Swecon strateginen aluetalousmallinnus tukemassa vihreän siirtymän kansallista vauhdittamista Suomessa 

Miltä kuulostaisi, jos Suomen bruttokansantuote olisi vuosittain 3 miljardia euroa korkeammalla tasolla, työllisyys kasvaisi vuositasolla 12 000 henkilöllä ja jos verotulot kasvaisivat kumulatiivisesti 16 miljardilla eurolla seuraavan 30 vuoden aikana? Swecon Elinkeinoelämän keskusliitolle tekemästä analyysistä selviää, että Suomella on tähän hyvät mahdollisuudet, mikäli vihreän siirtymän hankkeiden investointiympäristöstä pidetään huolta.

EK:n dataikkunaan on kirjattu kaikki tiedossa olevat vihreään siirtymään liittyvät investointisuunnitelmat summineen. Dataikkunassa on hankkeita, jotka liittyvät esimerkiksi vetylaitoksiin, aurinkosähköön, tuulivoimaan, akkulaitoksiin tai bioenergiaan. Elinkeinoelämän keskusliitto, Akkuteollisuus ry, Bioenergia ry, Energiateollisuus ry, Metallinjalostajat ry, Suomen uusiutuvat ja Suomen Vetyklusteri tilasivat Swecolta strategisen analyysin, jossa selvitettiin, mitkä olisivat investointien toteutuessa niiden vaikutukset Suomessa

• BKT:hen,
• työllisyyteen,
• ansiotuloveroihin,
• yhteisöveroihin,
• ja kiinteistöveroihin

Analyysi toteutettiin Swecon laatimalla aluetalousmallinnusviitekehyksellä, jossa hankkeiden elinkaarikustannukset jaetaan niiden arvoketjun eri osiin. Arvoketjukustannustiedot yhdistetään toimialakohtaiseen dataan, minkä avulla saadaan hankkeiden taloudelliset vaikutukset elinkaaren aikana. Mallinnusperiaatetta voidaan hyödyntää myös muilla teollisuusaloilla.

Swecon hankkeessa mallinnettiin investointien vaikutuspotentiaali. Oleellinen kysymys Suomen kannalta on, mitä seuraavaksi – miten vaikutukset realisoidaan? Investointien toteutumisen kannalta on erityisen tärkeä ymmärtää, että hankkeet eivät toimi tyhjiössä vaan niiden toteutuminen riippuu paikallisen arvoketjun houkuttelevuudesta. Toisin sanoen tuulivoimahankkeet riippuvat verkkoinfrastruktuurin kattavuudesta ja riittävästä kysynnästä sähkölle, mikä taas on kytköksissä vetyhankkeiden toteutumiselle. Vetylaitokset taas tarvitsevat riittävästi päästötöntä sähköä ja kattavan taustainfran. Sama logiikka pätee akkuinvestointeihin – arvoketjun eri osat sijoittuvat usein lähelle toisiaan ja muodostuvat paikallisia ekosysteemejä. Kun tarkastellaan yhden hankkeen toteutumisen edellytyksiä ja tekijöitä, joita niihin liittyy, kuten esimerkiksi luvitusta, rahoitusta, työvoiman riittävyyttä tai maa-alueiden käyttöä, taloudelliset vaikutukset ovat usein yksittäisen hankkeen kokoa suuremmat. Vihreässä siirtymässä piileekin Suomelle valtava taloudellinen potentiaali kerrannaisvaikutuksineen. Vaikutukset sulavat kuitenkin käteen, jos toimia ei toteuteta tarpeeksi nopeasti ja kohdennetusti.

Leo Bergman, johtava asiantuntija, leo.bergman@sweco.fi