyään edellyttää osoittamaan, miten hanke ottaa huomioon kiertotalouden. Jätteiden syntypaikkalajittelu on kehittynyt, vaikka edelleen esimerkiksi rakennustyömailla tavaraa menee myös sekajätteeseen. Lajittelemattomasta sekajätteestä veloitetaan kuitenkin korkeampi jätemaksu. Rakennusyritykset ovat havahtuneet siihen, että lajittelemalla voidaan säästää sievoisia summia.

”Asteittainen siirtyminen kiertotalousjärjestelmään on ilmaston ja rajallisten resurssien kannalta välttämätöntä. Kaupungit ovat usein tämän tarpeen avainratkaisijoita, sillä niissä käytetään suuri osa maailman resursseista.”

Yksi konkreettinen esimerkki kiertotalouden toteutumisesta on rakennusten käyttötarkoituksen muutos. Esimerkiksi Alankomaissa vanhoja rakennuksia otetaan uudenlaiseen käyttöön purkamisen sijaan. Amsterdam nousee usein esiin kiertotalouskeskusteluissa. Alankomaissa kiertotalous on pitkällä, ja siitä on osattu viestiä taitavasti suurelle yleisölle.

Suomessa meillä on vielä paljon opittavaa rakennusten uudelleenkäytössä, mutta potentiaalia on. Esimerkiksi palvelutalo tai hotelli voi vuosien päästä palvella toista käyttötarkoitusta. Rakennuksille voitaisiin miettiä jo suunnitteluvaiheessa monta elämää. Pitkäikäiset rakennukset ovat kiertotalouden näkökulmasta järkeviä: käytetään jo olemassa olevia resursseja purkamisen ja uuden rakentamisen sijaan.

Kierrätettyjä raaka-aineita sisältävien rakennustuotteiden tarjonta kasvaa koko ajan. Olisi hienoa, jos niille olisi vielä jokin oma markkinapaikka, josta kaikki toimijat näkisivät tarjonnan selkeästi. Rakentamisessa on jonkin verran rajoitteita koskien kierrätysmateriaaleja. Esimerkiksi puhtaanveden putkissa ei saa olla kierrätysmateriaalia, mutta jätevesipuolella mahdollisuuksia on enemmän. Kierrätysmateriaalien käyttö voi olla rakennusyrityksille hyvä erottautumistekijä ja kilpailuetu.

2000-luvun alussa ei vielä puhuttu kiertotaloudesta. Vuosien kuluessa on ollut upea huomata, kuinka kysymykset, joita tutkin vuosituhannen alkupuolella, ovat nyt osa arkea ja tutkimusten suosittelemat toimintamallit alkavat näkyä käytännössä. Edelleen on toki myös paljon työnsarkaa.

Yhä liian usein ilmastokysymyksiä ja kiertotaloutta tarkastellaan toisistaan erillisinä, kun niihin kannattaisi keskittyä yhdessä. Hiilidioksidipäästöjen ja kiertotalouden välillä voi olla myös ristiriitoja, mutta rinnakkaistarkastelu voi auttaa tekemään oikeita, ympäristölle, ilmastolle ja liiketoiminnalle fiksuja valintoja.

Kiertotalouden edistämiseen tulee lähteä ennakoivasti jo suunnitteluvaiheessa. Erilaiset suunnitteluratkaisut voivat joko edistää tai rajoittaa kiertotalouden mahdollisuuksia, ja mahdollisuudet ovat sitä paremmat mitä aiemmin asiaan havahdutaan.

Esimerkiksi itse olen ollut mukana hankkeessa, jossa Espoon Kivimiehen asemakaava-alueelle laadittiin suunnitelma vähäpäästöisyyden edistämiseksi. Työn tuloksena esitettiin energiatehokkuuteen ja kiertotalouteen liittyviä tavoitteita ja ratkaisumalleja, jotka koottiin muistilistoiksi. Lopputuloksena saatiin käytännönläheisiä ja toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä alueen jatkokehityksen tueksi.

Kriisien keskellä ympäristölle hyvät ratkaisut helposti typistyvät tai ne uhrataan kokonaan, mikäli ne lisäävät kuluja. Hankaluutena on, että kulut realisoituvat nykyhetkessä, mutta hyödyt vasta tulevaisuudessa. Pitkällä tähtäimellä voi kuitenkin olla edullisempaa rakentaa ympäristö huomioiden. Kokonaisuutta kuvaa se, että Euroopassa kiertotalous voi kasvattaa unionin BKT:ta 77 miljardilla eurolla seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Tämä loisi arviolta 700 000 uutta työpaikkaa, Swecon Urban Insight -raportista selviää.

Konkreettiset toimet ja selkeä asenteiden muutos antavat tulevaisuudesta toivoa. Ihmiset ovat havahtuneet luonnonvarojen ehtymiseen ja saatavuuden heikentymiseen. Kiertotalous on jo useamman vuoden kuulunut korkeakoulujen opetukseen. Korkeakouluista siirtyy työelämään älykästä nuorta porukkaa, jonka mukana työyhteisöihin tulee tärkeää ymmärrystä myös kiertotaloudesta. Enää ei tarvitse taistella tuulimyllyjä vastaan, vaan kiertotaloudella on todellista nostetta.

Nina Aarras, johtava kiertotalousasiantuntija, Sweco, nina.aarras@sweco.fi

Blogi on julkaistu alunperin Tekniikka & Taloudessa 25.11.2022.