CSRD:n mukainen kaksoisolennaisuusanalyysi luo pohjan vastuullisuustyön johtamiselle ja strategiselle kehittämiselle
Ilmastonmuutos, biodiversiteetti, kiertotalous ja työntekijät nousevat esiin suomalaisten yritysten CSRD:n mukaisissa kaksoisolennaisuusanalyyseissa. Kaksoisolennaisuusanalyysi luo pohjan yrityksen vaikuttavalle vastuullisuustyölle ja on CSRD:n mukaisen raportoinnin perusta. Analyysin kautta yritys tunnistaa ja valitsee omalle toiminnalleen oleelliset vastuullisuusteemat, joita voidaan hyödyntää sekä strategisen liiketoiminnan kehittämisessä sekä vaatimustenmukaisessa raportoinnissa. Prosessissa vastuullisuusteemoja arvioidaan kahdesta näkökulmasta: yrityksen toiminnan positiivisista sekä negatiivisista vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön, sekä tietyn vastuullisuusteeman aiheuttamat riskit ja mahdollisuudet yrityksen liiketoiminnalle. Huolellisesti suoritettu olennaisuusanalyysi auttaa keskittämään yrityksen vastuullisuustyön niille alueille, joilla on suurin vaikutus yrityksen taloudelliseen menestykseen sekä ihmisiin ja ympäristöön.
Vastuullisuuskonsulttimme ovat viimeisen 12 kuukauden aikana toteuttaneet lukuisia kaksoisolennaisuusperiaatteen mukaisia olennaisuusanalyysejä eri toimialoilla, kuten mm. energiateollisuudessa, raskaassa teollisuudessa, kaupan alalla, media-alalla ja pankkisektorilla toimiville yhtiöille. Mukana on sekä pörssiyhtiöitä, joille CSRD:n mukainen raportointi tulee ensi vuonna pakolliseksi vuoden 2024 tiedoista että yrityksiä, jotka valmistautuvat raportoimaan CSRD:n mukaisesti ensimmäistä kertaa vuonna 2026 edeltävän vuoden tietoihin pohjautuen. Tulosten perusteella keskimääräinen olennaisten teemojen määrä on eri yrityksillä 6 (5,6) ja yleisimmin olennaisiksi määritellyt teemat ovat ilmastonmuutos, biodiversiteetti ja ekosysteemit, kiertotalous, omat työntekijät sekä arvoketjun työntekijät. Nämä teemat on määritelty olennaisiksi yli 65 %:lla kohtaamistamme yrityksistä.
Ympäristöteemojen korostuminen olennaisina teemoina ei ehkä ole kenellekään yllätys, mutta on mielenkiintoista huomata, että ilmastoasioiden rinnalla myös biodiversiteettiin ja kiertotalouteen liittyvät teemat ovat selvästi kasvussa. Myös sosiaalisten teemojen nouseminen olennaisiksi useassa yrityksessä heijastelee ymmärryksen kasvua näiden teemojen osalta. Se myös kuvastaa yhtä CSRD:n tavoitteista laajentaa vastuullisuustyön käsitettä ja saada yritykset tarkemmin ymmärtämään toimintansa vaikutuksia, toimintaan liittyviä riskejä sekä mahdollisuuksia koko arvoketjun läpi. Arvoketjun tarkastelu tuo vastuullisuustyön piiriin myös sosiaalisen vastuun alle kuuluvat teemat laajemmin ja tarkemmin kuin aiemmin.
Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on lähes kaikkien yritysten olennaisimpien teemojen joukossa. Monet ovatkin tehneet ilmastotyötä jo useita vuosia. Vaatimusten laajuus voi kuitenkin yllättää kokeneemmankin organisaation, sillä päästöjen kvantifiointi (joka sekin on monella organisaatiolla erityisesti arvoketjun päästöjen osalta vielä kehitteillä) on vasta alkusoittoa.
CSRD:n vaatimusten myötä korostuu kokonaisvaltaisempi ilmastovaikutusten hallinta, kun vaatimuksena on mm.
- ymmärtää ilmastoriskit ja mahdollisuudet koko liiketoiminnassa ja sen arvoketjuissa
- vahvistaa organisaation ilmastotavoitteiden kunnianhimoa vastaamaan Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitetta
- esittää, miten nämä tavoitteet rahoitetaa
- huomioida esimerkiksi locked-in -päästöt
Nämä ohjaavat yrityksiä ulottamaan katsantaansa myös kauemmas tulevaisuuteen, kuin tähän asti on ollut tapana.
