Kolmen maan vertailu paljastaa Euroopan merkittävän hiilidioksidinpoistopotentiaalin
Swecon vastuullisuuskonsultit selvittivät hiilidioksidinpoiston potentiaalia Suomessa, Puolassa ja Saksassa. Projektissa tarkasteltiin noin kymmentä hiilidioksidin poistomenetelmää (CDR) teknisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta hyödyntäen viimeisintä tutkimusdataa.
Eri maille tehdyt raportit sisältävät kattavan analyysin erilaisista hiilidioksidin poistomenetelmistä ja niiden mahdollisuuksista. Raportit kattavat luontopohjaiset ratkaisut ja tekniset CDR-menetelmät. Se arvioi toteutuspotentiaalia menetelmäkohtaisen resurssianalyysin ja laajemman ilmasto- ja energiapolitiikan sekä lainsäädännön tarkastelun kautta. Lisäksi menetelmien sosiaalista hyväksyttävyyttä tutkittiin sidosryhmien haastattelujen ja kansalaispaneelin kautta. Työn tilasi Carbon Gap Ltd.
”Näiden alhaalta ylöspäin suuntautuvien arviointien tekeminen on ollut erittäin oivaltavaa ja on korostanut CDR:n nopean käyttöönoton rajoja. Jopa ne maat, joilla on merkittävää teoreettista potentiaalia, saattavat pystyä ottamaan käyttöön vain useita kymmeniä MtCO₂-yhdisteitä vuodessa vuoteen 2050 mennessä, koska tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen vie aikaa. Siksi on niin tärkeää, että maat alkavat suunnitella ja ottaa käyttöön hiilidioksidinpoistomenetelmiä jo nyt”, sanoo Sylvain Delerce, päätutkija, Carbon Gap.
”Oli mielenkiintoista vertailla kolmen erilaisen maan mahdollisuuksia hiilidioksidin poistoon ja katsoa, miten samat ratkaisut näyttäytyvät eri toimintaympäristöissä. Tarkasteluilla mailla on toisistaan eroavat ilmastotavoitteet ja ilmastopolitiikat, sekä maantieteelliset ja rakenteelliset reunaehdot, jotka muovaavat sitä, mitkä ovat optimaalisimmat poistomenetelmien käyttömahdollisuudet. Vertailumme korostaa, että hiilidioksidin poisto on kontekstisidonnainen kokonaisuus: se edellyttää maakohtaisia valintoja ja yhteensovittamista, jossa ohjauskeinot, teknologiset vaihtoehdot ja järjestelmätason toteutettavuus limittyvät”, sanoo Heini Vassinen, Swecon vihreän siirtymän neuvontapalveluiden johtaja.
Saksa tavoittelee johtavaa roolia hiilidioksidin poistossa
Euroopan suurin talousalue Saksa pyrkii ottamaan johtavan roolin hiilidioksidin poistossa osana polkuaan kohti ilmastoneutraalisuustavoitteitaan. Vuonna 2025 liittovaltion hallitus varasi 500 miljoonaa euroa hiilidioksidin poistoon liittyviin toimenpiteisiin, mikä on yksi merkittävimmistä julkisista sitoumuksista poistoihin Euroopassa tähän mennessä. Lisäksi Saksa on perustanut osaksi liittovaltion hallintoa CDR-toiminnon koordinoimaan ja hallinnoimaan hiilidioksidinpoistopolitiikkaa.
Saksan raportissa esitellään kolme realistista skenaariota hiilidioksidin poistoon, jotka auttavat Saksaa kaventamaan ennustettua päästökuilua kohti ilmastoneutraalisuutta vuoteen 2045 mennessä. Tulokset osoittavat, että Saksalla on merkittävä potentiaali hyödyntää sekä luontopohjaisia että tekniseen hiilidioksidin poistoon perustuvia menetelmiä jäännöspäästöjen torjumiseksi, jotka todennäköisesti pysyvät jopa kunnianhimoisten hillintätoimien alla.
Vaikka Saksalla on geologista potentiaalia hiilidioksidin varastointiin, odotettu käyttöönottovauhti viittaa siihen, että varastointikapasiteetti voi muodostua käytännölliseksi pullonkaulaksi varastointiriippuvaisille menetelmille. Varastointiriippuvaisia menetelmiä ovat esimerkiksi bioenergiaan ja hiilidioksidin talteenottoon perustuva BECCS ja ilmasta tehdylle hiilidioksidin talteenotolle ja varastointi DACCS. Saksassa on mahdollista hyödyntää monipuolisesti eri hiilidioksidin poistomenetelmiä, joka tekee arvioidusta potentiaalista suhteellisen tasapainoisen eri lähestymistapojen välillä.
Puolassa hiilidioksidin poistomahdollisuuksia myös muulle Euroopalle
Puolalla on merkittäviä kansallisia resursseja, joita voidaan hyödyntää hiilidioksidin poistomenetelmien käyttöönotossa, mikä tekee Puolan hiilidioksidinpoistopotentiaalista Euroopan mittakaavassa suhteellisen merkittävän. Metsien, maatalousmaan ja turvemaiden saatavuus tarjoaa hyvät mahdollisuudet luontopohjaisille hiilidioksidin poistomenetelmille. Lisäksi Puolalla on runsaasti biomassoihin liittyviä raaka-ainevirtoja, ja mineraaleja, joita voidaan hyödyntää osana poistomenetelmiä.
Puolalla on erittäin suuri potentiaali hiilidioksidin geologiseen varastointiin, mutta se on edelleen pitkälti kehittämätön ja sitä on priorisoitu päästövähennysten tarpeisiin. Jos Puola hyödyntäisi geologisen varastointinsa koko potentiaalin, se voisi tarjota varastokapasiteettia muulle Euroopalle ja siten kasvattaa hiilidioksidin poiston potentiaalia Euroopassa. Tällä hetkellä Puolassa ei ole asetettu kansallisia tavoitteita hiilidioksidin poistolle, tai kansallista ilmastoneutraaliustavoitetta.
Suomessa merkittävä potentiaali hyödyntää luontoon perustuvia ja teknologisia hiilidioksidin poistomenetelmiä
Suomella on merkittävä potentiaali hyödyntää sekä luontoon perustuvia että teknologisia hiilidioksidin poistomenetelmiä ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Valtioneuvoston ilmasto- ja energiaselvityksen (PEIKKO) mukaan Suomi kohtaa arviolta 16–19 miljoonan tonnin CO₂-ekvivalenttipäästövajeen vuoteen 2035 mennessä, eikä ole nykyisellä kehityksellä saavuttamassa hiilineutraaliustavoitetta ilman lisätoimia ja hiilenpoiston käyttöönottoa. Suomen raportti esittelee kolme realistista hiilen poiston skenaariota, jotka auttavat Suomea kuromaan tätä hiilikuilua umpeen, sekä sidosryhmien kanssa laaditun tiekartan hiilidioksidin poiston lisäämiseksi Suomessa.