Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistaa rakentamisen vaatimuksia
Rakennusten energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä koskeva sääntely uudistuu vaiheittain lähivuosina. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) tuo uusia vaatimuksia uudis- ja korjausrakentamiseen sekä olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuteen ja teknisiin järjestelmiin.
Päästöttömiä uusia rakennuksia koskevien vaatimusten on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain vuodesta 2028 alkaen. Muiden kuin asuinrakennusten energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset on puolestaan täytettävä vaiheittain vuosien 2030 ja 2033 loppuun mennessä. Kansallinen toimeenpano on vielä kesken, mutta vaikutuksiin kannattaa varautua jo nyt.
Uudisrakentamisessa siirrytään päästöttömiin rakennuksiin
EPBD ohjaa rakennusalaa siirtymään lähes nollaenergiarakennuksista päästöttömien rakennusten aikakauteen.
Vaatimuksia on tarkoitus soveltaa vuoden 2028 alusta julkisten tahojen omistamiin uusiin rakennuksiin ja vuoden 2030 alusta muihin uusiin rakennuksiin.
Päästötön rakennus on sääntelyssä käytetty termi. Se ei tarkoita, että rakennuksen koko elinkaaren aikaiset päästöt olisivat nolla, vaan vaatimukset koskevat muun muassa energiatehokkuutta ja fossiilisten polttoaineiden käytöstä paikan päällä syntyviä päästöjä.
Päästöttömän rakennuksen tulee täyttää uutta A0-energialuokkaa vastaava E-luvun vaatimustaso. Rakennuksessa ei saa syntyä fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvia päästöjä paikan päällä, ja se on suunniteltava siten, että aurinkoenergian hyödyntäminen on mahdollista. Lisäksi rakentamisluvan energiaselvitykseen tulee jatkossa sisällyttää aurinkoenergiapotentiaalin ja päivänvalon tarkastelu. Myös kesälämpötilojen hallintaan liittyvät vaatimukset kiristyvät nykyisestä, mikä näkyy erityisesti uusissa asuinkerrostalohankkeissa.
Elinkaaripäästöjen arviointi laajenee
Rakentamislain ilmastoselvitystä, rakennustuoteluetteloa ja hiilijalanjäljen raja-arvoja koskevia vaatimuksia on sovellettu vuoden 2026 alusta pääosaan uudisrakennushankkeista. Ilmastoselvityksessä arvioidaan rakennuksen ja rakennuspaikan elinkaaren hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki.
Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano laajentaa rakennusten elinkaaripäästöjen arviointia lähivuosina.
Hallituksen esityksen mukaan ilmastoselvitysmenettelyä muutettaisiin 1.1.2028 alkaen vastaamaan EPBD:n mukaista rakennuksen koko elinkaaren ilmastonlämmityspotentiaalin eli GWP:n laskentaa. Samalla ilmastoselvityksen ja rakennustuoteluettelon soveltamisala laajenisi kattamaan nykyisen soveltamisalan lisäksi kaikki yli 1 000 neliömetrin uudet rakennukset. Vuoden 2030 alusta velvoitteet ja hiilijalanjäljen raja-arvot laajenisivat lähtökohtaisesti kaikkiin uusiin rakennuksiin, mukaan lukien erillispientalot.
Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan, että uuden rakennuksen hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkitiedot sisällytettäisiin energiatodistukseen 1.1.2028 alkaen.
Vaatimukset ulottuvat olemassa oleviin kiinteistöihin
EPBD tuo energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia olemassa oleville muille kuin asuinrakennuksille. Tavoitteena on parantaa ensimmäisenä energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuvaa rakennuskantaa.
Ensimmäinen vaatimustaso on saavutettava vuoden 2030 ja seuraava vuoden 2033 loppuun mennessä. Suomessa vaatimustenmukaisuutta on tarkoitus arvioida rakennuksen laskennallisen E-luvun perusteella. Raja-arvot määritellään rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan.
Rakennuksen omistajan olisi huolehdittava siitä, että rakennus täyttää sille asetetun energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksen määräajan päättyessä.
Kiinteistönomistajan kannattaa selvittää ajoissa, mitkä rakennukset kuuluvat vähimmäisvaatimusten piiriin ja millaisia toimenpiteitä vaatimusten täyttäminen voi edellyttää. Tarvittavat selvitykset ja parannukset voidaan näin ajoittaa osaksi PTS:ää, investointiohjelmaa ja tulevia korjauksia. Rakennuskannan tarkastelu kokonaisuutena auttaa myös kohteiden priorisoinnissa.