Lisääntyvissä vaatimuksissa on onneksi osattu rakentaa työtä jo olemassa olevia viitekehyksiä yhdistämällä ja hyödyntämällä, kun nyt CSRD:n vaatimuksiin voi vastata monelle jo tuttujen standardien pohjata (esimerkiksi GHG Protocolin mukainen päästölaskenta, SBTi-kriteeristön mukaiset tavoitteet, ja TCFD:n ja/tai EU taksonomian mukainen ilmastoriskitarkastelu auttavat täyttämään vaatimukset). Tämä myös sitoo näitä monia osa-alueita aiempaa tiiviimmin yhteen, joka helpottaa käytännön työn edistämistä.
Biodiversiteetti
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien olennaisuus monelle yritystoiminnalle on ilmeistä. Riippuvuus toimivasta luonnosta ja sen tarjoamista hyödykkeistä on monen yritystoiminnan kulmakivi. Häiriöt luonnon toiminnassa aiheuttavat siten suoria liiketoiminnan jatkuvuuden ja kannattavuuden riskejä. Joissain tilanteissa luontovaikutukset ja -riskit voivat muodostua epäsuorasti pidempien vaikutusketjujen kautta, jolloin niiden tunnistaminen voi olla haastavampaa.
Yritykset ovat toteuttaneet erilaisia ympäristötoimia jo pitkään. Nyt on tarpeen muodostaa niistä systemaattinen kuva ja tunnistaa niiden yhteys CSRD:n mukaisiin raportointivaatimuksiin. Raportointivaatimuksien laaja kirjo asettaa usein lisähaasteita: samaan aikaan tulee tarkastella yksityiskohtaisten raportoitavien mittarien mukaisia kvantitatiivisia tietoja ja toisaalta ymmärtää ja kuvata luontotyön tavoitteiden asettamisen prosesseja ja linkkejä liiketoimintaan.
Kaksoisolennaisuuden perusteella biodiversiteettiteemasta raportoivien yritysten tulisi olla entistä paremmin selvillä siitä, miten yrityksen strategia ja liiketoimintamallit suhteutuvat planetaaristen rajojen noudattamiseen, globaalin biodiversiteettisopimuksen (Kunming-Montreal Global Biodiversity Framework) visioon ja tavoitteisiin sekä EU:n biodiversiteettistrategiaan. Lisäksi on esimerkiksi huomioitava EU:n lintu- ja luontodirektiivit sekä meristrategiadirektiivi. Systemaattisesti valmisteltu ja liiketoimintaan kytketty yrityksen biodiversiteettistrategia toimenpideohjelmineen sekä ilmastotyöstä laajennetut SBT for Nature ja TNFD ovat esimerkkejä työkaluista, joilla CSRD:n strategisimpiin vaatimuksiin voi lähteä vastaamaan.
Kiertotalous
Kiertotalouden nouseminen olennaiseksi teemaksi monella yrityksellä on erityisen kiinnostavaa. Yksi CSRD:n keskeisistä tavoitteista on vauhdittaa siirtymää lineaarisista liiketoimintamalleista kiertotalouteen. Kiertotalous on monesti keino hallita ja vähentää negatiivisia vaikutuksia, joista raportoidaan muiden ympäristöteemojen alla.
CSRD:n mukainen raportointi vaatii yritystä mm. perehtymään omiin materiaalivirtoihin materiaalitehokkuuden näkökulmasta. Kvantitatiivisten mittarien lisäksi myös tässä teemassa tulee kuvata strategisempia tavoitteita ja keinoja: Millä tavoin yritys toteuttaa siirtymän lineaarisesta kiertotalouteen eli siirtyy pois neitseellisten materiaalien käytöstä? Miten yritys hankkii ja käyttää kestävästi uusiutuvia materiaaleja?
Ilmastonmuutos, biodiversiteetti ja kiertotalous ovat kaikki tiiviisti yhteydessä toisiinsa. Ilmastonmuutos on uhka luonnon monimuotoisuudelle ja biodiversiteetin väheneminen voi edelleen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Kiertotalous osaltaan voi hillitä ilmastonmuutosta jätteiden vähentämisen ja energiatehokkuuuden parantamisen avulla, ja kestävä luonnonvarojen käyttö ja resurssitehokkuus estävät biodiversiteetin vähenemistä. CSRD tuo yrityksille yhteiset mittarit näiden asioiden seuraamiseen, mitkä mahdollistavat paitsi oman toiminnan tavoitteellisen kehittämisen myös vertailun muihin saman toimialan yrityksiin. Näitä teemoja edistämällä pystytään paitsi vaikuttamaan ympäristömme kehitykseen, myös vahvistamaan vastuullisuuden roolia yrityksen liiketoiminnan strategisessa kehittämisessä.
Julia Illman, liiketoimintajohtaja, julia.illman@sweco.fi
Piia Pessala, liiketoimintajohtaja, piia.pessala@sweco.fi
Leni Valsta, johtaja, leni.valsta@sweco.fi