Vedenkäsittelyn suurimmat haasteet uimahalleissa
Suomessa on väkilukuun suhteutettuna paljon julkisia uimahalleja, jotka ovat vaihtelevassa kunnossa. 10-vuotias halli voi olla saneerauskunnossa, mutta joukkoon mahtuu myös täysin ehjiä 50-vuotiaita altaita. Mikä on niiden ero?
Vastaus löytyy usein vedenkäsittelysuunnittelusta sekä sisäilman haastavista olosuhteista. Kosteus ja voimakkaasti hapettavat kemikaalit ovat uimahalleissa välttämätön paha, mutta oikealla suunnittelulla hallittavissa.
Riippumatta siitä, sijaitseeko uima-allas maauimalassa, kunnan uimahallissa, kylpylähotellissa tai hoivakodin allasosastolla, tekniset haasteet ovat samanlaisia. Valtaosa haasteita kiteytyy vedenkäsittelysuunnitteluun, joka on aloitettu liian myöhään tai väärillä lähtötiedoilla. Vedenkäsittelyn suunnitteluun tarvitaan kokeneita ammattilaisia sekä valmiita ratkaisuehdotuksia ja työkaluja.
Puolueeton vedenkäsittelysuunnittelija kannattaa ottaa mukaan hankesuunnitelman laatimiseen samaan aikaan kuin pääsuunnittelija sekä rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelijat. Näin pääsemme tarkastamaan lähtötiedot ajoissa ja suunnittelemaan yhdessä muiden suunnittelijoiden kanssa tilat, joihin vaativa vedenkäsittelytekniikka oikeasti mahtuu.
Korjaus- vai uudisrakentaminen. Hankesuunnittelussa yksi tärkeimmistä tehtävistämme on tuottaa tilaajalle tietoa siitä, kannattaako kohde peruskorjata vai korvata uudisrakennuksella. Rakenteiden ja tekniikan kunnon lisäksi sijaintipaikallakin on väliä. Jyväskylän AaltoAlvarin tai Espoon Tapiolan uimahallin kaltaisia kulttuurikohteita ei voi purkaa; nykytekniikka on sovitettava historiallisiin raameihin.
Tilantarve. Vedenkäsittely vaatii käytännössä yhtä paljon tekniikkatiloja kuin on allasvesipinta-alaa. Allasvesi poistuu altaasta hallitusti kellarin kymmenien kuutioiden tasausaltaisiin, joista vettä siirretään edelleen muun muassa suodattimille, lämmitykseen ja UV-säteilyyn sekä kemikaalien mittaukseen ja annosteluun. Teknisen tilan tarve on suuri, mikä saattaa tulla tilaajalle yllätyksenä. Lainsäädäntö on muuttunut 30 vuodessa, eivätkä uudet laitteet pääsääntöisesti mahdu vanhojen laitteiden paikoille.
Jotta vedenkäsittelylaitteille on riittävästi tilaa, uimahallin kellarin on oltava korkeudeltaan mieluummin 4 metriä kuin 2,5 metriä. Tasausallas vastaa kooltaan pientä autotallia, ja sen ympärillä rivissä seisovat monikerrossuodattimet ovat kokoluokaltaan kuin pystyyn nostettuja pakettiautoja.
Suodatustavan valinta. Vedenkäsittelyn suunnittelussa yksi tärkeimmistä asioista on veden suodatustavan valinta. Vaihtoehtoja on muutamia aina perinteisestä painehiekkasuodatuksesta modernimpaan UF-kalvosuodatukseen. Usein tilaajalla on vahva mielikuva tai tahtotila siitä, mikä suodatusjärjestelmä kohteeseen halutaan, mutta se perustuu virheellisesti annettuun tietoon.
Suodattimien valinnan pitää perustua todenmukaiseen ja laskentaperusteiseen tietoon elinkaari-, hankinta- ja ylläpitokustannuksista. Laitoksen rakentamisessa tilaajan päätöksenteon pohjana tulisivat olla realistiset investointi- ja elinkaarikustannukset.
Energiatehokkuus. Uima-allasvesi on kallista. Vedenkäsittelyn ketju on pitkä, kun huomioon otetaan kylmän veden hankinta, lämmitys, suodatus, tehostamiskäsittelyt, kemikaalien mittaus ja annostus, veden poistaminen ja jätevesimaksut. Noin 35-asteista vettä ei kannata hukata viemäriin ilman asianmukaista lämmön talteenottoa. Suunnittelemme aina tapauskohtaisesti uimahallien veden takaisinkierrätyksen ja muut lämmön talteenottokeinot poistettavasta vedestä.
Vedenkäsittelyjärjestelmää pitää pystyä säätämään kuormitusperusteisesti. Silloin järjestelmä ei toimi koko ajan kaasu pohjassa tai ON/OFF-periaatteella, vaan vedenkiertoa säädetään hallin uimarien aiheuttaman kuormituksen mukaan.
Kestävät materiaalit. Uima-allasympäristöjen kokemuksen puute näkyy nopeasti, kun keskustelu kääntyy materiaaleihin. Tyypillisin kysymys on, minkälaista terästä kohteeseen valitaan. Samalla ollaan tekemässä kohtalokas virhe, joka voi laskea uimahallin 100 vuoden rakenneiän kymmenesosaan.
Tiedämme kokemuksesta, miten väärin valitut ruostumattomat ja haponkestävät teräsosat ruostuvat uima-allasympäristössä. Siksi suosimme vedenkäsittelytekniikassa lujitemuovia sekä erilaisia muoveja ja niiden johdannaisia, koska ne kestävät vedenkäsittelyn aiheuttamat rasitukset.
Suunnitelmien yhteensovitus. Pitkäikäisen lopputuloksen kannalta LVI-, sähkö-, automaatio- ja vedenkäsittelysuunnitelmien pitää toimia yhdessä. Tekemisemme perustuukin siihen, että huomioimme yhdessä eri tekniikkalajien vaatimukset, ja automaatiojärjestelmät niputtavat kaiken yhteen. Myös tiedonkulku on saman talon sisällä tehokasta.
Kun haluat kuulla lisää toimintamallistamme ja vedenkäsittelysuunnittelun osaamisesta, ota yhteyttä!
Antti Laakoli, vedenkäsittelyn johtava asiantuntija, antti.laakoli@sweco.fi
Heljo Hakulinen, LVI-suunnittelun yksikönjohtaja, Keski- ja Itä-Suomi, heljo.hakulinen@sweco.fi