Digitaalinen kaivokortti tukee vesihuollon BIM-kehitystä
BuildingSMART Finlandin Digitaalinen kaivokortti -projektissa luotiin pohja ihmis- ja koneluettavien kaivokorttien laatimiselle suoraan vesihuollon ja infran tietomalleista. Sweco vastasi kehityshankkeen projektinjohdosta.
Digitaalinen kaivokortti on vesihuollon ensimmäinen tiedonvakiointiprojekti
Digitaalinen kaivokortti -projekti on osa Rakennustietomalli Oy:n ja siihen kuuluvan BuildingSMART Finlandin vetämää RYTV-hankeohjelmaa (Rakennetun ympäristön tietomallintamisen vakiointi). Kehityshankkeessa luotiin pohja suoraan tietomalleista laadittaville digitaalisille kaivokorteille, joita tarvitaan infra- ja vesihuoltohankkeissa.
”RYTV-hankeohjelmassa vakioidaan tietosisältöjä eri toimijoiden yhteiseen käyttöön, ja Digitaalinen kaivokortti on hankeohjelman ensimmäinen vesihuollon kehitysprojekti”, kertoo Rakennustietomalli Oy:n toimitusjohtaja Annina Lehikoinen.
Hänen mukaansa vesihuolto on BIM-mallintamisessa takamatkalla. Esimerkiksi siltasuunnittelussa on tehty tarkkoja IFC-malleja jo 10 vuotta. ”Vesihuollon BIM-tiekartta valmistui vuonna 2022, ja kaivokortin digitalisointi on ensimmäisiä askelia sen toteuttamiseksi.”
Digitaalinen kaivokortti tehostaa tiedonkulkua
Kaivokortti sisältää jätevesi-, hulevesi-, tarkastus- ja kuivatuskaivojen perustiedot, kuten kaivon koon, käytetyt materiaalit ja putket sekä sijainnin. Tällä hetkellä kaivokortteja tuotetaan suunnitteluohjelmista pääasiassa PDF-tulosteiksi.
”Kaivokortti onkin erinomainen esimerkki siitä, miten tieto ei siirry automaattisesti toimijalta toiselle, vaan samaa tietoa tuotetaan moneen kertaan hankkeen eri vaiheissa”, Lehikoinen sanoo.
Tieto köyhtyy jokaisella käsittelykerralla, ja inhimillisten virheiden riski kasvaa. ”Siksi digitaalinen kaivokortti tehostaa tiedon tarkastamista, tarjouslaskentaa, kaivojen tuotantoa ja tiedon siirtämistä esimerkiksi vesilaitoksen verkkotietojärjestelmään”, kertoo Swecon vesihuollon asiantuntija Anton Gissek, joka toimi kehityshankkeen projektipäällikkönä.
Ihmis- ja koneluettava digitaalinen kaivokortti
Swecon vastuulla oli hankkeen projektinjohdossa muun muassa tavoitteiden määrittely, projektisuunnitelman laatiminen, projektiryhmän työskentelyn koordinointi ja raportointi. ”Tärkein tehtäväni oli varmistaa, että työnjako on selvä ja projekti etenee aikataulussa ja budjetissa”, Gissek sanoo.
Lehikoisen mukaan Gissek sai nopeasti kiinni Rakennustietomalli Oy:n toimintatavoista ja tiedon vakioinnin käytänteistä. Suunnittelutyöstä vastasi Afryn Eemeli Pesonen ja Arkancen Simo Vänskä. Gissek korostaakin koko tiimin tietotaitoa vesiverkostohankkeista ja mallintamisesta. ”Suunnittelijat tekivät projektissa varsinaisen työn, ja JHy Consultingin Juha Hyvärisellä oli laadunvarmistajana kaikkein vankin kokemus.”
Digitaalisen kaivokortin on oltava sekä koneluettava että ihmissilmälle sopivan visuaalinen. Siksi projekti alkoi kaivokortin tietosisällön ja vaatimusten määrittelyllä. ”Kaivokortin eri tietokenttien sijaintien ja käytettyjen yksiköiden täytyy olla vakioituja”, Gissek sanoo.
Hankkeen aikana kuultiin laajasti alan toimijoita, kuten kaivonvalmistajia, suunnittelijoita, urakoitsijoita, konsultteja, rakennuttajia ja vesilaitosten edustajia. Projektia kommentoitiin myös BuildingSMART Finlandin Vesihuoltoryhmän kokouksissa. ”Meidän piti selvittää, minkälaisilla tiedonsiirtoformaateilla ja mallinnustyökaluilla eri toimijat pystyvät kaivokorttien tietoja käsittelemään”, Gissek toteaa.
Digitalisaatio vaatii vesihuoltoalalta yhteistyötä
Hankkeen loppuraportti julkaistaan BuildingsSMART Finlandin WiKissä kesäkuun alussa 2025. Lehikoinen toivoo, että projekti toimii lähtölaukauksena vesihuoltoon liittyvän tiedon vakioinnille ja varsinaisen digitaalisen kaivokortin luomiselle. Työtä kuitenkin riittää.
”Vesihuoltoalalta vaaditaan uudenlaista omistajuutta ja yhteistyötä, koska tiedon vakiointiin ei riitä oman yrityksen sisäisten käytäntöjen muutos. Koko alan pitää muuttua yhdessä.”
Gissek uskoo, että digitaalinen kaivokortti tulee muuttamaan vesihuoltoalan käytäntöjä, tehostamaan työnkulkua ja tukemaan samalla kestävän kehityksen tavoitteita.
”Vesihuoltohankkeiden hiilidioksidipäästöt vähenevät, kun kaivojen tuotanto virtaviivaistuu ja kaivot valmistetaan kerralla oikein. Kun säästämme rakennusmateriaaleja, säästämme luonnon resursseja, rahaa ja työtä.”