Luonnon ennallistaminen ja luonnonhoito tarjoavat yrityksillekin mahdollisuuden aitoihin luontotekoihin luontokatoa vastaan. Vaarana vaanii viherpesu ja resurssien huono kohdentuminen. Mitä ennallistaminen ja luonnonhoito oikeastaan tarkoittavat ja miten niitä käytännössä tehdään?

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat haasteita, jotka vaativat kiireellisiä toimia. Luonnonsuojeluasiat ovat valtavirtaistuneet; valtiot, yritykset ja erilaiset yhteisöt joutuvat tavalla tai toisella asemoimaan itsensä suhteessa tähän kehityskulkuun.

Luonnon ennallistaminen ja luonnonhoito ovat nousseet perinteisen luonnonsuojelun rinnalle keskeisiksi työkaluiksi näiden haasteiden ratkaisemisessa. Julkisten toimijoiden ohella yksityisen sektorin osallistuminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme pysäyttää luontokadon ja saavuttaa kestävän tulevaisuuden.

Luonnon ennallistaminen on kertaluontoinen toimenpide biodiversiteetin vahvistamiseksi

Luonnon ennallistaminen tarkoittaa toimia, jotka tehdään lähtökohtaisesti vain kerran ja joilla pyritään palauttamaan alue kohti luonnontilaa – siis sellaista tilaa, jossa luonto olisi ilman ihmisen vaikutusta.

Koska ihmisen vaikutus maapallolla on valtava, ei täysin luonnontilaista luontoa käytännössä enää ole. Viimeistään ilmastonmuutos ja saasteet vaikuttavat lopulta maailman etäisimpiinkin kolkkiin. Tutkijat puhuvat siksi luonnontilaisista tai sen kaltaisista elinympäristöistä, kun määritellään ekologisesti mahdollisimman luonnontilaista luontoa.

Tiettyjen elinympäristöjen tapauksessa luonnontila on helppo ymmärtää. Suomella sanotaan olevan maailmanennätys suo-ojien kaivamisessa. Soita on meillä laajasti ja voimallisesti muokattu metsä- ja maatalouden tarpeisiin. Suon ennallistaminen tarkoittaa pyrkimystä palauttaa suo sellaiseen tilaan, jossa se on ollut ennen ojien kaivamista. Kaivetut ojat tukitaan ja näin suon vesitalous ennallistetaan luonnontilaan, minkä jälkeen lajisto (suokasvillisuus sekä lukuisat muut suolla elävät eliöt) alkaa hiljalleen myös palautua kohti luonnontilaa.

Toinen hyvä esimerkki Suomen oloissa on virtavesien ennallistaminen. Aikoinaan suoristettuja ja esimerkiksi tukinuittoa varten perattuja jokia ja puroja voidaan pyrkiä ennallistamaan palauttamalla uoman mutkittelu ja purkamalla vanhoja käytöstä poistuneita patoja. Patojen purkaminen tarjoaa vaelluskaloille mahdollisuuden palata luonnollisille elinalueilleen.

Luonnonhoito on jatkuvaa luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista

Luonnonhoito puolestaan tarkoittaa aika ajoin toistuvia toimenpiteitä, joilla pyritään säilyttämään ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta alueella. Monet arvokkaat ja lajistollisesti korvaamattoman tärkeät luontotyypit vaativat toistuvaa hoitoa säilyäkseen.

Esimerkiksi paahdeympäristöt – tyypillisesti hiekkamaalla sijaitsevat avoimet, aurinkoiset ja kuivat alueet – ovat tärkeitä monille nykyään uhanalaisille lajeille. Luontaisten maastopalojen puuttumisen ja rehevöittävän typpilaskeuman vuoksi tällaiset elinympäristöt kasvavat umpeen ja menettävät luontoarvonsa ellei niitä hoideta.

Luonnonhoito on tässä tapauksessa ainakin teoriassa yksinkertaista: alueelta vähennetään nuorta puustoa, jotta auringon valo ja paahde palautuvat, pintamaata kulotetaan ylimääräisten ravinteiden poistamiseksi tai kaavitaan kaivinkoneella, jotta paljas hiekkamaa saadaan esiin rehevöityneen kasvillisuuden alta. Yksityiskohdat vaativat aina huolellista tapauskohtaista suunnittelua.

Luonnon ennallistaminen ja luonnonhoito osaksi yritysvastuuta

Yrityksille luonnon ennallistaminen ja luonnonhoito tarjoavat mahdollisuuden olla mukana torjumassa luontokatoa. Emme voi yhtäkkiä lopettaa kaikkea luonnolle haitallista toimintaa. Yhteiskuntamme ei pyöri ilman maataloutta, teollisuutta ja energiantuotantoa. Tarvitsemme jatkossakin teitä, rautateitä ja muuta infrastruktuuria.

Planeettamme keskeinen kohtalonkysymys on, miten opimme elämään niin, että kaikessa mitä teemme yhteiskuntana, otetaan huomioon luonnon kantokyky.

Ensimmäinen ja tärkein asia on aina haittojen estäminen. Monimuotoisuudelle tärkeät luontoalueet on tunnistettava, suojeltava ja niiden on muodostettava tarpeeksi tiheä verkosto, jotta lajien populaatiot säilyvät elinvoimaisina.

Toisekseen on pyrittävä lieventämään hankkeiden aiheuttamia haittoja myös suojelualueiden ulkopuolella kohdistamalla haitalliset toimenpiteet alueille, joissa niistä on mahdollisimman vähän haittaa.

Kolmanneksi astuvat kuvaan ennallistaminen ja luonnonhoito. Voimme melkein missä tahansa tehdä aktiivisia toimenpiteitä, jotka parantavat kyseisen alueen luontoarvoja. Ennallistettavia soita Suomessa riittää etelästä pohjoiseen. Arvokkaita paahdealueita ja kukkaniittyjä voidaan kunnostaa ja hoitaa raivaamalla ja niittämällä. Myös ihmisen voimakkaasti muokkaamilla alueilla kuten kaupungeissa, voimajohtolinjoilla tai teiden ja ratojen varsilla voidaan tehdä luonnon monimuotoisuutta lisääviä toimenpiteitä.

Luonnon ennallistaminen ja luonnonhoito vaativat paikallisten olojen tuntemusta

Ennallistaminen ja luonnonhoito suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. Toimenpiteet suunnittelee luontotyyppejä ja lajien dynamiikkaa ymmärtävä ekologian ammattilainen. Suunnittelija myös ohjaa toimenpiteiden toteutusta maastossa ekologisesti parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Käytännön toteutus suunnitellaan yhteistyössä ekologin ja toimenpiteet toteuttavan urakoitsijan kanssa. Soveltuvat työkoneet ja logistiikka on mietittävä huolellisesti etukäteen.

Luonnon ennallistaminen tai luonnonhoito ei välttämättä ole monimutkaista, mutta ne vaativat paikallisten olojen tuntemista, sekä suunnittelua ja huolellista toteutusta. On tärkeää tunnistaa paikallisesti arvokkaat ennallistamisen tai hoidon tarpeessa olevat kohteet – tai jopa mahdollisuudet luoda lajistollisesti arvokkaita uuselinympäristöjä esimerkiksi kaupunkisuunnittelun yhteydessä – ja tehdä huolellinen ekologinen arvio toimenpiteiden vaikutuksista lajistoon ja luontotyyppeihin.

Parhaimmillaan lopputuloksena voi olla ympäristö, johon mahtuvat sekä ihmisyhteisö että hyvinvoiva monimuotoinen luonto.

Joose Saijets, luontoasiantuntija
joose.saijets@sweco.fi