Parvekeremontti ja parvekelasitukset osana julkisivusaneerausta

Parvekkeet ovat olennainen osa kerrostaloasumista. Siksi taloyhtiöt ovat usein myös parvekeremontin edessä julkisivusaneerausten yhteydessä. Parvekeremontin yhteydessä moni haaveilee suuremmasta parvekkeesta ja parvekelasituksesta.

Suomessa asuntokohtaiset parvekkeet yleistyivät 1940–1950-luvuilla, kun pyykinpesutavat kehittyivät ja vaatteiden tuulettaminen yleistyi. Parvekkeen kautta koettua yhteyttä ulkoilmaan pidettiin myös asumisen laatua parantavana. Parvekelasitukset yleistyivät Suomessa 1980-luvulla ja lasitusten suosio on jatkunut tähän päivään.

Parvekelasituksen hyödyt ja haasteet

Asuinviihtyvyyden lisäksi parvekelasituksella voidaan pidentää parvekkeen käyttöaikaa keväällä ja syksyllä. Parvekkeiden lasituksella on tutkitusti hyötyä sekä asukkaalle että taloyhtiölle. Lasituksen avulla parvekerakenteiden huolto- ja korjaustarpeet vähenevät, ja parvekkeen kalustettavuus paranee. Joissain tapauksissa parvekkeiden kokoa voidaan kasvattaa maltillisesti, niin että ruokaryhmälle saadaan tilaa.

Teknisestä näkökulmasta parvekkeiden lasittamisen yhteydessä syntyy ulko- ja sisätilan välille yhtenäinen, tuulelta hyvin suojaava puskurivyöhyke, joka tasaa ulkoilman olosuhteita. Tämä välitila on yleensä 2–8 °C ulkoilmaa lämpimämpi. Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan parvekelasituksilla säästetään 80 m² huoneistoissa lämmitysenergiaa parhaimmillaan 3,4–10,7 % Suomen olosuhteissa.

Moni 1960-luvulla ja sen jälkeen rakennetun rakennuksen parveke sopii hyvin lasitettavaksi, koska parvekkeet ovat tyypillisesti katettuja. Kaikki asukkaat eivät kuitenkaan toivo parvekelasitusta, sillä lasitus muuttaa kodin tunnelmaa, lasit voivat likaantua tai kukkaistutuksia ei voi ripustaa entiseen tapaan. Lasitettu parveke saattaa myös tuntua kuumalta, ellei lasituksia pidetä tarvittaessa auki. Tämän vuoksi taloyhtiön on tärkeää käydä avointa keskustelua lasituksen hyödyistä ja haitoista.

Vanhempien rakennusten ja uusien parvekkeiden suunnittelu

1960-lukua vanhemmissa rakennuksissa parvekkeet ovat usein ulokeparvekkeita, joiden lasitus muuttaa rakennuksen ulkonäköä enemmän. Näissäkin kohteissa parvekkeiden lasitus saattaa tapauskohtaisesti olla mahdollista. Kohteet vaativat kuitenkin tarkempaa suunnittelua sekä keskustelua rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.

Mikäli asunnossa ei ole valmiiksi parveketta, on joissain kohteissa mahdollista rakentaa parvekkeita, etenkin sisäpihoille ja myös kantakaupungissa. Uusien parvekkeiden suunnittelu vaatii ymmärrystä rakennuksen ajan arkkitehtuurista, sekä hyvää yhteistyötä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa.

Suunnitteluryhmän tulee yhdessä taloyhtiön kanssa aina miettiä miten muutokset suhtautuvat rakennuksen erityspiirteisiin ja ympäristöön. Väkisin ei parvekkeita ei pidä lasittaa tai rakentaa uusia, mikäli muutokset ovat täysin ympäristöönsä sopimattomia.

Asiantuntevaa parvekesuunnittelua

Suomessa on noin 1,73 miljoonaa huoneistoparveketta, joiden saneeraukseen suunnittelijoilta löytyvät sopivat vaihtoehdot. Parvekeremontti on tärkeä osa julkisivusaneerausta ja projekteihin on suositeltavaa ottaa suunnittelijat mukaan jo hankesuunnitteluvaiheessa. Asiantunteva parvekesuunnittelu parantaa toiminnallisuuden ja viihtyvyyden lisäksi turvallisuutta. Ammattitaitoisten suunnittelijoiden avulla varmistetaan, että parvekeremontti ja -lasitus toteutetaan noudattaen kaikkia rakennusmääräyksiä ja turvallisuusstandardeja. Suunnitteluvaiheessa huomioidaan parvekkeen rakenteelliset ominaisuudet, ilmasto-olosuhteet sekä asukkaiden toiveet ja tarpeet.

Turvallinen parveke tarkoittaa muun muassa sitä, että parvekkeen kantavuus on laskettu tarkasti, lasituksissa käytetään kestäviä ja standardien mukaisia materiaaleja, ja rakennusvaiheessa noudatetaan kaikkia työmaaturvallisuuden vaatimuksia. Lisäksi asennettu lasitusjärjestelmä tulee säännöllisesti tarkastaa ja huoltaa, jotta se pysyy hyvässä kunnossa ja turvallisena käyttää vuodesta toiseen.

Parvekkeet sijoittuvat julkisen ja yksityisen tilan rajapintaan ja ovat siksi näkyvä osa asuinrakennusten julkisivuja. Parveke ei ole vain tekninen ratkaisu, vaan osa asukkaan kotia ja jokapäiväistä elämää.

Jonna Silvo, TkT, Arkkitehti SAFA, jonna.silvo@sweco.fi

Lähteet:

”Parvekkeet ja hyvinvointi” — L. Jegard
”Asuntoarkkitehtuurin käsikirja” — S. Meriläinen ja A. Tervo
”Parvekelasituksen vaikutus rakennuksen energiakulutukseen” — K. Hilliaho ja J. Lahdensivu
”Mitä parvekelasituksissa tulee ottaa huomioon?” — S. Rajala