Kaupunkiliikenteen hiilineutraaliusohjelma huomioi koko arvoketjun päästöt
Kaupunkiliikenteen strateginen tavoite on olla suunnannäyttäjä infra- ja liikennepalvelualan hiilineutraalisuuden kehittämisessä. Kunnianhimoinen visio näkyy jo konkreettisesti hankinnoissa ja rakentamishankkeissa.
Helsingin kaupungin omistama Kaupunkiliikenne Oy (ent. HKL) rakennuttaa julkisen liikenteen infraa, kuten pikaraitioteitä ja varikoita, pääkaupunkiseudulla. Rakastetun brändin vastuullisuustyö pohjautuu sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
”Kaupunkiliikenteellä on ollut tärkeä rooli kaupunkilaisten päivittäisessä elämässä jo yli 100 vuotta, ja meillä on työskennellyt kokonaisia perheitä sukupolvesta toiseen”, kertoo Kaupunkiliikenteen talous- ja strategiajohtaja Karoliina Rajakallio. Pitkään vastuullisuustyö on kiteytynyt liikennepäästöjen vähentämiseen. ”Jo vuodesta 2012 kaikki metrot ja ratikat ovat kulkeneet päästöttömällä sähköllä.”
Hiilineutraaliusohjelma kattaa myös rakentamisen hiilijalanjäljen
Vastuullisuustyön fokus muuttui, kun pääkaupunkiseudulla tehtiin päätöksiä uusista raitiolinjoista. ”Raiderakentaminen koki renessanssin, emmekä voineet sulkea silmiämme massiivisen rakentamisen aiheuttamalta hiilipiikiltä”, toteaa Kaupunkiliikenteen vastuullisuuspäällikkö Maija Sarpo.
Siksi uuden strategian yhdeksi painopistealueeksi valittiin hiilineutraalisuus. Samalla yhtiö asetti Helsingin, Espoon ja Vantaan kanssa yhdenmukaisen hiilineutraaliustavoitteen (2030) ja tiukemman nollapäästötavoitteen toiminnan suorille ja energiankulutuksen päästöille (2025).
Kaupunkiliikenne päätti ylittää odotukset ja huomioida myös Scope 3 -luokan päästöt, jotka kattavat esimerkiksi hankinnoista ja rakennusmateriaaleista aiheutuvat epäsuorat päästöt. Se kertoo halusta toimia alan muutosvoimana ja veturina.
Scope 3 -päästöjen huomiointi on merkittävä asia myös Helsingin kaupungille. ”Investointibudjettimme kattaa neljänneksen koko kaupungin investointibudjetista, joten materiaalipäästöjen vähentämisellä on suuri vaikutus kaupungin hiilijalanjälkeen”, Rajakallio sanoo.
Muutosjohtaminen on ollut yllättävän helppoa
Strategiatason muutoksen läpivieminen on onnistunut organisaatiossa yllättävän kivuttomasti. Kunnianhimoisille tavoitteille on ollut alusta asti toimitusjohtajan, hallituksen, johtoryhmän ja henkilöstön tuki.
Asiantuntijamme ovat itse asiassa vain odottaneet, että voivat kiristää vaatimuksia. Moni haluaa tehdä meillä arvojensa mukaista vaikuttavaa työtä. Myös rakentamisen kumppanimme ovat olleet muutokseen valmiita ja tehneet omaa kehitystyötään vähähiilisen rakentamisen eteen.
Vision jalkauttaminen antoi kaikille organisaatiossamme selvän kuvan siitä, mihin meidän tulee keskittyä ja missä olemme 10 vuoden päästä, jos emme tee mitään.
Hyvä ratkaisu oli esittää tavoitteet selkeästi jo alkuvaiheessa eikä enää lähteä käymään niistä keskustelua. ”Pääsimme heti miettimään, millä keinoilla tavoitteisiin päästään”, Sarpo sanoo.
Konkretiaa antoi tuellamme rakennettu hiilineutraaliusohjelma ja tiekartta, jonka ääriviivoja haettiin työpajoissa. Niihin osallistettiin laajasti asiantuntijoita aina johtoryhmästä hankintatiimiin, projektipäälliköihin ja sidosryhmiin. Kaikki saivat äänensä kuuluviin.
”Ihmiset pääsivät kertomaan, mitkä olisivat heidän mielestään vaikuttavimmat, mutta silti realistiset keinot. Se sitoutti henkilöstön hyvin”, Sarpo toteaa. Työpajojen ilmapiiristä huokui pelottomuus ja into oppia uutta.
Hiilineutraaliustavoite ohjaa investointeja
Hiilineutraaliusohjelma ja tiekartta näkyvät jo Kaupunkiliikenteen rakentamishankkeissa sekä raitiovaunu- ja metrojärjestelmähankinnoissa. Tärkeänä pilottina on toiminut Kalasatamasta Pasilaan -hanke.
”Käytimme sitä testialustana, jossa pystyimme kehittämään ja kokeilemaan monia uusia materiaaleja ja prosesseja”, Sarpo sanoo. Ruskeasuon varikkohankkeessa on puolestaan onnistuttu edistämään sekä BREEAM-sertifiointia että vähäpäästöisen betonin käyttöä. Juuri käynnistyneessä Koskelan varikkohankkeessa päästövähennykset asetettiin tavoitteeksi jo allianssin hankintavaiheessa. ”Ensimmäistä kertaa hiilipäästöt saadaan mukaan allianssin onnistumisen mittareihin ja palkkiomekanismeihin.”
Viimeisin edistysaskel ovat Kaupunkiliikenteelle keväällä 2023 luodut investointien ilmastotavoitteet. Ne ovat uutta koko toimialalla. On upeaa, miten Kaupunkiliikenne halusi luoda investoinneilleen omat ilmastokriteerit eikä vain odottaa rahoittajien vaatimuksia.
Rajakallion mukaan Kaupunkiliikenne on kiinnostunut luomaan yhä tiiviimpiä kumppanuuksia toimittajaketjun kanssa, jotta alalle saataisiin uusia innovaatioita. ”Teollisuudella on suuri kapasiteetti kehittää asioita, meillä puolestaan riittävän suuria hankkeita. Yhdessä voimme varmistaa vähäpäästöisten materiaalien saatavuuden ja rakennusosien kierrätettävyyden.”