Ilmastonmuutos on yksi ihmiskuntaa koskevista suurimmista muutosvoimista nyt ja tulevina vuosikymmeninä. Globaalisti vuosi 2024 on osoittautunut kansainvälisen mittaushistorian kuumimmaksi. Pohjoisen Euroopan vahvistunutta lämpenemistä selittävät etenkin alueen lämpenevät talvet. Vuonna 2023 luonnonkatastrofit aiheuttivat globaalisti USD 250 miljardin tappiot.

Ilmastonmuutos on myös merkittävä turvallisuuskysymys. Se vaikuttaa luonnon katastrofien esiintymistiheyteen ja intensiteettiin ja sitä kautta moniin ihmisten perustarpeisiin kuten  ruokaturvaan ja puhtaaseen veteen. Nämä vaikutukset heijastuvat monin tavoin niin turvallisuuteen kuin viranomaistenkin toimintaympäristöön niiden kasvaessa maailmanlaajuisesti

Ilmastonmuutos on myös Suomessa tunnistettu yhtenä merkittävänä sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavana tekijänä. Ilmastonmuutosten fyysiset vaaratekijät voivat aiheuttaa akuutteja riskejä sisäiselle turvallisuudelle. Tämän lisäksi myös siirtymäriskit sekä rajojen yli siirtyvät ilmastoriskit voivat vaikuttaa sisäisen turvallisuuden toimikenttään. Siirtymäriskit syntyvät yhteiskuntien siirtyessä eri keinoin kohti tavoiteltua, vähähiilistä taloutta. Tämä siirtymä voi aiheuttaa erilaisia markkinoihin, säätelyn muutoksiin tai esimerkiksi hintoihin liittyviä riskejä.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tapahtuvat riskit voivat erilaisten vaikutusmekanismien kautta aiheuttaa rajat ylittäviä riskejä myös toisissa maissa. Globaalissa taloudessa yhteiskunnat ovat verkostomaisesti riippuvaisia toisistaan, ja rajojen yli siirtyvät riskit voivat näkyä esimerkiksi hankintaketjuissa ja heijastua pitkälle. Kuivuuden vaikutus viljelyyn yhdessä maassa voi heijastua vientiruoan hinnan nousuna toiseen maahan.

Sweco toteutti Kriisinhallintakeskuksen tilaamana vuonna 2024 selvityksen, jonka tarkoituksena oli kehittää sisäisen turvallisuuden toimijoiden osaamista ilmastonmuutoksen vaikutuksista sisäasiainhallinnossa. Hankkeen aikana selvitettiin sisäasiainhallinnon ilmastoturvallisuuteen liittyvän tiedon, varautumisen ja valmiuksien nykytilaa, vahvistettiin osaamista ja valmiutta tunnistaa sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavia ilmastonmuutoksen uhkia sekä kehitettiin kykyä hyödyntää siviilikriisinhallinnan asiantuntijoiden tietoa ja systematisoida tiedonvaihdon kanavia. Hankkeessa kehitettiin myös työkalu, jonka avulla sisäasiainhallinnon virkakunta voi tunnistaa ja analysoida ilmastonmuutoksen vaikutuksia sisäasiainhallintoon.

Sweco toteutti selvityksen osana haastatteluja sekä järjesti syksyllä 2024 kolme yhteiskehittävää työpajaa ilmastonmuutoksen ja sisäisen turvallisuuden teemoista. Näihin osallistui laaja joukko keskeisiä tahoja sisäasiainhallinnosta, muilta hallinnonaloilta sekä ulkoisista sidosryhmistä.

Ilmastoriskit läpäisevät organisaatio- ja hallinnonalan rajat ja vaativat uudenlaista osaamista ja koordinaatiota

• Selvityksen pohjalta tehtiin seuraavat keskeiset havainnot:
• Sisäasiain hallinnonalalla on kokemusta etenkin fyysisten ilmastoriskien hallinnasta, kun taas etenkin rajojen yli heijastuvien ilmastoriskien hallinta, myös kansainvälisesti, on vielä alkutekijöissä.
• Ilmastoriskeihin liittyvän tiedon hyödyntäminen ja prosessointi vaatii luotettavaa tietoa, osaamista tunnistaa olennainen tieto ja resursseja tiedon käyttämiseksi. Tarvitaan myös taho, joka koordinoi hallinnonalalla ilmastoriskitiedon prosessointia ja hyödyntämistä.
• Siviilikriisinhallinnan ja pelastusalan kansainvälisistä tehtävistä palaavien asiantuntijoiden ilmastoriskitiedon jalkauttamiselle kotimaassa on tarvetta, mutta prosessit tiedon hyödyntämiseksi vaativat vahvistamista.

Yhteiset pelisäännöt ilmastoriskien tarkastelulle

Selvityksessä korostui tarve kehittää ilmastoriskien huomioimisen systemaattisuutta sekä riskianalyysin poikkihallinnollisia prosesseja. Selvityksessä esitettiin neljä keskeistä suositusta:

1. 1.Ilmastoriskitiedon koordinointia tulisi vahvistaa sille omistetun rakenteen avulla, hyödyntämällä joko sisäministeriön ennakointiverkostoa tai asettamalla tarkoitusta varten uusi työryhmä.
2. 2.Ilmastonmuutosta koskeva riskianalyysi tulisi päivittää systemaattisesti ja poikkihallinnollisesti, kerran vuodessa tai kerran kolmessa vuodessa organisoitavan foorumin avulla. Kansallisen riskiarvioinnin prosessi tarjoaa tähän säännöllisen kehyksen.
3. 3.Nykyistä tarkempien ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevien näkökulmien sisällyttäminen siviilikriisinhallinnan koulutukseen olisi resurssitehokas ja asteittainen tapa huomioida ilmastonmuutoksen vaikutuksia siviilikriisinhallinnan koulutuksessa.
4. 4. Riskien tunnistamiselle tulee luoda yhteiset pelisäännöt. Jaettu ilmastoriskien tunnistamisen ja käsittelyn analyysityökalu mahdollistaa yhtenäisen ja tehokkaan ilmastoriskianalyysin päivittämisen. Työkalu toimii yhteisenä alustana, jonka avulla sisäasiainhallinnolla on käytössä yhteinen menetelmä toimijoiden yhteen tuomiseksi, olennaisten ilmastoriskien tunnistamiseksi ja kokonaisvaltaisen riskianalyysin tuottamiseksi. Työkalun tietojen päivittämisessä on hyvä huomioida tuorein kansainvälinen tutkimustieto ja kuulla keskeisiä suomalaisia tutkimuslaitoksia.

Ilmastonmuutoksen tarkastelu kokonaisvaltaisesti turvallisuuskysymyksenä on kansainvälisestikin vielä alkutekijöissä. Tälle työlle on Suomessa olemassa kuitenkin hyvät edellytykset ja asiantuntemusta. STOPPI-hankkeen pohjalta kannustamme sisäasiainhallintoa sekä muita toimijoita jatkamaan työtään aiheen parissa.

Suvi Peltoniemi,
suvi.peltoniemi@sweco.fi

Kirjoittaja toimii vanhempana asiantuntijana Swecon vastuullisuuskonsulttina.