YIT toteutti Hermanninrannan hankkeen kohdekohtaisen luontojalanjälkilaskennan

YIT toteutti Swecon vastuullisuuskonsulttien kanssa Hermanninrannan koulu-, päiväkoti- ja nuorisotilahankkeen kohdekohtaisen luontojalanjälkilaskennan kesällä 2026. Pilotin tavoitteena oli tunnistaa hankkeen merkittävimmät luontovaikutukset sekä kerätä kokemuksia menetelmän hyödyntämisestä tulevissa hankkeissa.

Katso webinaaritallenne, jossa esittelemme hanketta!

Luontojalanjälkilaskenta täydensi rakennushankkeen vastuullisuustarkastelua

YIT ja eQ Yhteiskuntakiinteistöt toteuttavat Helsingin kaupungille Hermanninrannan koulu-, päiväkoti- ja nuorisotilahankkeen uudella Hermanninrannan asuinalueella. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitu useita vastuullisuustavoitteita.

”Kaupunki asetti rakentamiselle jo tarjouspyynnössä hiilijalanjälkitavoitteet, ja kohteen suunnittelussa ja toteutuksessa pyritään täyttämään EU-taksonomian rakennuksia koskevat vaatimukset”, kertoo YIT:n julkisen uudisrakentamisen yksikön työpäällikkö Timo Kuorikoski.

Taksonomiavaatimuksia on huomioitu muun muassa hankkeen hiilijalanjälkilaskennassa, taloteknisessä suunnittelussa ja energiatehokkuudessa. Käytännön esimerkkejä ovat vähäpäästöisen energian käyttö ja rakennusjätteen kierrätys. Tavoitteita asetettiin myös energia- ja materiaalitehokkuudelle sekä pihan viherkertoimelle. ”Lisäksi me YIT:llä tähtäämme Rakennustiedon ympäristöluokituksessa neljään tähteen.”

Sweco oli toteuttanut hankkeelle aiemmin hiilijalanjälkilaskennan, minkä vuoksi suuri osa luontojalanjälkilaskentaan tarvittavista materiaali- ja lähtötiedoista oli jo käytettävissä.

”Luontojalanjälkilaskennan käynnistäminen oli sujuvaa, kun pystyimme keskittymään heti hankkeen luontovaikutusten analysointiin ja tulosten tarkasteluun”, kertoo Swecon vanhempi konsultti ja luontojalanjälkihankkeen projektipäällikkö Sanna Uolamo-Uusitalo.

YIT:n projekti-insinööri Joni Haapaharjun mukaan yhteistyö oli mutkatonta. ”Laskenta eteni selkeän prosessin mukaan, ja tieto kulki Swecon sisällä hyvin.”

Sweco toimi myös hankkeen rakenne– ja talotekniikkasuunnittelijana.

Rakentamishankkeen tarjousvaihe on luontojalanjälkilaskennalle optimaalinen hetki

Luontojalanjälkilaskenta toteutettiin rakennuslupavaiheen yhteydessä. Pilotin aikana tunnistettiin kuitenkin, että laskennan vaikutusmahdollisuudet ovat suurimmillaan aikaisemmissa vaiheissa.

”Laskenta tukee päätöksentekoa eniten silloin, kun sitä hyödynnetään jo tarjous- ja suunnitteluvaiheessa”, Kuorikoski toteaa. Mitä aikaisemmin luontovaikutuksia tarkastellaan, sitä enemmän tulokset voivat ohjata materiaalivalintoja ja suunnitteluratkaisuja. ”Silloin laskenta vaikuttaisi jo urakkatarjousten sisältöön sekä ohjaisi päätöksentekoa ja suunnittelua hiililaskennan tapaan.”

Luontojalanjälkiarviointi kohdistui rakennusmateriaalien valmistuksen aiheuttamiin vaikutuksiin. Rakennuspaikan biodiversiteetti ja tontin paikalliset luontovaikutukset rajattiin ulkopuolelle. Koska Hermanninranta on pääosin puurakenteinen kohde, hankkeessa voitiin tarkastella erilaisten materiaali- ja rakenneratkaisujen vaikutuksia luontojalanjälkeen.

”Laskennassa tehtiin myös herkkyystarkasteluja vaihtoehtoisille runko- ja välipohjaratkaisuille”, Uolamo-Uusitalo kertoo. ”Vertailujen avulla pystyimme arvioimaan karkeasti, miten erilaiset materiaalivalinnat vaikuttavat tulokseen ja mitkä ratkaisut synnyttävät suurimmat vaikutukset.”

Merkittävimmät luontovaikutukset aiheutuivat kolmesta materiaaliryhmästä

Eri rakennusmateriaalit jaettiin laskennassa materiaaliryhmiin, joista kolme suurinta muodosti noin 79 prosenttia kohteen materiaalien luontojalanjäljestä. Suurimmat vaikutukset syntyivät sementti-, kalkki- ja kipsituotteista, koneista ja laitteista sekä sahatuotteista.

”Tulokset osoittivat myös, että valtaosa hankkeen luontovaikutuksista aiheutui ilmastonmuutoksen seurauksena”, Uolamo-Uusitalo lisää. Ilmastonmuutoksen osuus kokonaisluontojalanjäljestä oli 79 prosenttia. ”Tulokset vahvistivat käsitystä siitä, että ilmasto- ja luontovaikutuksia kannattaa tarkastella rinnakkain. Monet ratkaisut, jotka pienentävät hiilijalanjälkeä, tukevat myös luontovaikutusten vähentämistä.”

Maankäyttö muodosti toiseksi merkittävimmän vaikutusluokan noin 15 prosentin osuudella. Sahatuotteiden osuus korostui erityisesti maankäyttövaikutusten vuoksi. ”Metsätalouden maankäytön takia puumateriaalien luontojalanjälki on yllättävän suuri”, Kuorikoski sanoo.

Hiilijalanjäljen näkökulmasta puupohjaiset materiaalit näyttäytyvät kuitenkin usein parempina ratkaisuina kuin teräs- ja betonipohjaiset materiaalit. ”Siksi vaikutuksia kannattaa tarkastella kokonaisuutena eikä yksittäisen mittarin kautta”, Uolamo-Uusitalo toteaa.

Luontovaikutukset syntyvät globaaleissa arvoketjuissa

Pilotissa havaittiin, että rakennusmateriaalien luontovaikutukset syntyvät pitkälti globaaleissa arvoketjuissa.

”Luontojalanjälkilaskenta auttoi meitä hahmottamaan, että materiaalien vaikutukset eivät rajaudu rakennuspaikalle tai edes yhteen maahan”, Haapaharju sanoo. ”Vaikka hankimme rakennustuotteet pääasiassa Suomesta, rakennusmateriaalien globaalien arvoketjujen luontovaikutus ulottuu tavarantoimitusten kautta ympäri maailmaa.”

Pilotista kokemuksia tuleviin hankkeisiin

Hermanninrannan luontojalanjälkilaskennan pilotin tärkein anti oli käytännön kokemus luontojalanjälkilaskennan toteuttamisesta rakennushankkeessa. Lisäksi pilotti antoi lisää ymmärrystä siitä, minkälaiset valinnat vaikuttavat lopputulokseen eniten.