Malmin lentoasemakorttelien katusuunnittelussa korostuu vihreys

Kulttuurihistoria, luontovaikutukset, hulevesien hallinta ja kiertotalous ohjasivat Malmin lentoasemakorttelien katu- ja puistosuunnittelua. Uudesta asuinalueesta on tulossa käveltävä kaupunginosa, jonka viihtyisyyttä lisää puistojen lisäksi runsas katuvihreä.

Katusuunnitelma Helsingin täydennysrakennusalueelle

Helsingin kaupunki kasvaa vauhdilla, ja syksyllä 2025 aloitetaan uuden asuinalueen rakentaminen Malmin vanhalle lentokentälle. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö muuntuu vähitellen 25 000 helsinkiläisen kodiksi.

”Malmin kentästä on muodostumassa seuraavalla vuosikymmenellä Helsingin kaupungin tärkein täydennysrakennusalue”, kertoo Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön projektinjohtaja Heikki Takainen.

Rakentaminen etenee vaiheittain, ja rakentamisen aikana alueella turvataan esimerkiksi pelastuslaitoksen toiminta ja virkistyskäyttö. Suunnittelu alkoi lentoasemakortteleista terminaalin eteläpuolelta. Sweco vastasi seitsemän kadun ja Lentoreitinpuiston katu- ja puistosuunnittelusta sekä rakentamissuunnittelusta.

Katu- ja puistosuunnittelua 40 asiantuntijan voimin

Suunnittelualue on poikkeuksellisen laaja, joten katu- ja puistosuunnitteluun osallistui Swecolta yli 40 asiantuntijaa. Projektinjohdon lisäksi mukana oli esimerkiksi  katusuunnittelijoita, vesihuolto-, ja hulevesisuunnittelijoita sekä maisema- ja valaistussuunnittelijoita.

”Myös geotekniikan osaaminen korostui alueen savisten maaperäolosuhteiden takia”, kertoo Swecon projektipäällikkö Antti Partanen. Kolmasosa alueesta joudutaan stabiloimaan. Taitorakennesuunnittelu oli puolestaan tärkeää tukiseinä- ja muurirakenteissa, joita käytetään niin istuskelupaikoissa kuin historiallisten linnoitusten suojana.

Takaisen mukaan suunnittelukokonaisuus laajeni matkan varrella, mutta aikataulu on pitänyt lisätöihin nähden hyvin. Projektin hallinnassa hän arvostaa erityisesti eri tekniikka-alojen työkokouksia. ”Ne sujuvoittivat tekemistä ja pitivät yleisemmät projektikokoukset tiiviinä.”

Puut luovat kaduille viihtyisyyttä ympäri vuoden

Takaisen mukaan yksi katusuunnittelun lähtökohdista oli vihreys. Se korostuu niin asukkaiden toiveissa kuin Helsingin kaupungin ohjauksessa. Puistosuunnittelussa säilytettiin kallioisen Lentoreitinpuiston metsäinen yleisilme, ja kaduille suunniteltiin aukioita, vihersaarekkeita, istutuksia ja puurivejä. ”Puut näkyvät katumaisemassa kaikkina vuodenaikoina.”

Katuvihreää saatiin myös lisättyä. ”Vähensimme autopaikkoja edeltävään suunnitteluvaiheeseen verrattuna 10 prosenttia, mikä on kokonaismäärässä pieni muutos, mutta katuvihreässä suuri parannus”, Partanen sanoo. Käveltävässä kaupunginosassa tullaan liikkumaan pääasiassa kävellen, pyörällä ja julkisilla, kuten alueelle aikanaan ulottuvalla Viikki-Malmi-pikaratikalla.

Swecon havainnekuva Spilvenaukiolta.

Katusuunnittelulla ehkäistään hulevesitulvia

Partasen mukaan katusuunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota hulevesien viivytykseen ja laatuun. Katualueelle on tulossa maanalaisia hulevesien viivytysrakenteita ja biosuodattava hulevesiallas. Vettä läpäisevää pintaa on lisätty pysäköintipaikkojen nurmikivillä.

”Lisäksi ehdotamme uudenlaista ratkaisua, jossa hulevesiä johdetaan hulevesiviemäreistä suoraan katupuiden kasvualustaan. Se vähentää ylläpitokustannuksia.”

Malmin vesiluonnon suojelu oli tärkeä teema Swecon vetämissä koko suunnitteluryhmän riskienhallintapalavereissa. ”Tavoitteena oli vähentää Longinojalle ja Pumppaamonpurolle rakentamisesta aiheutuvia vaikutuksia”, Partanen sanoo. Työmaavesien hallintaan tehtiin erillinen suunnitelma.

Hankkeessa on ollut käytössä Helsingin kaupungin uusi Ympäristöasiakirja. ”Uusi asiakirjakokonaisuus on ollut iso ponnistus kaupungille ja suunnittelijoille, mutta monialainen suunnittelukokonaisuus antoi tärkeää kokemusta, jonka perusteella voimme päivittää ohjetta”, Takainen sanoo.

Katu- ja puistorakentamisen kiertotaloussuunnitelma

Kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteita edistettiin Swecon päästövähennyslaskennalla ja kiertotaloussuunnitelmalla. Se toteutettiin yhdessä eri alojen suunnittelijoiden kanssa. Suunnitelma antaa kokonaiskuvan kiertotalouden mahdollisuuksista lentoasemakortteleissa.

”Tutkimme muun muassa kaivumaiden, kohteessa muodostuvan kiviaineksen sekä erilaisten purku- ja uusiomateriaalien hyödyntämistä”, kertoo Swecon johtava kiertotalousasiantuntija Nina Aarras. Uusiomateriaaleilla voidaan korvata rakentamisessa tarvittavia maa- ja kiviaineksia, ja maaperän stabiloinnissa voidaan käyttää vähähiilistä sideainetta.

Massamääriltään suurin potentiaali on Aarraksen mukaan maa- ja kiviaineksessa sekä purettavissa rakennuksissa. ”Hyödyntämiskelpoiset materiaalit, kuten asfaltti, luonnonkivet ja valaisimet, pyritään ottamaan talteen myöhempää käyttöä tai kierrätystä varten.”