Merituulivoima mahdollistaa teollisuudelle uusiutuvan ja synteettisen vaihtoehdon energiantuotannon osalta. Sen avulla sähköntuotantoa voidaan laajentaa ja siten vastata teknologisesti jatkuvasti kehittyvän yhteiskunnan kasvavaan sähköntarpeeseen. On selvää, että merituulivoimaa koskevat hankkeet tuovat väistämättä mukanaan vaikutuksia ympäristöön, erityisesti vesiluontoon, ja nämä vaikutukset sekä mahdolliset haitat on otettava huomioon jo aikaisessa suunnitteluvaiheessa.

Mitä merituulivoimahankkeen ympäristövaikutuksia arvioitaessa käydään läpi ja miten haittavaikutuksia voidaan ennaltaehkäistä?

Voimalaitoksen sijoittaminen on vesiluonnon kannalta yksi oleellisimmista tekijöistä

Merituulivoimahankkeessa rakennetaan isoja tuulivoimaloita ja niiden vaikutukset kohdistuvat merenpohjaan, veteen ja vedenpinnan yläpuolelle. Sähkönsiirto vaatii kaapeleiden asennusta merenpohjaan tai sen alle. Rakennustöistä ja voimala-alueen toiminnasta aiheutuva veden samentuminen, vedenalainen melu ja sähkömagneettisten kenttien muutokset ovat esimerkkejä vaikutuksista, jotka on otettava huomioon merituulivoimahanketta suunnitellessa.

Arvioinnissa vaikutukset jaetaan rakentamisen aikaisiin ja toiminnan aikaisiin vaikutuksiin. Merituulivoimalan sijoittaminen on yksi oleellisimmista seikoista, joka suunnittelussa on huomioitava. Tuulivoimala on pyrittävä sijoittamaan sellaiselle alueelle, missä sen vaikutus on mahdollisimman vähäistä. Esimerkiksi lintujen muuttoreitit, merkittävät kalojen lisääntymisalueet sekä kaikki suojeltavat luontotyypit, kuten meriajokasniityt, on otettava huomioon. Merituulivoimalan sijainti ei saa aiheuttaa törmäysriskiä linnuille tai haittaa kalojen kutualueille. Haasteena sijoittamisen osalta on esimerkiksi se, että kalojen lisääntymisalueet ovat matalammilla merialueilla, mutta rakentaminen näille alueille on käytännössä helpompaa.

Haittavaikutukset voidaan ennaltaehkäistä ja jopa muuttaa ekologiseksi kompensaatioksi

Vesiluonnon merkitys ekosysteemipalvelujen tarjoajana ja biologisen monimuotoisuuden säilyttäjänä on valtava esimerkiksi kalojen ja kalastuksen osalta. Vesiluonto tarjoaa meille proteiininlähteitä, aktiviteetteja ja liiketoimintaa, joka kytkeytyy suoraan taloudellisiin intresseihin ja kalakantoihin. Myös vesistöjen äärelle kohdistuva matkailu, mökkeily ja veneily ovat asioita, joihin merituulivoimalan vaikutuksilla on suora yhteys. Virkistyskäyttöön tarkoitettujen palveluiden lisäksi puhdas vesi ja käyttövesi ovat vesiluonnon antimia, joita tulee vaalia.

Merialueelle rakennetut tuulivoimalat tuovat mukanaan maisemavaikutuksen, sillä näköesteiden puuttuessa tuulivoimala näkyy jopa kymmenien kilometrien päähän. Maisemavaikutuksen lisäksi melu on haitta, joka on toki myös maalle rakennettavan tuulivoimalan kohdalla oleellinen vaikuttava tekijä. Ihmisistä puhuttaessa meluvaikutuksen aiheuttamat fysiologiset haitat ovat yksilöllistä, mutta meluhaittaa koituu myös luonnolle ja lajistolle. Perustamisvaiheessa tehtävät toimet määrittävät työmaasta aiheutuvan melun laajuutta. Esimerkiksi louhinta tai poraaminen meren alla aiheuttavat todella paljon meteliä, mikä häiritsee erityisesti merinisäkkäitä. Jälleen kerran sijoittamisella on suuri merkitys haittavaikutusten määrän ja laajuuden osalta.

Jotta luonnontilan heikentymistä voidaan ehkäistä, on merituulivoimahankkeissa ympäristövaikutuksiin liittyvä selvitystyö tehtävä asianmukaisesti etukäteen. Selvityksiä ei tule tehdä vain selvityksen vuoksi, vaan niistä saatu tieto on sisällytettävä suunnitelmiin, jotta lievennystoimenpiteet mahdollisille haitoille todella toteutetaan. Perusteellisella ja ajoissa tehdyllä suunnittelutyöllä voidaan tunnistaa mahdollisuudet toteuttaa mahdollisimman kattavia lieventämistoimenpiteitä, kuten esimerkiksi rakentamisen aikaisten haittojen minimointi sekä kaapelien ja voimalaitosten rakentamisen sijoittaminen. Lisäksi huolellisella suunnittelulla voidaan tunnistaa ja suunnitella kompensaatiotoimenpiteitä, joilla voidaan luoda esimerkiksi kaloille korvaavia lisääntymisalueita. Vapaaehtoista ekologista kompensaatiota tullaan varmasti soveltamaan hankkeissa yhä enemmän merituulivoiman tulevaisuudessa ja vastaaviin suunnittelutoimiin myös Swecolta löytyy tarvittava osaaminen.

