Riskienhallinta prosessiturvallisuudessa: Tukesin järjestelmä ja ISO-standardit

Riskiperusteinen ajattelutapa muodostaa laadunhallinnan sekä ympäristö-, työ- ja prosessiturvallisuuden perustan. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta ovat laadun, ympäristön ja prosessiturvallisuuden johtamisen peruspilareita. Tukesin prosessiturvallisuusjärjestelmä eroaa ISO-hallintajärjestelmistä soveltamisalassa, lainsäädännön roolissa ja toiminnanharjoittajien yleispätevyydessä sekä viranmaisvalvonnassa.

ISO-standardien ja Tukesin prosessiturvallisuusjärjestelmän eroavaisuudet

Riskienhallinta on olennainen osa ISO 9001 Laadunhallinta-, ISO 14001 Ympäristö- ja ISO 45001 Työterveys ja –työturvallisuusjärjestelmästandardeja. Näissä edellä mainituissa standardeissa korostetaan riskien ja suorituskykyä parantavien mahdollisuuksien tunnistamista, arviointia ja hallintaa.

Riskiperusteinen ajattelutapa tarkoittaa, että organisaatio systemaattisesti käsittelee epävarmuustekijöitä missä tahansa toiminnassaan. Tämä käsittää sekä sisäiset että ulkoiset riskit, jotka voivat vaikuttaa tuotteiden tai palveluiden laatuun, ympäristöön tai ihmisten turvallisuuteen.

Vuonna 2023 Tukes julkaisi laajamittaisesti vaarallisia kemikaaleja käsitteleville tai varastoiville laitoksille prosessiturvallisuusjärjestelmän. Sillä pyritään yhdenmukaistamaan kemikaaliturvallisuuslainsäädännön tulkintaa ja tuomaan prosessiturvallisuusjohtamisen vaatimukset yhtenäisiksi toiminnanharjoittajille. Prosessiturvallisuuden johtamisjärjestelmäkokonaisuus sisältää pääosin samoja turvallisuusjohtamisen elementtejä kuin aiemmin suuronnettomuusvaarallisilta laitoksilta edellytetty turvallisuusjohtamisjärjestelmä.

Prosessiturvallisuusjärjestelmä on kokonaisuus, jonka yksi tärkeimmistä peruspilareista on myös riskien tunnistaminen ja hallinta.

Tukesin prosessiturvallisuusjärjestelmän keskeiset ominaisuudet

Prosessiturvallisuusjärjestelmän yksi oleellinen osa-alue on prosessiriskien arviointi ja hallinta. ISO 9001:2015, ISO 45001:2023, ISO 14001:2015-järjestelmät eivät siten yksin riitä kattamaan prosessiturvallisuusjärjestelmän vaatimuksia, koska nämä ISO-standardit ottavat kantaa laatuun, työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen sekä ympäristöasioihin eivätkä sisällä prosessiturvallisuuden hallintaa.

Näissä edellä mainituissa ISO-standardeissa ei myöskään oteta huomioon lainsäädännön vaatimuksia lukuun ottamatta ISO 45001- ja ISO 14001-standardja, joissa on lainsäädännön viittauksia työturvallisuuden ja ympäristönsuojelun osalta. Tukesin prosessiturvallisuusjärjestelmä perustuu kansalliseen ja EU:n tason lainsäädäntöön, kuten kemikaaliturvallisuuslakiin ja Seveso-III-direktiiviin. ISO-standardeissa lainsäädännön vaatimukset ovat vain yksi osa johtamisjärjestelmää.

ISO-standardeja voidaan soveltaa jatkuvan parantamisen ja tehokkuuden viitekehyksinä kaikenkokoisiin ja -tyyppisiin organisaatioihin. Tukesin prosessiturvallisuusjärjestelmä keskittyy nimenomaan vaarallisia kemikaaleja laajamittaisesti käsitteleviin ja varastoiviin laitoksiin, jotka edellyttävät tarvittavan lupahakemuksen, toimenpideasiakirjan tai turvallisuusselvityksen laatimista.

Tukesin järjestelmä on erityisesti suunnattu kemikaaliturvallisuuden varmistamiseen, prosesseista aiheutuvien riskien hallintaan ja kemikaalionnettomuuksien ennaltaehkäisyyn sekä minimoimaan niiden seuraukset niin ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle.

Tukes toimii aktiivisena prosessiturvallisuusjärjestelmän valvontaviranomaisena, kun taas ISO-standardien noudattamista valvovat yleensä kolmannen osapuolen sertifiointilaitokset, jonka toiminnanharjoittaja voi itse valita ja vaihtaa.

Mikä yhdistää prosessiturvallisuuden eri järjestelmiä?

Laadun, ympäristön turvallisuuden ja työterveyden ja -turvallisuuden sekä prosessiturvallisuuden ylläpitäminen vaatii johdonmukaista sitoutumista näihin prosesseihin, ja niiden integrointia osaksi organisaation päivittäisiä toimintoja ja johtamisjärjestelmää.

Yhteisenä tekijänä on myös johdon vastuu, henkilöstön osaamisen ja pätevyyden merkitys, muutosten ja poikkeamien hallinta, dokumentointi ja viestintä. Kaikkien näiden järjestelmien suorituskykyä tarkkaillaan ja arvioidaan jatkuvasti, ja siten sisäiset auditoinnit ja johdon katselmukset ovat yhteisiä vaatimuksia.

Näiden kaikkien järjestelmien integrointi onnistuu, kun yhteisenä tavoitteena organisaation suunnitelmallisuus, riskien hallinnan ja turvallisuuden parantaminen sekä liiketoiminnan jatkuvuus.

Hyödynnä Swecon asiantuntemusta riskienhallinnassa ja prosessiturvallisuudessa

Meillä on laaja kokemus riskienhallinnan, prosessiturvallisuuden ja ISO-standardien soveltamisesta. Autamme organisaatioita tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä, täyttämään viranomaisvaatimukset sekä kehittämään turvallisuusjohtamista kokonaisvaltaisesti.

Jos haluat varmistaa, että organisaatiosi prosessiturvallisuusjärjestelmä täyttää sekä Tukesin että ISO-standardien vaatimukset – ota meihin yhteyttä.

Kirjoittaja Elina Kukkonen, kemikaaliturvallisuusasiantuntija, elina.kukkonen@sweco.fi

Swecon kemikaaliturvallisuustiimi tukee asiakkaitamme viranomaisille toimitettavien dokumenttien laadinnassa, riskien tunnistamisessa sekä turvallisuusjärjestelmien kehittämisessä ja arvioinneissa.