CSRD vaatii kaikkia yrityksiä ymmärtämään vaikutuksensa biodiversiteettiin
Luontokato on äärimmäinen uhka kaikelle liiketoiminnalle ja sen pysäyttämiseksi jokaisen toimialan on tartuttava biodiversiteettityöhön. EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) tuli voimaan vuoden 2023 tammikuussa ja sen sisältämä biodiversiteettistandardi (ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit) velvoittaa yrityksiä raportoimaan vaikutuksistaan biodiversiteettiin sekä toimimaan biodiversiteetin hyväksi. CSRD on pysyvästi asettanut ympäristövastuun EU:n yritysten liiketoimintaa ohjaavaksi periaatteeksi riippumatta siitä, ovatko eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS-standardit) tiedonantovaatimukset yritykselle pakollisia vai vapaaehtoisia. Mitä aikaisemmin yritys koostaan riippumatta aloittaa oman biodiversiteettityönsä, sitä enemmän arvoa ja hyötyä se saa kilpailijoihinsa verrattuna.
Toimipaikkojen vaikutuksista herkkiin luontoalueisiin on raportoitava kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksista huolimatta
CSRD:n ympäristöstandardit sisältävät niin vapaaehtoisia kuin pakollisia tiedonantovaatimuksia, joiden soveltamista ohjaa yrityskohtaisesti tehtävä kaksoisolennaisuusanalyysi. Biodiversiteettistandardi ESRS E4:n kohdalla kaksoisolennaisuusanalyysi vaatii yritystä muodostamaan yleiskuvan vaikutuksistaan ja riippuvaisuuksistaan suhteessa luonnon monimuotoisuuteen.
Kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksesta huolimatta biodiversiteettistandardi kuitenkin sisältää tiedonantovaatimuksen, joka on CSRD:n alaisille yrityksille aina pakollinen. Yrityksen on ilmoitettava, onko sillä toimipaikkoja, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä, ja vaikuttaako näihin toimipaikkoihin liittyvä toiminta kielteisesti näihin alueisiin. Tällaisen toimipaikka-analyysin jatkoksi yrityksen on todettava, onko biodiversiteettiin kohdistuvien haittavaikutusten vuoksi tarpeen toteuttaa lieventäviä toimenpiteitä.
Ympäristöstandardien vaikutukset tuntuvat pienimpiä yrityksiä myöten
Vaikka CSRD:n raportointivaatimukset eivät ulotu pörssilistaamattomiin PK-yrityksiin*, käytännössä hankintaketjujen kautta kaikilta yrityksiltä koosta ja pörssistatuksesta riippumatta tullaan vaatimaan raportointivaatimusten osoittamia tietoja ja toimintaa. Lisäksi sijoittajat ja kuluttajat seuraavat CSRD:n asettamaa kestävyystyön minimitasoa ja vaativat yrityksiä tarttumaan ESRS-standardien mukaiseen toimintaan.
ESRS-standardit valmistellut Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG) haluaa vahvistaa pienempien yritysten mahdollisuutta tarttua vapaaehtoisesti edelläkävijöinä CSRD:n mukaiseen kestävyystyöhön. EFRAG onkin tällä hetkellä kehittämässä vapaaehtoista ESRS-standardia pörssilistaamattomille mikro- ja PK-yrityksille, mikä vastaisi markkinoiden tarpeeseen saada erikokoisille yrityksille yhtenäinen vertailukohta kestävyystyölle. Vapaaehtoinen ESRS-standardi tulisi sisältämään biodiversiteettityöhön suunnattuja kohtia vahvistaen kaikkien yritysten tarvetta ymmärtää omat vaikutuksensa ja riippuvuutensa luonnon monimuotoisuuteen.