Kartoitus ja avoin vuorovaikutus edistävät merituulivoimahankkeiden sosiaalista hyväksyttävyyttä

Ympäristövaikutusten arvioinnin alussa tehdään tärkeää selvitys- ja suunnittelutyötä merituulivoimahankkeen onnistumisen varmistamiseksi. Suunnitellun voimala-alueen lajiston ja elinympäristöjen tutkiminen tapahtuu jo olemassa olevan tutkimusaineiston lisäksi esimerkiksi videoimalla, veneestä käsin tehtävillä näytteenotoilla ja sukeltamalla. Laaja selvitystyö tulee tehdä myös sähkönsiirtoreittejä koskien. Merenpohjaan kohdistuu vaikutuksia väistämättä ja siksi on tärkeää selvittää pohjasedimentin laatua esimerkiksi haitallisten aineiden leviämisriskin selvittämiseksi.

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi kartoitusta voidaan toteuttaa erilaisten haastattelumenetelmien avulla. Tärkeiden sidosryhmien haastatteluilla saadaan selvitettyä alueen vesien käyttöä, kuten kalastusta. Lisäksi alueiden asukkaille ja käyttäjille voidaan kohdentaa kyselyitä, joiden avulla saadaan heidän elämäänsä oleellisesti vaikuttavista tekijöistä jo varhaisessa vaiheessa mahdollisimman kokonaisvaltainen ymmärrys.

Veden laadun ja hydrologisten tekijöiden selvittäminen ovat myös oleellisia osia meriympäristön nykytilaa selvitettäessä. Tarkoituksena on saada käsitys alueen vesikemiasta sekä siitä, minkälaisia aaltoja ja virtauksia alueella muodostuu, kuinka vesi kerrostuu, mikä merialueen tila on, ja onko jotain käynnissä olevia suunnitelmia, jotka rajoittaisivat toimintaa kyseisellä alueella. Ympäristöhallinto julkaisee vesien ja merenhoitoon liittyviä suunnitelmia, jotka tuovat mukanaan tiettyjä linjauksia. Niissä raportoidaan esimerkiksi merialueiden tila ja toimenpiteet, joita kyseisellä alueella tulisi tehdä, jotta merialueen tila muuttuisi paremmaksi. Käytännössä kaikki mahdollinen avoin tutkimustieto, tilastotieto ja paikkatieto sekä erilaisten mallinnusten ja mallien hyödyntäminen ovat kartoituksen kannalta ratkaisevia tekijöitä. Tämän lisäksi on paljon tietoa, mitä ei ole mahdollista saada valmiista aineistoista. Näissä tapauksissa osallistavat menetelmät esimerkiksi haastatteluiden keinoin auttavat selvittämään oleellisia seikkoja hankkeen osalta.

Osallistavat toimet ja aktiivinen vuorovaikutus edistävät hankkeiden sosiaalista hyväksyttävyyttä; kun hankkeiden suunnittelusta ja etenemisestä viestitään yhä avoimemmin, kannustaa se ihmisiä ottamaan aktiivisempaa roolia kestävän energiantuotannon edistämisessä.

Tutkimustyö on merkittävässä roolissa tulevaisuuden hankkeiden osalta

Vaikka kartoitukseen löytyy paljon olemassa olevaa aineistoa sekä toimenpiteitä, joilla myös aineistosta puuttuvan tiedon hankkiminen onnistuu hyvin pitkälle, on kuitenkin muistettava, että kyseessä on varsin uusi ilmiö. Jos merituulivoimaa tarkastellaan esimerkiksi Pohjoisen Itämeren alueella tai Suomen vesillä, ei sen rakennushistoria ulotu kovin pitkälle. Näin ollen tutkimustyön merkitystä ei voi korostaa tarpeeksi.

On paljon asioita, joista tutkimustietoa ei ole riittävästi, kuten esimerkiksi toinen toistensa läheisyyteen sijoittuvien hankkeiden yhteisvaikutukset niin vesiluontoon kuin vaikkapa lintuihin. Tuulivoiman YVA-prosessissa asiantuntijat hyödyntävät olemassa olevaa tietoa parhaansa mukaan, mutta tutkimustietoa ja seurantatietoa yhä pidemmiltä aikaväleiltä tarvitaan ja sitä tulisi kerätä yhä enemmän ja enemmän, jotta merituulivoiman tulevaisuutta voidaan rakentaa yhteiskunnan jatkuvasti kasvavaan tarpeeseen samalla kuitenkin kestävä kehitys ja vesiluonto huomioiden sekä ekologisia kompensaatioita lisäävät ratkaisut mielessä pitäen.

Jaakko Leppänen, vesistöasiantuntija FT, jaakko.leppanen@sweco.fi
Janne Tolonen, vesistönasiantuntija, janne.tolonen@sweco.fi

Swecon asiantuntijat auttavat läpi merituulivoimahankkeen varmistaen perusteellisesti suunnitellun ja osallistavan projektin. Ota yhteyttä!

Kuva: Canva