Uudistuneen Päärautatieaseman valaistus korostaa historiallista arkkitehtuuria
Julkaistu 4.6.2026
Päärautatieaseman laaja kehityshanke on viimeistä silausta vaille valmis, ja kaupunkilaisia ja matkailijoita houkuttelevat nyt asemalle uudistuneet tilat ja ravintolapalvelut sekä arkkitehtuuria hivelevä sisä- ja ulkovalaistus. Valaistussuunnittelijana toimi Swecon kokenut Matti Syrjälä.
Helsingin päärautatieaseman valaistussuunnittelu
Helsingin päärautatieasema on yksi maailman kauneimmista rautatieasemista ja Suomen suojelluin rakennus. Emil Wikström ikuisti Lyhdynkantajat-veistoksen graniittiin jo vuonna 1914, ja Eliel Saarisen suunnittelema asema valmistui puoli vuosikymmentä myöhemmin. Päärautatieaseman tuorein kehityshanke kesti kahdeksan vuotta.
”Aloitimme kehitys- ja konseptointityön vuonna 2018 hallintosiiven myynnin yhteydessä”, kertoo VR Groupin kiinteistöyksikön hankepäällikkö Jani Jääskeläinen. Tavoitteena oli tuoda aseman palvelut tähän päivään, kasvattaa kiinteistön arvoa ja tehdä samalla tarpeelliset kunnostustyöt.
Asema on Suomen vilkkain kauppapaikka, ja prosessin aikana tavoitteeksi kirkastuikin muuttaa monelle tuttu läpikulkupaikka määränpääksi. Se vaatii tiloilta viihtyisyyttä ja turvallisuutta.
”Molempiin valaistuksella on suuri vaikutus, ja lisäksi valaistus on keino tuoda esiin Eliel Saarisen arkkitehtuuria”, Jääskeläinen toteaa. Julkisten sisätilojen ja julkisivujen valaistussuunnittelusta vastasi Swecon johtava valaistussuunnittelija Matti Syrjälä. ”Olennaista oli hänen kokemuksensa vanhojen museokohteiden valaisemisesta.”
Projekti pähkinänkuoressa
Asiakas eli tilaaja: VR Group
Swecon toimeksianto: ulko- ja sisävalaistussuunnittelu
Toteutusvuosi: 2020–2026
Erityispiirteet ja korostettavat teemat: saumaton yhteistyö eri osapuolten välillä, vilkkaan kauppapaikan valaistuksen ja aseman historian yhteensovitus, kohdekohtaisten valaisimien suunnittelu
Aseman julkisivuvalaistus on maltillista ja monikäyttöistä
Asemalla on valaisimia monelta eri aikakaudelta, ja vanhoihin valaisimiin oli yhdistettävä muutosten yhteydessä uutta tekniikkaa. Kaikki valaistusratkaisut hyväksytettiin viranomaisilla, kuten Museovirastolla, ja ratkaisuja pohdittiin huolella arkkitehtisuunnittelijoiden kanssa.
”Julkisivuvalaistus muutettiin monimetallitekniikasta ledeiksi, ja parasta lopputulosta haettiin noin kymmenellä testivalaistuksella eli valaistusdemoilla”, Syrjälä kertoo.
Aseman juhlapäivä- ja solidaarisuusvalaistus toteutettiin aikaisemmin irrallisilla valaisimilla. Nyt sitä varten on suunniteltu kellotorniin ja pääsisäänkäynnin luo monikäyttöinen RGBW-valaistus.
”Eri valaistustilanteita voidaan vaihtaa ja ohjata ohjelmallisesti etänä ilman vesikatolle kiipeilyä”, Syrjälä sanoo. Tornin vesikaton valaisimet, kuten muukin julkisivuvalaistus, ovat päivänäkymässä mahdollisimman huomaamattomia. ”Julkisivuvalaistuksen pitää tehdä oikeutta rakennuksen arkkitehtuurille, ja siksi sen pitää olla valotasoiltaan hyvin maltillista.”
Asemalle suunniteltiin uusia mittatilausvalaisimia
Kioskihalliin syöksyi höyryveturi 1940-luvulla, ja korjauksissa alkuperäinen puukasettikatto korvattiin betonipalkistolla loisteputkivalaisimineen. Nyt palkiston lomaan valittiin huomaamaton led-valaistus ja alkuperäisiä valaisimia muistuttavat ripustusvalaisimet. Aseman aulaan eli vestibyyliin Syrjälä suunnitteli messingistä mittatilausvalaisimet, jotka valmistettiin kotimaassa.
”Kohdekohtaisten valaisinten suunnittelu alkaa olla Suomessa harvinaista, mutta tapa jatkaa pitkää perinnettä. Onhan asemalla ennestään arkkitehti Paavo Tynellin ja Vesa Honkosen valaisimia”, Syrjälä kertoo.
Tynellin valaisinten värilämpötilaan ja ohjausjärjestelmiin tehtiin vain hienovaraisia muutoksia. Aseman valaistus palautettiinkin kautta linjan modernista ja paikoin industriaalisesta hengestä alkuperäisen arkkitehtuurin aikakaudelle. ”Värilämpötila on nyt kaikissa tiloissa lämmin ja kutsuva, samalla kun kokonaisuus säilyy arvokkaan tyylikkäänä”, Syrjälä korostaa.
Valaistus yhdistää toisiinsa eri tiloja, mikä näkyy esimerkiksi asemahallin kattokruunujen ja lasiseinän toisella puolella olevan Olivia-ravintolan valaistuksen välillä.
Aseman alkuperäinen henki inspiroi
Kehityshankkeessa onnistuttiin Jääskeläisen mielestä aseman alkuperäisen hengen palauttamisessa, samalla kun uudet konseptit houkuttelevat asemalle uusiakin asiakkaita.
”Mielikuva asemasta on kirkastunut toivottuun suuntaan. Tälle vuosisadalle uudistettu asema palvelee matkustajia ja kaupunkilaisia historiaa kunnioittaen.”
Jääskeläinen on ylpeä siitä, miten aseman eri toimijat ovat sisäistäneet kohteen arkkitehtuurin arvon ja ottaneet sen osaksi konseptejaan. Esimerkiksi Taulu-ravintola hyödyntää nimessään tilan valtavaa ”Maisema Kolilta” -maalausta. ”Paras onnistuminen on kuitenkin se, että asiakkaat tuntuvat arvostavan työtä, joka asemalla on tehty.”
Myös suunnittelutiimi saa kiitosta. Samat henkilöt pysyivät mukana koko hankkeen ajan. ”Vuoropuhelu ja luottamus vain kasvoivat matkan varrella, kun tiimi hitsautui yhteen. Tämä oli hanke, jossa suunnittelijat halusivat olla mukana!”