SOVA yhdistää tietoa merituulivoimasta ja Itämeren luonnosta

Tärkeä osa Suomen talousvyöhykkeen merialueita koskevaa SOVA-prosessia on ollut tiedon kokoaminen merituulivoimateknologioista ja Pohjanmeren luonnontilasta. Minkälaisia kysymyksiä SOVAssa on huomioitu? Mitä on jätetty SOVAn ulkopuolelle?

Merituulivoiman sijoittamisen ehtoja Suomen talousvyöhykkeelle on arvioitu SOVA-prosessissa monesta eri näkökulmasta. Kaksi tärkeintä on ollut merituulivoimaan liittyvien teknologioiden ja Itämeren ekologian ymmärtäminen. Se on ollut myös Swecon vastuullisuuskonsulttien vahvuus.

Merituulivoima teknologiana. SOVA kertoo, mitä merituulivoimasta jo tiedetään ja mitä olisi tärkeää tietää. Sweco on alan asiantuntija, koska olemme olleet mukana niin Suomen kansallisessa merialuesuunnittelussa kuin merituulivoimahankeaihioiden esiselvityksissä.

Itämeren ekologia. Swecon ekologit tietävät Itämeren olosuhteista paljon. Vaikka paikkakohtaista tarkkaa luontotietoa ei ole, asiantuntijat pystyvät tekemään luotettavia johtopäätöksiä yleisten lainalaisuuksien perusteella. Esimerkiksi tietyt lajit esiintyvät tietyissä syvyyksissä. Tiedolla meriluonnon eri kasvi- ja eläinlajien tehtävistä (ekologinen funktio) eri ekosysteemeissä voidaan päätellä muutosten mahdollisia vaikutuksia.

Lajikohtainen asiantuntemus. Olemme täydentäneet omaa osaamistamme haastattelemalla Suomen ympäristökeskuksen huippututkijoita. Se on lisännyt SOVAan tietoa muun muassa lepakoiden, hylkeiden, muuttolintujen ja kaupallisten kalalajien vaellusreiteistä. Swecon biologian ja ekologian asiantuntijat osaavat hyödyntää tietoja sekä ymmärtävät tietopuutteiden merkityksen.

Paikalliset olosuhteet. Merituulivoiman vaikutuksia Itämereen on tutkittu aikaisemmin SOVA-prosesseissa Ruotsissa ja Saksassa. Luonnon olosuhteet ovat kuitenkin Pohjanlahdella ja Merenkurkun alueella erilaiset kuin esimerkiksi Saksan aluevesillä. Huomioon on otettava esimerkiksi ahtojäät, jotka tekevät pohjan muokkaamista vähentävien kelluvien ratkaisujen käytön haastavaksi.

Luontotiedon kokoaminen. Talousvyöhykkeen merialueiden luonnosta on niukasti tietoa. Investointia suunnitteleva yritys käyttää rahaa ja resursseja luontotiedon kokoamiseen myös lähialueilta. Tämän luontotiedon merkitys kasvaa jatkuvasti.

Sweco haluaa nostaa esille keskustelua siitä, miten julkisen ja yksityisen tuottamaa tietoa voitaisiin yhdistää ja avata kaikkien hyödyksi. Samalla on tärkeää huolehtia esimerkiksi rajavalvonnan, maanpuolustuksen ja yritysten liikesalaisuuksien turvaamisesta.

Miltä Itämeri näyttää 30 vuoden kuluttua?

Merituulivoiman ympäristöselostus ei pysty vastaamaan kaikkiin kiinnostaviin tai tarpeellisiin kysymyksiin. SOVA-prosessissa onkin tunnistettu myös ne asiat, joista emme tiedä tarpeeksi.

Avomeri on suuri tuntematon. Suomen rannikkovesistä on kerätty tietoa jo pitkään Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelmassa (VELMU). Avomereltä samanlaista sukellustutkimuksilla kerättyä luontotietoa ei ole saatavilla.