Aurinkoenergia, latauspisteet ja rakennusautomaatio osaksi kokonaisuutta
EPBD laajentaa vaiheittain aurinkoenergiaa koskevia velvoitteita uusiin rakennuksiin, laajamittaisesti korjattaviin rakennuksiin ja tiettyihin olemassa oleviin julkisten tahojen omistamiin rakennuksiin. Valmistelussa olevan ehdotuksen mukaan velvoite koskisi soveltuvien aurinkoenergialaitteistojen käyttöönottoa, ja soveltuvuutta arvioitaisiin teknisen, taloudellisen ja toiminnallisen toteutettavuuden perusteella.
Myös sähköautojen latauspisteitä ja latausvalmiuksia koskevat vaatimukset kiristyvät. Kansallisessa valmistelussa rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmiä koskevien velvoitteiden on tarkoitus laajentua vuoden 2029 alusta muihin kuin asuinrakennuksiin, joiden teknisten järjestelmien nimellisteho ylittää 70 kilowattia. Järjestelmiltä edellytetään esimerkiksi energiankäytön seurantaa, rakennuksen toiminnan optimointia sekä teknisten järjestelmien häiriöiden havaitsemista.
Uudet aurinkoenergiaa, latauspisteitä ja rakennusautomaatiota koskevat vaatimukset lisäävät tarvetta tarkastella kiinteistön sähköjärjestelmää kokonaisuutena. Kohdekohtaisessa suunnittelussa voidaan samalla huomioida esimerkiksi sähkön huipputehon hallinta, kulutusjouston hyödyntäminen ja järjestelmien myöhemmät laajennustarpeet.
Mitä rakennuttajan tai kiinteistönomistajan kannattaa tehdä nyt?
Kaikki vaatimukset eivät koske kaikkia rakennuksia, ja niiden soveltuminen riippuu esimerkiksi rakennuksen käyttötarkoituksesta, koosta, omistuksesta ja teknisistä ominaisuuksista. Valmistautuminen kannattaa aloittaa vaiheittain:
- Tunnista rakennuskantaan ja tuleviin hankkeisiin kohdistuvat vaatimukset ja määräajat.
- Jaottele rakennukset käyttötarkoituksen, energiatehokkuuden, teknisten järjestelmien ja erityispiirteiden perusteella.
- Arvioi valittujen kohteiden nykytila ja selvitä mahdolliset kehittämistarpeet.
- Tarkastele vaihtoehtoisia ratkaisuja, niiden kustannuksia ja arvioituja hyötyjä.
- Yhdistä toimenpiteet PTS- ja investointisuunnitteluun sekä tuleviin peruskorjauksiin.
- Priorisoi kohteet ja laadi rakennuskannalle vaiheittainen etenemissuunnitelma.
- Seuraa kansallisen toimeenpanon etenemistä ja päivitä suunnitelmaa vaatimusten tarkentuessa.
Energiatehokkuusdirektiivi vaikuttaa teknisten ratkaisujen lisäksi kiinteistökannan suunnitelmalliseen johtamiseen. Sweco auttaa tunnistamaan vaatimukset, arvioimaan niiden vaikutukset ja laatimaan vaiheittaisen etenemissuunnitelman, joka perustuu kohdetietoihin, vaihtoehtotarkasteluihin ja investointitarpeisiin. Yhdistämme energia- ja vähähiilisyysosaamisen sekä talotekniikan ja kiinteistökehityksen asiantuntemuksen, jotta sääntely, tekninen toteutettavuus ja liiketoimintatavoitteet voidaan sovittaa yhteen.
Ota yhteyttä, niin arvioimme yhdessä, miten EPBD:n muutoksiin kannattaa varautua juuri sinun kiinteistökannassasi tai hankkeissasi.
Oskari Loikkanen, Asiantuntija, Kestävät kehityksen palvelut, oskari.loikkanen@sweco.fi
Artikkeli perustuu syyskuussa 2026 käytettävissä olleisiin hallituksen esityksiin sekä laki- ja asetusluonnoksiin. Sääntelyn sisältö ja aikataulut voivat vielä muuttua.