Stadin ammattiopisto
Stadin ammattiopiston Prinsessantien toimipaikka Roihuvuoressa uudistettiin hallitusti vaiheittain. Opisto oli toiminnassa koko peruskorjauksen ajan. Nyt noin 1000 opiskelijaa hotelli- ja ravintola- sekä catering- ja elintarvikealalta, matkailualalta sekä luonto- ja ympäristöalalta harjoittelee työelämää vastaavissa tiloissa.
Stadin ammattiopisto on Suomen suurimpia toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia. Vuonna 1978 rakennettu Helpa on yksi opiston viidestä kampuksesta. Suojellun rakennuksen on suunnitellut sama arkkitehtipari kuin Temppeliaukion kirkon: Timo ja Tuomo Suomalainen.
”Helpa alkoi olla teknisen käyttöikänsä lopussa, ja lisäksi uusien koulutusohjelmien käyttöön tarvittiin uudentyyppisiä tiloja”, kertoo projektinjohtaja Jari Rosanti Helsingin kaupungin rakennuttamispalvelusta, joka vastaa Helsingin infrastruktuurin ja julkisten tilojen rakennuttamisesta. Suurimpia tilamuutoksia olivat 13 uutta modulaarista opetuskeittiötä ja -leipomoa, jotka suunniteltiin yhdessä opettajien kanssa vastaamaan nykytyöelämän tarpeita.
Remontin onnistunut vaiheistus piti opiston toimintakunnossa
Yksi peruskorjauksen suurimmista haasteista oli vaiheittainen toteutus. Noin 46 miljoonan euron hanke vietiin läpi kolmessa vuodessa niin, että jokainen vaihe kesti noin vuoden ja sisälsi keskimäärin 7000 neliötä tiloja. Opisto pystyttiin pitämään toiminnassa koko peruskorjauksen ajan.
”Töiden vaiheistus oli iso haaste, ja varsinkin purkuvaiheessa vastaan tuli paljon yllätyksiä”, Rosanti sanoo. ”Saimme kuitenkin Swecolta nopealla aikataululla toteutuskelpoiset lisäsuunnitelmat.” Rosantin mukaan hyvä yhteistyö käyttäjien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja rakennuttajaorganisaation kesken on ehdoton edellytys, jotta tämän kokoluokan hanke onnistutaan toteuttamaan vaiheittain.
”Urakka pysyi aikataulussa ja budjetissa, vaikka välillä teki tiukkaa”, myöntää Swecon rakennesuunnittelun projektipäällikkö ja työmaatoiminnasta vastannut Tommi Mutanen. ”Ensimmäinen vaihe oli laajin ja vaikein, ja sen jälkeen olimme vähän myöhässä. Muissa vaiheissa saimme kuitenkin kirittyä tahtia.”
Korjaustöissä edettiin vanhan rakennuksen ehdoilla. Esimerkiksi LVI-reititykset tehtiin olemassa olevien rakenteiden sekaan, samalla kun sääsuojauksen kanssa piti olla tarkkana. ”Rakenteet eivät saaneet kastua missään vaiheessa”, Mutanen korostaa.
Tiivistyskorjausten yhteydessä tehtiin ilmatiiveysmittauksia ja laadittiin kosteudenhallinta-asiakirjat. Rakenteet purettiin kantavaan runkoon asti, ja opisto sai uuden julkisivun ja vesikaton. ”Lisäksi noin 700 vanhasta ikkunasta puolet kunnostettiin ja puolet uusittiin, ja kaikki lämpöeristeet nostettiin tämän päivän tasolle”, Mutanen sanoo.
Tekniikkaa sijoitettiin katolle ja kellariin
Nykytekniikalle ei ollut sisällä riittävästi tilaa matalan kerroskorkeuden ja pitkien pilarivälien takia. Ratkaisuna vesikatolle rakennettiin uudet IV-konehuoneet, joiden koko kasvoi suunnittelun aikana. Lopulta vesikatolle sijoitettiin yli 1000 neliötä IV-koneita.
”Kantavia rakenteita piti vahvistaa myös talven lumikuormien varalta, koska tasakatolla lunta voi kinostua merkittävästi konehuoneiden reunoille”, Mutanen kertoo.
Yläpohjan jännitettyjä teräsbetonisia TT-laattoja vahvistettiin liimattavilla teräslatoilla. ”TT- laattojen liimausvahvistaminen on 1-luokan rakenteen vahvistamista, joka luokitellaan poikkeuksellisen vaativaksi suunnittelutehtäväksi.”
Sisätilojen tehokasta käyttöä lisäsi sähkötekniikan keskuksen sijoittaminen kellariin. ”Osin tuulettuvan ja osin maavaraisen alapohjarakenteen alle suunniteltiin tekniikkakanaali”, Mutanen sanoo. ”Ratkaisu oli kustannustehokas, koska lattioita jouduttiin purkamaan joka tapauksessa uusien viemärilinjojen, salaojien, radonputkitusten ja lämmöneristeiden asennusten takia.”
Terveelliset sisäolosuhteet vähemmällä energian käytöllä
Koska opisto oli koko remontin ajan käytössä, opetus- ja väistötilat suojattiin huolella. ”Sääsuojauksen lisäksi kaikki kulkureitit ja työmaa-alue eristettiin, jottei opetustiloihin päässyt epäpuhtauksia”, Mutanen sanoo. Suunnittelulla pyrittiin vähentämään myös työmaan aiheuttamia häiriöitä. ”Melua syntyi väkisin, mutta ilmatiiviillä meluseinillä haittoja pystyttiin pienentämään.”
Remontti paransi opiston sisäolosuhteita ja tilojen toimivuutta selvästi. ”Erityisesti opetuskeittiöt uusine keittiölaitteineen ovat saaneet hyvää palautetta, ja käyttäjät ovat tyytyväisiä uudenmukaisiin tiloihin”, Rosanti kertoo. ”Myös opiston sisäilmasto-olosuhteet nousivat peruskorjauksen myötä uudelle tasolle, ja energiaa käytetään nyt selvästi vähemmän.”