Miten saat lakisääteisistä energiakatselmuksista parhaan hyödyn irti?
Energiatehokkuuslaki vaatii suuria yrityksiä toteuttamaan energiakatselmuksen määrävälein. Miten niihin kannattaa valmistautua, jotta katselmus maksaa itsensä takaisin energia- ja päästösäästöinä?
Energiakatselmus on monille yrityksille jo tuttu velvollisuus. Jos liikevaihto on pysynyt suhteellisen samana, meneillään voi olla jo toinen tai kolmas katselmuskierros. Energiatehokkuuslain vaatima energiakatselmus on toteutettava neljän vuoden välein, jos yrityksellä on joko yli 250 työntekijää tai yli 50 miljoonan euron liikevaihto ja yli 43 miljoonan euron tase.
Energiakatselmuksen voivat teettää vapaaehtoisesti myös pienemmät yritykset ja kunnat, ja silloin katselmukseen on saatavilla TEM-tukea. Myös energiatehokkuussopimus ja ympäristösertifiointi voivat antaa vapautuksen katselmuksen laatimisesta, mutta ne sisältävät vastaavia velvoitteita.
Energiakatselmuksen taloudelliset hyödyt
Miten saat lakisääteisestä ja pakollisesta energiakatselmuksesta irti suurimman mahdollisen hyödyn? Valitettavasti vain katselmus on pakollinen, toimenpiteet eivät, ja siksi katselmus saattaa tuntua pelkältä ylimääräiseltä kuluerältä. Asiantuntijoina kuitenkin tiedämme, että katselmuksessa löytyy usein merkittäviä tehostamiskohteita. Jos suositeltuihin toimenpiteisiin ryhdytään vapaaehtoisesti, energiasäästöt eivät jää lunastamatta.
Toimenpiteiden toteutus takaa, että energiakatselmus tuottaa selviä taloudellisia hyötyjä. Kun katselmuksiin on valittu oikeat kohteet ja niissä oikeat toimenpiteet, energiainvestoinnit tuottavat kauaskantoisia kustannussäästöjä – imagohyödyistä puhumattakaan. Onhan selvää, että energiakatselmus on myös erinomainen keino viestiä yrityksen tai teollisuustoimijan ilmasto- ja ympäristövastuullisuudesta. Energiakatselmus ohjaa liiketoimintaa kohti hiilineutraaliustavoitteita.
Vinkkejä laadukkaan energiakatselmuksen toteutukseen
Kohteen valinta. Ihan ensimmäiseksi pitää arvioida, mihin kiinteistöön, laitokseen tai osa-alueeseen energiakatselmus kohdistetaan. Katselmuksiin valittujen kohteiden pitää olla yrityksen energiankäytön kannalta merkittäviä ja kattaa vähintään 10 prosenttia energiankulutuksesta.
Varmistamme, että valinta täyttää lain vaatimukset. Jos vaihtoehtoja on useita, suositeltavaa on valita kohde, johon katselmusta ei ole aikaisemmin tehty. Lisäksi energiakatselmus kannattaa aina kohdistaa sinne, missä energiansäästöpotentiaalin oletetaan olevan suurin.
Nykytilanteen kartoitus. Energiakatselmuksen pitää antaa luotettava yleiskuva yrityksen energiankulutuksen rakenteesta. Siksi etukäteen on selvitettävä esimerkiksi rakennusten ikä, pinta-ala ja energiankulutushistoria.
Jos tiedot on koottu valmiiksi, energiakatselmuksessa päästään nopeasti alkuun ja keskitytään heti oikeisiin asioihin. Voimme auttaa lähtötietojen kartoituksessa ja nykytilanteen selvittämisessä.
Kulutustietojen kokoaminen. Energiakatselmusta varten tarvitaan tietoa viimeisten kolmen vuoden ajalta muun muassa sähkön, lämmön, veden ja ilmanvaihdon kulutuksesta. Usein huomioon otetaan myös polttoaineen kulutus sekä tuotannonohjaukseen liittyviä muuttujia.
Tämä vaihe on kriittinen katselmuksen tulosten laadun kannalta. Kokonaiskulutus kannattaa palastella mahdollisimman pieniin osiin, koska vasta silloin selviää, missä energiaa kuluu ja kuinka paljon. Samalla pureudumme siihen, miten kokonaiskulutus on muuttunut ja mistä kehitys johtuu. Onko prosessit mitoitettu oikein? Onko tekniikan ohjaus kunnossa?
Toimenpidesuositukset. Laadimme löydöksistä selkeän raportin, joka antaa sekä yleiskuvan että erittelyt parhaista energiansäästökohteista. Tarvittaessa voimme arvioida toimenpiteiden hintaa, takaisinmaksuaikaa ja vaikutusta hiilidioksidipäästöihin. Energiakatselmuksen jälkeen sinulla onkin hyvin konkreettista tietoa siitä, mihin energiansäästötoimenpiteisiin kannattaa ryhtyä.
Lopuksi tärkein neuvomme on, ettei energiakatselmuksiin kannata rynnätä suin päin. Paras lopputulos saadaan, kun ensin hoidetaan energiamittarointi kuntoon ja vasta sitten katselmoidaan.
Seuraavassa blogissamme kerrommekin siitä, miten energiankulutusta voidaan mittaroida tämän päivän teknologioilla. Seuraa uutisointiamme ja ole meihin yhteydessä!
Lauri Jännes, projektipäällikkö, lauri.jannes@sweco.fi
Jarkko Heikura, osastopäällikkö, jarkko.heikura@sweco.fi