Hiililaskenta ja hiilijalanjälki: mitä se on ja miksi se on tärkeää?

Hiililaskenta on menetelmä, jolla voidaan arvioida toiminnan, tuotteen tai palvelun aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Näiden ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen määrästä käytetään usein termiä hiilijalanjälki.

Nimestä huolimatta hiilijalanjäljessä huomioidaan hiilidioksidin lisäksi muitakin kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilidioksidin lisäksi muita kasvihuonekaasuja ovat metaani, typpioksiduuli ja fluorihiilivedyt. Hiilidioksidin osuus ilmakehän kasvihuonekaasupäästöistä on kuitenkin selvästi suurin. Nämä kasvihuonekaasut ylläpitävät maapallon luonnollista kasvihuoneilmiötä, mutta kasvihuonekaasujen lisääntynyt pitoisuus ilmakehässä voimistaa kasvihuoneilmiöitä ennennäkemättömällä nopeudella, mikä saa aikaan ilmaston lämpenemisen. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset voidaan jo havaita globaalisti ilmastonmuutoksen kiihtyessä ja siksi ilmaston lämpenemisen rajoittaminen pikimmiten Pariisin ilmastosopimuksessa asetettuun 1,5 °C asteeseen vaatii merkittäviä päästövähennyksiä.

Kasvihuonekaasupäästöjä voidaan mitata

Kasvihuonekaasupäästöjä voimme onneksi mitata ja hiilijalanjäljen tarkastelun avulla voidaan kartoittaa ilmaston kannalta merkittäviä päästövähennyskohteita sekä edistää kestävämpien ratkaisujen kehitystä.

Hiilijalanjälki kuvaa ihmisen toiminnan aikaansaamaa ilmastovaikutusta, jonka suureena yleisesti käytetään hiilidioksidiekvivalenttia (CO₂-ekv.) ja yksikkönä massaa (g tai kg). Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa kasvihuonekaasupäästöjen yhteisvaikutusta ilmaston lämpenemispotentiaaliin (global warming potential, GWP100) sadan vuoden ajanjaksolla. Tämä hiilidioksidiekvivalentti huomioi myös muiden kasvihuonekaasujen vaikutuksen ilmaston lämpenemiseen kasvihuonekaasukohtaisilla kertoimilla, jotka on suhteutettu hiilidioksidin vaikutukseen. Esimerkiksi metaanin kerroin on esimerkiksi 28, eli metaanin vaikutus ilmaston lämpenemiseen on 28-kertainen verrattuna hiilidioksidiin.

Hiililaskennassa tulee määrittää tarkasti systeemin läpi virtaavat energia- ja massataseet kaikissa systeemin vaiheissa, joita ovat esimerkiksi raaka-aineen hankinta, tuotanto, kuljetukset, käyttö ja elinkaaren loppu. Laskennan toteuttaminen vaatii laadukasta lähtötietoa, työkaluja ja osaamista.

Hiilijalanjäljen elinkaariarviointi

Hiilijalanjälkilaskenta perustuu elinkaariarviointiin, joka tunnetaan myös lyhenteellä LCA (life cycle assessment).  Elinkaariarvioinnissa huomioidaan tarkastelun kohteena olevan systeemin päästöt ja vaikutukset ilmaston lisäksi vesistöön ja maaperään koko elinkaaren aikana. Elinkaariarviointi on laajempi kokonaisuus kuin hiilijalanjälkilaskenta, sillä se huomioi kasvihuonekaasujen aikaansaaman ilmastonmuutosvaikutuksen lisäksi muitakin vaikutusluokkia.

Elinkaarianalyysissa huomioon otettavia vaikutusluokkia voivat olla esimerkiksi rehevöityminen ja happamoituminen sekä resurssien ehtyminen ja otsonikato vain muutamia mainitakseni. Tarkasteltavan systeemin hiilijalanjäljen tai koko LCA:n toteuttamisen periaatteet ja menetelmät on määritelty kansainvälisissä standardeissa, kuten ISO 14040 ja ISO 14067. Standardeja tai muuta laajalti käytettyä menetelmää noudattava hiililaskenta on tieteeseen perustuvaa, mikä vaikuttaa keskeisesti myös raportoinnin luotettavuuteen ja läpinäkyvyyteen.

