Mitä luontojalanjälki tarkoittaa – ja miksi se on tärkeää?

Luontojalanjälki (engl. biodiversity footprint) tarkoittaa mittaria, joka arvioi, kuinka paljon ihmisen toiminta heikentää luonnon monimuotoisuutta ja lajien elinmahdollisuuksia. Organisaation luontojalanjälki huomioi sekä oman toiminnan että arvoketjun vaikutukset. Luontojalanjälki voidaan laskea myös tuotteelle tai yksittäiselle hankkeelle. 

Luontojalanjälki on osa organisaation vaikuttavan luontotyön työkalupakkia.

Luontojalanjäljen laskentaan ei ole olemassa yhtä standardoitua menetelmää, vaan tarjolla on useita menetelmiä ja työkaluja. Sweco käyttää laskennassa LC-Impact -metodologiaan perustuvaa laskentamenetelmää, jolloin tulokset kuvaavat kuinka suuri osa maailman lajeista on vaarassa kuolla sukupuuttoon, jos toiminta jatkuu ennallaan. Tulosyksikköä kutsutaan PDF-yksiköksi, joka muodostuu sanoista Potentially Disappeared Fraction of Species. 

Käytännössä yhden organisaation laskennan tuloksena saatavat luvut ovat usein hyvin pieniä, vain prosenttien murto-osia. Suhteutettuna maailman nykyisellään tunnettuun lajimäärään eli noin 8 miljoonaan lajiin, organisaation luontojalanjälki voi kuitenkin merkitä uhkaa useille, jopa sadoille, lajeille.   

Luontojalanjäljen keskeinen rooli erilaisten luontotyön välineiden joukossa on tärkeä, sillä se lisää ymmärrystä luontovaikutuksista, tekee luontovaikutukset näkyviksi ja auttaa tunnistamaan ne toiminnot, jotka todennäköisimmin edistävät luontokatoa. Luontojalanjäljen avulla voidaan tunnistaa mihin suurimmat vaikutukset kohdistuvat maantieteellisesti sekä olennaisimmat kohdat, joihin luontotyössä keskittyä.  

Luontojalanjäljen laskenta perustuu pitkälti olemassa olevaan dataan  

Kun organisaatio pohtii, mitä luontojalanjäljen laskenta tarkoittaa käytännössä, keskeistä on ymmärtää, ettei se välttämättä vaadi laajaa kyselykierrosta toimittajien luokse ymmärtääkseen luontokadon ajureita.  

Luontojalanjäljen laskenta onnistuu pitkälti samalla tiedolla, jota organisaatiot jo valmiiksi keräävät vuosittain omasta toiminnastaan:  

• energian ja polttoaineiden käyttö 

• vedenkulutus ja maankäyttö 

• hankintatiedot kuten kustannus- tai määrätiedot 

Nämä tiedot muutetaan laskentamenetelmän kertoimilla luontovaikutuksiksi. Laskennassa hyödynnetään lisäksi tietoa siitä mistä maasta hankinnat tehdään – joko organisaatiolla itsellään olevaan omaan dataan perustuen tai tilastollisiin globaaleihin oletuksiin perustuen. Arvoketjutietoa voidaan mahdollisuuksien mukaan täydentää esim. raaka-aineiden alkuperän osalta, jolloin saadaan lisättyä myös luontojalanjäljen laskennan tarkkuutta. 

Mitä luontojalanjälki kertoo – ja mitä se ei kerro?  

Luontojalanjälkilaskennan tulosten tulkinnassa on joitakin erityispiirteitä, jotka kannattaa huomioida. Muutamia keskeisiä huomioita: 

• Luontojalanjäljen laskenta perustuu tietyn ajanjakson, tyypillisesti yhden vuoden dataan. Tuloksen ennakoima vaikutus ei kuitenkaan tapahdu kertaluoteisesti vaan tulokset perustuvat oletukseen, että toiminta ja luontoon kohdistuva paine jatkuu samanlaisena pidemmällä aikavälillä. 

• Koska luontojalanjälkeä ei tarkastella kertaluontoisesti, vuotuisia luontojalanjälkiä ei voida laskea yhteen samalla tavalla kuin esimerkiksi vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä.  

• Luontojalanjälki ei varmuudella kerro, kuinka monta lajia kuolee sukupuuttoon, vaan mikä todennäköisesti aiheuttaa lajikatoa organisaation tämänhetkisessä toiminnassa. 

• Laskenta kannattaa toistaa, jos toiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia.   

