Kirkkonummelle suunniteltiin kauan odotettu tekojääkenttä
Julkaistu 17.4.2026
Kirkkonummelle suunniteltiin monikäyttöinen tekojääkenttä, joka mahdollistaa luistelun lisäksi monenlaisten lajien harrastamisen sulan maan aikana. Swecon suunnittelijat auttoivat huomioimaan eri näkökulmat aina kentän rakenneratkaisuista jäähdytystekniikkaan ja huoltorakennuksen esteettömyyteen.
Etelä-Suomen leudot talvet eivät suosi luistelun harrastamista luonnonjäillä, ja Suomenlahden rannikolla sijaitsevalla Kirkkonummella kunnon pakkastalvet alkavat olla harvinaisia. Kunta haluaa parantaa tilannetta rakentamalla keskusurheilupuistoon tekojääkentän.
”Kirkkonummella ei ole vielä yhtään tekojääkenttää, vaikka luistelukausi on useimpina talvina lyhyt tai olematon”, kertoo kunnan liikunnan palveluvastaava Ville Saikko. Tavoitteena onkin vastata koulu- ja varhaiskasvatusryhmien sekä vapaa-ajan liikkujien pitkäaikaisin toiveisiin.
Projekti lyhyesti: Kirkkonummen keskusurheilupuiston tekojääkenttä
Asiakas eli tilaaja: Kirkkonummen kunta
Toimeksiantoon kuuluvat palvelut: projektipäällikköpalvelu ja kustannuslaskenta sekä kokonaissuunnittelu: arkkitehti- ja pääsuunnittelu, liikuntapaikkasuunnittelu, rakennesuunnittelu, LVI-suunnittelu, sähkösuunnittelu, automaatiosuunnittelu, kylmätekniikkasuunnittelu ja geosuunnittelu
Tasainen kenttärakenne parantaa jäähdytystulosta, vettä läpäisevä asfaltti auttaa hallitsemaan sulamisvesiä sekä pohjarakenteiden stabilointi vähentää asfaltin huoltotöiden tarvetta kentän elinkaaren aikana.
Tekojääkentän on tärkeää täydentää keskusurheilupuiston olemassa olevia liikuntapalveluja.
”Siksi kentälle suunniteltiin sekä kaukalo että vapaa luistelualue, ja lisäksi kentän pitää toimia ympärivuotisena liikuntapaikkana”, Saikko korostaa. Sulan maan aikana kentällä voidaan harrastaa monipuolisesti eri lajeja koripallosta katukiekkoon.
Tekojääkenttäprojekti on monen tekniikkalajin summa
Tekojääkenttäprojektin vetovastuu oli Swecon arkkitehdeillä. ”Liikuntapaikkasuunnittelussa on aina se hieno puoli, että arkkitehti pääsee tekemään positiivista muutosta, jonka ihmiset ottavat innolla vastaan”, kertoo Swecon pääsuunnittelija Roope Elojärvi.
Projektissa hyödynnettiin Swecon osaamista niin liikuntapaikkasuunnittelussa kuin geo-, rakenne-, ja talotekniikassa. Saikon mielestä suunnittelutyö oli järjestelmällistä ja hyvin aikataulutettua – ja mikä tärkeintä – projektiin saatiin mukaan riittävästi resursseja.
”Swecon laaja asiantuntijajoukko auttoi miettimään kokonaisuutta monelta kantilta, ja saimme myös arvokasta referenssitietoa muissa kohteissa onnistuneista ratkaisuista.”
Tekojääkentän huoltorakennus sopii keskustan arkkitehtuuriin
Tekojääkentän yhteyteen tulee huoltorakennus, josta löytyvät esteettömät ja käyttäjäturvalliset wc-tilat sekä huollon tilat. Kentän huoltorakennus on Savilevon mielestä yhtä tärkeää sovittaa ympäristöönsä kuin keskustan muutkin julkiset rakennukset.
”Huoltorakennuksen julkisivujärjestelmään otettiin mallia keskustan kirjastosta, ja kaavamääräyksissä mainittua puurakentamista toteutetaan julkisivun puusäleiköllä.”
Huoltorakennuksen viistokattoinen perusmuoto syntyi luontevasti toiminnallisten vaatimusten kautta. ”Jäänhoitokoneen huoltotilahan vaatii korkeutta”, Savilepo kertoo.
Arkkitehdit ehdottivat alkuperäiseen tilaohjelmaan joitain käyttäjäystävällisiä muutoksia. ”Suosittelimme esimerkiksi siirtämään wc-tilat 100 metrin päästä kentän omaan huoltorakennukseen, jolloin ne ovat helposti käytettävissä luistimet jalassa”, Elojärvi lisää.
Tekojääkentän asfaltti läpäisee vettä
Huoltorakennuksen yhteydessä on jäähdytyskontti, jonka kylmätekniikan suunnittelu oli Swecon kylmäsuunnittelijoiden pelikenttää. Jäähdytysputket soviteltiin kenttärakenteisiin järkevästi yhdessä Swecon liikuntapaikkasuunnittelijoiden kanssa.
”Asfalttikenttä tulee olemaan tasainen, eli siinä ei ole jäädyttämistä haittaavia kaatoja tai harjanteita”, kertoo Swecon liikuntapaikkasuunnittelun projektipäällikkö Matti Lindgren. Kun kenttä on tasainen, putkiinkaan ei tarvita mutkia, mikä parantaa jäähdytystulosta. Jäätä suojellaan myös aluetta ympäröivällä aidalla, joka estää esimerkiksi luvattoman mopoilla ajelun.
Jäähdytysputket asennetaan vettä läpäisevän ura-asfaltin sisälle. Paksumpi putkisto ulottuu kylmäkontista kenttäalueen reunan jakotukeille asti. ”Siitä eteenpäin kentällä on 25-millimetrisiä jäähdytysputkia 10 sentin välein”, Lindgren kertoo. Kun jääkannen annetaan keväällä sulaa, vesi pääsee asfaltin läpi ja ohjataan hallitusti salaojakaivoihin.
Tekojääkentän pohjaolosuhteet vaativat stabilointia
Tekojääkenttä on tarkoitus sijoittaa vähällä käytöllä olleelle nurmialueelle, jonka pohjaolosuhteet eivät ole parhaat mahdolliset. Apua saatiin Swecon geotekniikan asiantuntijoilta.
”Savimaapohjaa stabiloidaan vaahtolasikevennyksellä, mikä estää maanpinnan painumisen”, Lindgren kertoo. Stabiloinnin ansiosta asfalttipinta pysyy ehjänä, mikä vähentää kentän korjauskustannuksia käytön aikana. ”Laadukkaana pysyvä jäänpinta suojaa myös luistelijoita.”
Tekojääkentän jäähdytys ei ole lähtökohtaisesti koskaan ympäristöystävällistä, mutta prosessin energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa jäähdytyskontin suunnitteluratkaisuilla. ”Kirkkonummelle olikin tärkeää, että jäähdytyksen lauhdelämmöt on mahdollista hyödyntää myöhemmin alueella”, Saikko sanoo. Lauhdelämmöillä voidaan lämmittää esimerkiksi tekonurmikenttää.
Tekojääkentän rakentaminen on osa Kirkkonummen kunnan liikuntapaikkainvestointien ohjelmaa. Kentän suunniteltu rakentaminen tulee ajoittumaan alustavasti kuluvan vuosikymmenen loppupuolelle.
Alin kuva: Kirkkonummen kunta