Ympäristöteemojen yhteydet huomioiva biodiversiteettityö on vaikuttavaa
Biodiversiteettityötä on lähestyttävä kokonaisvaltaisesti huomioiden myös muita ympäristökysymyksiä. Kansainvälinen luontopaneeli IPBES on tunnistanut maan- ja merenkäytön muutokset, eliöiden suoran hyödyntämisen, ilmastonmuutoksen, saastumisen ja haitalliset vieraslajit suoriksi luonnonmuutoksen aiheuttajiksi, joilla on suurimmat suhteelliset maailmanlaajuiset vaikutukset. ESRS E4 -biodiversiteettistandardi tunnistaa kaikki viisi yllä lueteltua luontokadon ajuria ja kattaa niistä kolme – ilmastonmuutosta ja pilaantumista käsittelevät omat ESRS-standardinsa.
Biodiversiteettistandardia ei kuitenkaan ole tarkoitus käsitellä erillään muista ympäristöstandardeista. Kattava käsitys luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä vaikutuksista ja riippuvaisuuksista vaatii aina, että yritys lukee ja tulkitsee kaikkia ympäristöstandardeja yhdessä biodiversiteettistandardin kanssa. Biodiversiteettityö ei ole vaikuttavaa, jos sitä tehdään irrallaan muusta ympäristötyöstä.
Tieteeseen perustuvat tavoitteet ohjaavat yritysten liiketoimintamallien kehittymistä
Jotta yksityisen sektorin biodiversiteettityön mittarit ja tavoitteet olisivat vaikuttavia riittävällä tasolla, on niiden perustuttava tieteeseen. Tavoitteiden asettamiseen standardi kehottaa ottamaan pohjaa niin paikallisista, kansallisista kuin kansainvälisistä luontotavoitteista, kuten YK:n Kunmingin-Montrealin luonnon monimuotoisuuskehyksestä ja vuoteen 2030 ulottuvasta EU:n biodiversiteettistrategiasta. ESRS E4 ohjaakin yrityksiä mukauttamaan strategiansa ja liiketoimintamallinsa näiden tavoitteiden mukaisiksi. Suomessa uuden kansallisen luonnon monimuotoisuusstrategian on tarkoitus valmistua vuonna 2024 ja julkaisunsa jälkeen sen tavoitteet toimivat hyvänä aputyökaluna yritysten strategiasuunnittelussa.
Kaikkia yrityksiä vaaditaan nyt EU-regulaation myötä ymmärtämään luontokadon akuutti tilanne ja kuinka markkinat reagoivat siihen. CSRD ja vielä Euroopan parlamentin käsittelyä odottava yritysvastuudirektiivi (CSDDD) ravistelevat näkemyksiä siitä, millä liiketoimintamalleilla on ylipäätään tulevaisuutta. Muutoksen mahdollisuuksia hyödyntääkseen yritysten ylimmän johdon kannattaa suhtautua vastuullisuusraportointiin uteliaisuudella ja pyrkiä kirkastamaan sen avaamat havainnot tulevaisuuden menestyksen avaimiksi.
Haluatko kuulla lisää biodiversiteettistandardista ja ymmärtää yrityksesi vaikutuksia ja riippuvuuksia luonnon monimuotoisuuteen liittyen? Ota yhteyttä, niin autamme!
*CSRD:n mukaisten raporttien julkaisemisvaatimus alkaa vuonna 2025 (2024 tiedoilla) suuryrityksistä, jotka ovat jo raportoineet vastuullisuustietojaan NFRD:n puitteissa. Vuodesta 2026 alkaen velvoitteet (2025 tiedoilla) ulottuvat myös isoihin yrityksiin, joilla on vähintään 250 työntekijää, 50 miljoonan euron nettoliikevaihto tai 25 miljoonan euron taseen loppusumma. Vuonna 2027 vaatimukset (2026 tiedoilla) laajenevat kattamaan myös pörssilistatut pienet ja keskisuuret yritykset.
Emma Kuusela-Opas, vastuullisuuskonsultti, emma.kuusela-opas@sweco.fi
Piia Pessala, vastuullisuuskonsultti, piia.pessala@sweco.fi