Pitkäjänteinen tulvasuunnittelu on osa maankäytön arkea Pudasjärvellä

Swecon maankäytön, vesihuollon ja infrasuunnittelun ammattilaiset ovat toimineen Pudasjärven kaupungin luottokumppanina jo yli 10 vuotta. Tärkeimpiä yhteishankkeita ovat olleet Iijoen rantayleiskaava sekä pitkäjänteinen tulva- ja hulevesisuunnittelu. Haasteet ovat jokivarressa jopa merenrantoja suuremmat, koska tulvien ennustettavuus on huonompi.

Vuosikymmenen aikana Swecon asiantuntijat ovat toteuttaneet Pudasjärvellä useita katuinfran ja vesihuollon hankkeita. Keskusta sijaitsee alavalla jokirannalla, joten lähes kaikissa hankkeissa on huomioitu Iijoen rantojen tulva- ja sortumariskit.

”Kumppanuutemme Pudasjärven kanssa ei rajoitu yhteen tai kahteen asiaan, vaan ratkomme laajempia kokonaisuuksia yhdessä kaupungin ammattilaisten kanssa”, kertoo Swecon maankäytön asiantuntija Tapio Tuuttila. Monessa hankkeessa paikallistuntemus onkin yhtä arvokasta kuin modernit mittausvälineet ja suunnitteluohjelmat. ”Kaupungin ihmiset ovat esimerkillisiä yhteistyökumppaneita. Saamme heiltä jokaisessa projektissa tietoa, luottamusta ja tukea.”

Myös Pudasjärven kaupungin maankäyttöinsinööri Markku Mattinen on tyytyväinen Swecon osaamiseen, jota hyödynnetään matalalla kynnyksellä tarpeen mukaan. ”Käytettävissämme on laaja suunnittelukaarti, ja yhteistyö on kehittynyt vuosien saatossa monitasoiseksi. Kokonaisuus on hallinnassa, ja suunnittelijat tuntevat alueemme. Yhdessä saamme töitä nopeasti käyntiin.”

Huipputulva osuu kohdalle noin kerran 100 vuodessa

Suomen hirsipääkaupungissa Pudasjärvellä jokivarsimatkailu on merkittävä asia. Kaikessa rantarakentamisessa on kuitenkin huomioitava huipputulvat, jotka toistuvat noin kerran 100 vuodessa. Maankäytön suurimpia haasteita on, ettei ihmismuisti riitä tulvien arviointiin.

”Moni maanomistaja ei muista joen nousseen koskaan vaarallisen korkealle, joten halu rakentaa vesirajaan on suuri”, Tuuttila toteaa. ”Tulvasuunnittelussa kaikkien kosteudelle alttiiden rakennusosien on kuitenkin oltava metrin ennustettua tulvahuippua korkeammalla.”

Huomioon on otettava myös vesihuollon kokonaistilanne ja suuret vaihtelut eri vuodenaikoina. Pudasjärven pinta-alasta yli puolet on suota, joten vesien viipymä on vähäistä. Kun lumet sulavat keväällä vauhdilla, tilanne muistuttaa rankkasadetta kaupunkikeskustassa.

”Joen pinnan korkeus voi vaihdella kuivan kesän ja runsaslumista talvea seuraavaan kevään välillä yli kolme metriä”, kertoo Swecon vesihuollon asiantuntija Tuomo Ylimaunu. Oman lisänsä tuovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt, kuten pitkät kuivat jaksot ja aikaistuva kevät. ”Jos jokeen syntyy jääpato samalla, kun lumi sulaa vauhdilla lämpötilan noustessa rajusti, tulvakorkeus voi nousta jopa kahdeksaan metriin.”

Rantayleiskaava ohjaa turvallista rakentamista

Pudasjärven tulvasuunnittelun suurin hanke oli Iijokivarren rantayleiskaava 10 vuotta sitten. Kaava kattaa 100 kilometriä rantaviivaa joen molemmin puolin ja yli 8 000 hehtaaria maata.

”Pudasjärvellä ei ollut rantayleiskaavaa ennestään, joten kaavoitus kesti viitisen vuotta ja sisälsi laajat luonto-, maisema- ja arkeologiset selvitykset”, Tuuttila sanoo. Myös maanomistajia kuultiin laajasti. ”Lopputulos mahdollistaa onnellisen elämän Iijokivarressa ilman tulvavahinkoja.”

”Rantayleiskaava ja tulvien vaarakartta selkeyttävät maankäytön suunnittelua ja kaavoitusratkaisujen perustelua”, Mattinen lisää. ”Kukaan ei halua rakentaa tulvariskialueelle.”

Hulevesien hallintaa tulvapenkereiden takana

Jokirantojen patoaminen ei sovi ratkaisuksi laajoille alueille, koska pengertäminen muuttaa tulvien käyttäytymistä. Pudasjärven taajaman suojelussa padot ovat kuitenkin ainoa keino.

”Tulvapenkereet rakennettiin 20 vuotta sitten, ja kun lainsäädäntö tiukentui, laadimme patojen vahingonvaara-arviot ja patoturvallisuusasiakirjat”, Ylimaunu kertoo. Niissä määritellään muun muassa patojen huolto. ”Laskimme, miten tulvat pidetään jokiuomassa ja hulevedet penkereiden takana. Taajamaan ei saa syntyä sisäistä tulvaa ulkoisen uhan torjumisen takia!”

Vesihuollon suunnittelu tulvariskialueella vaatiikin laajaa kokonaisnäkemystä ja jatkuvuutta. ”Olemme tehneet maastossa nyt useampana kesänä hulevesiverkostojen kartoituksia, ja tällä hetkellä kunnostamme hulevesipumppaamoja”, Ylimaunu kertoo. ”Varmistamme yhdessä, että padot, hulevesiverkosto ja pumppaamot ovat toimintakunnossa, kun tarve vaatii.”

"Käytettävissämme on laaja suunnittelukaarti, ja yhteistyö on kehittynyt vuosien saatossa monitasoiseksi. Kokonaisuus on hallinnassa, ja suunnittelijat tuntevat alueemme. Yhdessä saamme töitä nopeasti käyntiin."
Markku Mattinen, Pudasjärven kaupunki