• Luontojalanjäljen laskentaan ei ole olemassa yhtä standardoitua menetelmää, vaan tarjolla on useita menetelmiä ja työkaluja, jonka takia tulosten vertailtavuus voi olla haastavaa. Samaakin laskentamenetelmää sovelletaan eri tahoilla hieman toisistaan eroavilla tavoilla, datapankit päivittyvät edelleen ja laskentatyökalut poikkeavat toisistaan. 

Luontojalanjäljen tulosten perusteella ei voida varmuudella sanoa lajien sukupuuton määrää. Kyseessä on todennäköinen vaikutus, lisäksi maailman lajeista on kartoitettu vasta osa ja arviot maailman kokonaislajimäärästä vaihtelevat. Tärkeintä tuloksessa ei olekaan lopullinen sukupuuttouhan alainen lajimäärä, vaan mikä tuota sukupuuttoa ajaa.

Swecolla  luontojalanjäljen laskentaa tehdään asiakkaan tarpeen mukaan ja työkaluksi valitaan aina parhaiten asiakkaan tavoitteeseen soveltuva menetelmä.  

Näin luontojalanjälki vie luontotyötä eteenpäin 

Luontojalanjälkilaskennan menetelmä kehittyy yhä, mutta jo nyt se tarjoaa organisaatioille ainakin kolme keskeistä hyötyä: 

1. Luontotyössä päästään vauhtiin ja saadaan arvoketjujen merkitys näkyviin 

Luontojalanjäljen laskenta toimii hyvänä ensimmäisenä työkaluna toiminnan luontovaikutusten kartoittamisessa. Se auttaa ymmärtämään paremmin mm. hankintojen kautta muodostuvia luontovaikutuksia ja niiden maantieteellistä kohdistumista. Tulosten pohjalta luontotyötä voidaan kohdentaa perustellusti, ja laskenta tukee myös luontovaikutusten olennaisuusanalyysia esimerkiksi CSRD-raportointia varten. 

2. Tietopohjainen arviointi tukee luontotyön seuraavia vaiheita 

Luontojalanjälki tarjoaa tutkittuun tietoon perustuvan menetelmän keskeisten luontokadon ajureiden tunnistamiselle. Kun luontojalanjäljen tulokset tekevät luotettavasti näkyväksi ne toiminnot – hankinnat, prosessit tai liiketoiminta-alueet – jotka todennäköisimmin ajavat luontokatoa, luontotyön kohdentaminen helpottuu. Laskennassa hyödynnetyt kertoimet, taustadata ja menetelmä pohjautuvat vertaisarvioituun tutkimukseen ja tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi organisaation riskiarvioinneissa.  

3. Luontotyöllä vaikutetaan liiketoiminnan jatkuvuuteen 

Luontojalanjäljen avulla resursseja voidaan kohdentaa paitsi vaikuttavimpiin toimenpiteisiin, myös tarkempiin arviointeihin siellä, missä niille on eniten tarvetta. Ymmärryksen kasvaessa luontojalanjäljen tukemat arviot liiketoiminnan riskeistä ja riippuvuuksista voivat toimia lähtölaukauksena myös laajemmalle strategiselle muutokselle, kuten siirtymäsuunnitelman laatimiselle ja liiketoiminnan jatkuvuuden turvaamiselle pitkällä aikavälillä. 

Luontojalanjälki tukee luontopositiivista siirtymää 

Organisaatioiden rooli luontokadon pysäyttämisessä ja kääntämisessä on viime vuosina täsmentynyt nopeasti. YK:n Kunming–Montrealin globaalit biodiversiteettitavoitteet luovat yhteisen suunnan, ja viitekehykset kuten Taskforce on Nature-related Financial Disclosures (TNFD) ja Science Based Targets for Nature (SBTN) tukevat luontovaikutusten tunnistamista, tavoitteiden asettamista ja edistymisen seurantaa.  

Yrityksillä on kasvava tarve ymmärtää mitkä ovat oman toiminnan todelliset luontovaikutukset. Luontojalanjälki on yksi keskeisimmistä työkaluista, joka: 

• auttaa käynnistämään luontotyön 

• tunnistaa keskeiset luontokadon vaikutusajurit 

• tuo vahvan tietopohjan päätöksentekoon 

• tukee perusteltuja toimenpiteitä sekä omassa toiminnassa että arvoketjuissa 

• tukee organisaatioiden luontopositiivista siirtymää 

• vahvistaa liiketoiminnan pitkän aikavälin kestävyyttä 

Onko nyt oikea hetki selvittää, mitä luontojalanjälki tarkoittaa omalle organisaatiollesi – ja miten se voi auttaa teitä ottamaan seuraavan askeleen kohti vaikuttavampaa luontotyötä? 

Kirjoittaja: Piia Pessala, strateginen suunnittelu, johtaja