Kaisaniemenpuiston maisemasuunnittelussa kuunnellaan eri sidosryhmiä, suojellaan historiaa ja säästetään puustoa

Julkaistu 4.5.2026

Kaisaniemenpuiston perusparannuksen tavoitteena on uudistaa puiston yleisilme ja tunnelma, samalla kun juhlistetaan historiallisen puiston eri aikakerrostumia. Swecon maisema-arkkitehdit sovittivat yhteen arvokkaan kaupunkipuiston historian, uudet toiminnallisuudet ja lähiympäristön laajat rakennushankkeet vanhaa puustoa säästäen.

Kaisaniemenpuisto palaa viihtyisäksi ja turvalliseksi kaupunkipuistoksi

Kaisaniemenpuisto on Helsingin keskustan vanhin historiallinen puisto ja koko Suomen vanhin julkinen puisto. Monivuotinen perusparannushanke alkoi vuonna 2019 puistosuunnittelulla. Tavoitteena oli tuoda takaisin arvokkaan kaupunkipuiston viihtyisä tunnelma ja vetovoima.

”Puisto on ollut kunnostuksen tarpeessa jo pitkään, ja sillä on ollut valitettavan huono maine häiriökäyttäytymisen ja turvattomuuden takia”, kertoo Helsingin kaupungin projektinjohtaja Jere Saarikko. ”Me kaikki odotammekin jo malttamattomina uudistuneen puiston valmistumista!”

Kaisaniemenpuisto sisältää monia historiallisia kerrostumia

Perusparannuksessa nostettiin esiin puiston historiallisia kerrostumia, samalla kun toiminnallisuus, kulkureitit ja kalusteet uusittiin 2020-luvun tasolle. Puiston tenniskentät siirtyvät lähelle Kaisaniemenkatua puiston itäosaan, jonne on tulossa myös ulkokuntoiluvälineitä. Vanha urheilukenttä muuntuu monipuoliseksi yleisötapahtuma-alueeksi.

”Tapahtumien välissä backstage-alue toimii helsinkiläisten oleskelupaikkana, jossa on monenlaisia uusia toiminnallisuuksia, kuten skeitattavia puistokalusteita”, kertoo hankkeen pääsuunnittelijana ja projektipäällikkönä toiminut Swecon maisema-arkkitehti Tiina Perälä.

Uudistusten keskellä puistossa on paljon säilytettäviä elementtejä, kuten kaarevat puistokäytävät ja sommitelma. ”Puiston hahmon muodostavat jatkossakin itä-länsi- ja pohjois-eteläsuuntaiset akselit”, Perälä sanoo. Vanhoja nurmialueita säilytetään ja kiviaineksia kierrätetään. ”Reuna- ja nupukiviä käytetään uudelleen esimerkiksi hulevesikouruissa.”

Yksi puiston leimallisista piirteistä on 1920-luvulla valmistunut Kaisaniemen allas, joka kunnostetaan täysin. ”Altaasta tuleekin varmasti yksi puiston vetonauloista”, Saarikko arvelee. Altaan reunoille palautetaan myös siinä aikaisemmin sijainneet hopeapajurivit.

Vanhoja puita uusitaan jatkuvan kasvatuksen periaatteella

Puuston ja muun kasvillisuuden suojelu on ollut kaupunkilaisten, maisemasuunnittelijoiden ja Helsingin kaupungin yhteinen toive. Siksi vanhaa koivukujannetta tullaan ylläpitämään jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Vain huonokuntoisimmat puut kaadetaan ja jätetään lahopuuksi.

”Kujannetta ei uusita kerralla, vaan täydennetään uusilla koivuilla sitä mukaa, kun siihen syntyy aukkoja”, Saarikko selittää. ”Kujanteen ulkonäköä tärkeämpää on säilyttää vanhojen puiden jatkumo, mikä tukee luonnon monimuotoisuutta ja huomioi myös sosiaaliset arvot.”

Vanha puusto huomioidaan myös puiston leikkipaikkojen kunnostamisessa. Miljööseen sopivien ratkaisujen valinta on vaatinut Perälän mukaan tasapainoilua historian, toiminnallisuuksien, turvallisuuden ja vanhojen puiden suojelun välillä. Lopulta tingittiin kulttuurihistorialliseen miljööseen sopivien pintamateriaalien, kuten turvahiekan, käytöstä.

”Pääleikkipaikan saaminen vaateriin olisi vaatinut pengertämistä, joten luovuimme siitä ja säilytimme sen sijaan vähän enemmän vanhoja puita.”

Lähiympäristön rakennushankkeet muokkasivat puistosuunnitelmaa

Perusparannuksen haastavimpia piirteitä ovat olleet puiston ja sen lähialueen lukuisat suuret rakennushankkeet, kuten Kansallisteatterin peruskorjaus, Kaisantunneli, RED-hotelli ja Kluuvin tulvapumppaamo. Puistosuunnitelmaa on pitänyt muokata poikkeuksellisen paljon.

”Tiinalta on kuitenkin löytynyt pääsuunnittelijan tehtävän vaatimaa kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea joustavuutta”, Saarikko kiittelee.

Uusittavan infran määrä on ollut puiston sisällä ennennäkemätön. ”Historiallisen puiston läpi rakennettiin esimerkiksi halkaisijaltaan 1,6-metrinen hulevesiviemäri, mikä tarkoitti nelimetrisiä kaivantoja”, Perälä kertoo. ”Meidän maisemasuunnittelijoiden tehtävänä onkin ollut sovittaa yhteen erilaisia toiveita ja puolustaa puiston historiallista kehystä.”

Helsinkiläiset viihtyvät taas Kaisaniemenpuistossa

Kaisaniemenpuiston perusparannus jatkuu vuoden 2027 loppuun, mutta jo tehdyt muutokset ovat saaneet käyttäjiltä hyvää palautetta. Erityisen paljon Saarikko itse ja moni muu helsinkiläinen on ihastunut kasvitieteellisen puutarhan uuteen sisäänkäyntiin.

”Se tekee viheraluekokonaisuudesta eheämmän ja avaa puiston myös etelän suuntaan.”

Maisemallisesti muuhun puistoon istuva sisäänkäyntipuutarha sisältää runsaasti uusia pensas- ja perennaryhmiä, joiden suunnittelu- ja istutusurakka oli Perälän mukaan melkoinen. ”Puutarhaan tuli noin 68 000 taimea ja yli 200 erilaista kasvilajia tai -lajiketta!”

Kaupunkilaisten mieleen on ollut myös ajoneuvoliikenteen korvaaminen polkupyöräbaanalla, ja kaikki puiston pääreitit ovat esteettömiä. Puiston saavutettavuutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä on parannettu myös uudella valaistuksella ja avartamalla näkymiä. ”Eniten puiston tunnelmaan vaikuttavat kuitenkin ihmiset eli puiston erilaiset käyttäjät”, Perälä korostaa.