Hiilijalanjäljen laskenta vahva osa rakentamista

Yritys- ja organisaatiotasolla hiilijalanjälki lasketaan usein Greenhouse Gas Protocol eli GHG-protokolla -menetelmän mukaisesti. Siinä huomioidaan yrityksen tai organisaation toiminnan suorat ja epäsuorat päästöt, jotka jaotellaan kolmeen luokkaan. Näitä luokkia ovat Scope 1 (oma toiminta), 2 (ostettu energia) ja 3 (ostetut palvelut ja hyödykkeet). Hiilijalanjäljen laskenta ja raportointi on osa EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaista raportointivelvoitetta suuryrityksille. CSRD:n mukainen raportointivelvoite tulee myös laajenemaan pienempiin toimijoihin seuraavina vuosina.

Hiilijalanjäljen laskeminen tulee entistä yleisemmäksi myös rakennusalalla Suomessa uuden rakentamislain voimaantulon myötä vuonna 2025, minkä seurauksena tietyille uudisrakennustyypeille ja korjaushankkeille tulee tehtäväksi ilmastoselvitys.

Ilmastoselvitys on käytännössä rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta. Isompien kohteiden tulee ilmastoselvityksen teettämisen lisäksi saavuttaa asetuksessa annettuja hiilijalanjäljen raja-arvoja vastaava tai matalampi päästötaso. Näin lainsäädäntö ohjaa rakentamista vähähiilisempään suuntaan. Rakennusalan ja rakennusten kiristyvät vähähiilisyystavoitteet valuvat myös arvoketjun muihin toimijoihin, kuten rakennustuotteiden ja materiaalien valmistajiin.

Rakennustuotteille suunnatut ympäristöselosteet eli EPD:t (environmental product declaration) sisältävät tuotteen hiilijalanjäljen ilmastovaikutukset osana elinkaarianalyysiä ja helpottavat näin ollen rakennuttajia ja urakoitsijoita vertailemaan vaihtoehtoja sekä valitsemaan sellaisia materiaaleja, jotka auttavat pysymään ilmastoselvityksen raja-arvoissa. Verifioitujen ympäristöselosteiden rooli markkinoinnissa ja kilpailuetuna tulee myös kasvamaan, juuri edellä mainituista syistä. Uskottavaa ja todennettua ympäristödataa tuotteen ilmastovaikutuksista tarvitaan päästövähennysten saavuttamisessa, ja siihen esimerkiksi EPD tarjoaa yhden ratkaisun.

Hiilijalanjäljen laskennan hyödyt ovat moninaiset

Sen avulla voidaan:

• Tunnistaa toiminnan kasvihuonekaasupäästöjen suurimmat lähteet ja kohdentaa parannustoimenpiteet niihin
• Tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja valintoja
• Seurata ja raportoida päästöjen kehitystä tai tuotteen ympäristösuorituskykyä
• Kommunikoida ilmastovastuullisuudesta ja vastata asiakkaiden vaatimuksiin kestävyydestä
• Edistää uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja erottautua kilpailijoista kehittämällä vähäpäästöisempiä ratkaisuja

Hiililaskenta on siis tehokas ja hyödyllinen tapa mitata ja hallita ilmastovaikutuksia. Hiililaskennan avulla voimme tehdä parempia valintoja ja toimia vastuullisesti ympäristön ja tulevien sukupolvien hyväksi. Hiililaskenta on myös osa ilmastonmuutoksen ratkaisua, joka edellyttää yhteistyötä ja sitoutumista kaikilta.

Oletko sinä valmis laskemaan hiilijalanjälkesi?

Hanna Lento, Asiantuntija, teollisuuden ympäristökonsultointi, hanna.lento@sweco.fi