Valteri-koulun valaistusratkaisut tukevat aistiyliherkkien lasten arkea
Senaatti-kiinteistöt omistaa Suomessa vain kourallisen koulurakennuksia, joista yksi on Valteri-koulu Oulussa. Suojellun kasarmirakennuksen elinkaari sai jatkoa, kun kiinteistöön muokattiin vähähiilinen ja esteetön koulu, jonka laadukas valaistus tukee aistiyliherkkien lasten arkea.
Vähähiilinen tilamuutos kasarmista kouluksi
Valteri Tervaväylän Merikartanon yksikölle peruskorjattiin uudet tilat Senaatti-kiinteistöjen omistamaan K6-rakennukseen Oulun Intiössä. Sweco vastasi hankkeen sähkösuunnittelusta ja valaistussuunnittelusta. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa, joten myös remontoitu koulurakennus on valtion eikä kunnan omistuksessa.
”Toinen poikkeuksellinen asia rakennuksessa on sen vaiherikas historia ja se, miten rakennuksen käyttötarkoitusta on kyetty aikojen saatossa muuttamaan joustavasti aina ajanhetken tarpeita vastaavaksi”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen rakennuttajapäällikkö Teemu Vuolle.
K6-kasarmirakennus valmistui vuonna 1954 ja toimi kasarmikäytössä aina 2000-luvun taitteeseen asti, jolloin rakennus muutettiin toimistokäyttöönNyt valmistuneessa peruskorjauksessa suojeltu rakennus muutettiin kouluksi, johon sisällytettiin 1.–6.-luokkalaisille esimerkiksi oppimis- ja terapiatiloja, liikuntasali, ruokala ja valmistuskeittiö.
Vuolteen mukaan Senaatti-kiinteistöt pyrkii aina hyödyntämään toiminnassaan yhteiskuntavastuun mukaisesti jo olemassa olevaa rakennuskantaa, mikä osoittautui Valteri-koulussa kaikilla mittareilla onnistuneeksi ratkaisuksi. Hankesuunnittelun aikana tutkittiin myös uudisrakentamisen mahdollisuutta.
”K6-rakennuksen peruskorjaus oli sekä hiilijalanjäljen että kustannusten kannalta paras ja yhteiskuntavastuullisin vaihtoehto. Tilamuutos turvaa suojellun rakennuksen käytön seuraaviksi vuosikymmeniksi.”
Valaistusratkaisuilla tuetaan koululaisten esteetöntä arkea
Valaistukselle määriteltiin tavoitteet jo hankesuunnittelussa. Yksi tärkeimmistä asioista oli esteettömyys. Aistiyliherkkien lasten arkea ja näköergonomiaa tuetaan laadukkailla valaisimilla, joiden värintoistoindeksi on tavallista parempi (CRI90).
”Pintamateriaalit ja värit toistuvat siis mahdollisimman oikeina”, kertoo Swecon valaistussuunnittelija Riina Kittilä. Lisäksi valot eivät saa häikäistä tai aiheuttaa seinille voimakkaita valon ja varjon vaihtelusta syntyviä valokuvioita.
Valkoisen valon värilämpötilan säätö onnistuu kaikissa oppilaiden tiloissa, mikä auttaa esimerkiksi autismin kirjolla olevien oppilaiden päivärytmin hallinnassa. Valolla on myös opastava tehtävä. Tilasta toiseen siirtymistä tuetaan käytävien molemmin puolin kulkevilla valoviivoilla, joiden kiusahäikäisyluokka on tavanomaista laadukkaampi (UGR<16).
”Yksittäisen valoviivan sijaan käytämme kahta, jotta valaisimien pintakirkkaus on pienempi, mutta valon määrä on riittävä”, Kittilä selittää. Mikroprismahäikäisysuojalla varusteltujen valaisimien ansiosta valoviivojen valopinta on yhtenäinen. Luokissa valaisimien pintakirkkautta hallitaan linssioptiikalla. ”Sen ansiosta tilaan saadaan tarvittava määrä valoa, mutta valaisin ei itsessään muodosta häiritsevän voimakasta valopintaa käyttäjien näkökenttään.”
Liikuntasalissa korostuu valaisimien hyvä värintoisto, ja seinien yläosissa on käytetty rakenteen sisälle jääviä epäsuoria valonlähteitä. Välituntipihalla valaisimissa on matalampi pintakirkkaus, jolloin kiusahäikäisy on Kittilän mukaan vähäisempää kuin linssioptiikan valaisimissa. ”Valaisimet on sijoiteltu myös tavanomaista tiheämmin, jotta maanpinta valaistuu tasaisemmin, eikä pihalle synny suuria valo- ja varjoalueita tai pistemäisiä valoalueita.”
Opettajia opastettiin modernin valaistuksen ohjaukseen
Luokkahuoneissa valaistuksenohjaus on poikkeuksellisen monipuolista. Tarvittaessa jokainen oppilas saa personoidun valaistusolosuhteen, kun opettaja ohjaa kosketusnäytöltä jokaisen pulpetin yläpuolella olevien valaisimien kirkkautta ja värilämpötilaa oppilaan tarpeiden mukaan.
Jotta valaistuksen ohjausjärjestelmästä saadaan kaikki hyöty irti, Swecon valaistussuunnittelijat pitivät suunnitteluvaiheessa opettajille työpajan, jossa selvitettiin valaistustarpeita eri opetustilanteissa. Lisäksi urakoitsija opasti opettajia valaistuksen käytöstä.
”Käytön opastus auttoi sitouttamaan henkilökuntaa uuden tekniikan käyttämiseen. Eihän laadukkaimmistakaan järjestelmistä ole hyötyä, jos käyttäjät eivät osaa niitä käyttää”, Vuolle korostaa.
Tietomallinnus auttoi sähkötekniikan yhteensovituksessa
Juuri 70 vuotta täyttäneen kasarmirakennuksen muuttaminen esteettömäksi kouluksi oli sähkötekniikan kannalta melkoinen palapeli. ”Perimmäinen ongelma oli rakennuksen rajallinen huonekorkeus ja tämän päivän taloteknisten järjestelmien sovitus tiloihin, kun koulurakennuksissa vaadittavan tekniikan määrä on kasvanut lähes eksponentiaalisesti verrattuna menneisiin vuosikymmeniin”, Vuolle sanoo.
Tilahaasteet saatiin taklattua huolellisella tietomallintamisella. ”Kaikki sähkötekniikka aina kaapelihyllyistä johtoreitteihin pistettiin uusiksi, ja samalla sähkönjakelukin tehostui”, kertoo Swecon sähkösuunnittelija Joonas Mällinen.
Kaksiosaisessa rakennuksessa oli aiemmin sähköpääkeskus vain toisella osalla, ja kaapelireitit kulkivat sieltä eri kerrosten jakokeskuksille. ”Nyt nousukeskukset ovat molempien rakennusosien IV-konehuoneissa, joten kaapelireitit ovat eri puolille koulua lyhyemmät. Se säästää materiaaleja ”, Mällinen sanoo.
Oppilaat aloittivat kouluvuoden uusissa tiloissa syksyllä 2024, ja Vuolteen mielestä onnistumisesta kertoo sekä yleinen rakentamisen laatu että tyytyväiset käyttäjät. ”Se on todellinen kruunu kaikkinensa viisi vuotta kestäneelle projektille! Erityisesti tilojen esteettömyys ja värimaailma ovat saaneet käyttäjiltä paljon kiitosta, ja siihen liittyvät myös valaistusolosuhteet.”