Pelastustoiminta ja riskienhallinta. Kaikkeen kiinteään infraan liittyy huolto- ja ylläpitotoimenpiteitä. Miten merituulivoimaloiden alueiden sekä kaapeliyhteyksien rakentajien ja huoltajien turvallisuus varmistetaan hätätilanteissa ja poikkeuksellisissa sääolosuhteissa? Riskienarvioinnin tulisi kattaa myös välilliset riskit, esimerkiksi sähköverkon vakaudelle, jos kokonainen alue putoaa pois tuotannosta äkillisesti.

Geopolitiikka ja varautuminen. Merituulivoima sähkökaapeleineen on osa kriittistä infraa ja Suomen kokonaisturvallisuutta. Maailman geopoliittinen tilanne herättää monia kysymyksiä merituulivoiman yhteydestä Suomen huoltovarmuuteen, varautumiseen ja resilienssiin.

Kun tuulivoimaloiden ja niiden kaapelien tarkempaa sijoittumista suunnitellaan ja arvioidaan, on punnittava esimerkiksi keskitettyjen ja hajautettujen järjestelmien eroja. Onko parempi minimoida ympäristövaikutuksia yhdistämällä kaapelit samoille reiteille vai hajauttaa järjestelmiä turvallisuussyistä?

Kumulatiiviset vaikutukset. Olemme rakentaneet vaikutuspolut eri lajien ja ekosysteemien näkökulmasta perustuen nykyiseen tietoon meriluonnosta. Tiedämme esimerkiksi, että rakentamisvaiheella eli kaapelien ja tuulivoimaloiden perustusten sijoittamisella pohjaan on todennäköisesti suurin vaikutus.

SOVA ei kuitenkaan pysty vastaamaan, mikä on vähin erin 30 vuoden elinkaarella kertyvä kumulatiivinen vaikutus esimerkiksi vaeltaviin eläinlajeihin ja voiko tämä vaikutus välittyä eteenpäin. Muuttolinnut, hylkeet tai vaelluskalat voivat luonnostaan muuttaa reittejään esimerkiksi sään ja ravintotilanteen vuoksi, mutta aiheuttaako reitille osuva voimala-alue pysyvän muutoksen?

Tieto on avain kestävään merituulivoiman rakentamiseen

SOVA-prosessin ykkösviesti on, että luonnon tilan tutkiminen on välttämätön investointi. Tieto on avain merituulivoiman sijoittamiseen sosiaalisesti, taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta kestävästi. Ilman tietoa emme voi esimerkiksi seurata, miten merituulivoima vaikuttaa luonnon nykytilaan.

Kaikkien merituulivoimasta kiinnostuneiden kannattaa hyödyntää SOVA-prosessin tuottama ainutlaatuinen tieto. Analyysi on huomattavasti kattavampi kuin yksittäisten hankkeiden YVA-menettelyissä. SOVAn oppeja ja aineistoja hyödyntäen on todennäköisempää, että merituulivoimahanke saa sosiaalisen toimiluvan. Se pienentää sekä hankkeen riskejä että ympäristövaikutuksia.

Ulla Värre, vastuullisuuskonsultti, ulla.varre@sweco.fi
Mari Saario, vastuullisuuskonsultti, mari.saario@sweco.fi

Swecon arviointiryhmä:

Ulla Värre, Arvioinnin projektipäällikkö ja merellisten toimialojen asiantuntija

Mari Saario, Arvioinnista vastaava johtaja ja investointien vastuullisuuden asiantuntija

Niilo Salmela ja Atte Lindqvist, Meribiologian ja ekologian asiantuntijat

Mikko Helminen, Yhteiskunnallisten vaikutusten asiantuntija

Emma Kuusela-Opas, Ympäristösääntelyn ja sidosryhmätyön asiantuntija

Susanna Sepponen, Hallinnon suunnitelmien ja ohjelmien arvioinnin asiantuntija

Lisätietoja SOVA-arvioinnista työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivulla