Biokaasun tuotanto kiinnostaa uusia toimijoita
Biotalouden mahdollisuudet kestävyysmurroksessa vauhdittavat nyt biokaasulaitoshankkeita. Lantajakeista tuotettuun biometaaniin investoidaan ihan uusilla toimialoilla.
Biokaasun tuotanto kiinnostaa uusia toimijoita
Biotalous on murroksessa ja kiinnostavampi teollisuudenala kuin koskaan. Investointeihin kannustaa esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopuminen ja huoltovarmuus. Biokaasu eli biometaani parantaa Suomen ja koko Euroopan omavaraisuutta lämmitys- ja sähköenergiassa sekä kestävästi tuotetuissa liikennepolttoaineissa ja lannoitteissa.
Ala kiinnostaa myös aivan uusia toimijoita ja kansainvälisiä sijoittajia. Biokaasun tuotannon tavoitteena ei ole enää vain paikallinen jätehuolto, vaan monenlaisesta liiketoiminnasta on mahdollisuus kehittää biotalouden avulla kestävämpää. Esimerkiksi Gasum luopui elokuussa 2024 fossiilisesti tuotetun maakaasun jakelusta, koska vain biokaasulle on kysyntää.
Nestemäinen biokaasu (LBG) tuleekin olemaan keino laskea niin terästeollisuuden, raskaan liikenteen kuin laivaliikenteen päästöjä. Tulevaisuuden kysynnän mittakaavaa kuvaa, että kaikella nyt tuotetulla biokaasulla liikennöisi vain yksi laiva hädin tuskin Helsingistä Tukholmaan.
Biokaasulaitoksia jätti-investoinneista maatiloihin
Biokaasun tuotanto tuleekin kasvamaan lähivuosina vauhdilla, ja tukihakuprosessissa on tällä hetkellä noin 60 erikokoista biokaasulaitosta. Nykyisestä noin yhden terawattitunnin tuotannosta noustaan arviolta 7–10 terawattituntiin vuoteen 2030 mennessä.
Samalla muodostuu uudenlaisia biotalouden arvoketjuja. St1:n ja Valion omistama Lantakaasu Oy on suunnittelemassa kokoluokaltaan valtavia biokaasulaitoksia Kiuruvedelle ja Nurmoon. Tuotannon raaka-aineena ovat lihakarja- ja maitotilojen tuottamat lantajakeet ja peltobiomassat, ja samalla tuotantopotentiaali on selvästi aikaisempaa suurempi.
Kaikki tuotanto ei kuitenkaan keskity suuriin laitoksiin, vaan lantajakeista tullaan tuottamaan biokaasua myös paikallisesti tilakohtaisissa biokaasulaitoksissa. Jos maatila sijaitsee kaukana teollisen kokoluokan laitoksesta, biomassasta voi olla kannattavaa tuottaa itse lämpöä, sähköä ja liikennepolttoainetta, mikä vähentää ostoenergian tarvetta ja kuljetuskustannuksia.
Biokaasulaitokset voivat tehostaa ravinteiden kiertoa
Energian ja biopolttoaineiden tuotannon lisäksi biokaasulaitokset voivat tehostaa ravinteiden kiertoa. Prosessissa syntyvän mädätejäännöksen fosforia ja typpeä jatkojalostetaan koko ajan pidemmälle, mikä nostaa niiden markkina-arvoa. Ravinneaineiden konsentrointi eli tiivistäminen pienentää massamääriä, jolloin lannoitetta on kevyempi kuljettaa, kuljetus tuottaa vähemmän päästöjä ja tuotteet säilyvät paremmin.
Ravinteiden kierron tehostamiselle on suuri poliittinen paine. Ravinteiden systemaattisella ja ammattimaisesti ohjatulla kierrolla voidaan vaikuttaa niin ilmastonmuutoksen hillintään, vesistöjen rehevöitymiseen kuin huoltovarmuuteen. Kestävästi tuotettuja kotimaisia lannoitteita riittää ja saadaan ohjattua juuri niille peltolohkoille, missä niitä eniten tarvitaan.
Hiilidioksidin talteenotto osana biokaasun tuotantoa
Biokaasun tuotantoprosessissa syntyy hiilidioksidia, joka on tähän asti päästetty taivaalle. Nyt siitä on tulossa rahan arvoista tavaraa, ja biokaasulaitosten tonteille on alettu tehdä tilavarauksia hiilidioksidin talteenottoa, puhdistamista ja jatkojalostamista varten, esimerkiksi biometanoliksi. Teollisuuden tarvitsemasta hiilidioksidista on Euroopassa jopa puutetta.
Myös vetyliiketoiminta antaa biokaasulaitoksille mahdollisuuden saada perinteisestä tuotannosta enemmän irti. Biokaasulaitoksissa on tehty kokeiluja synteettisen metaanin tuottamiseksi. Jos tarjolla on edullista tuuli- ja aurinkoenergiaa sekä vettä, käsissä on menestysresepti: vedestä saadaan vetyä ja happea, biokaasulaitoksesta hiilidioksidia.
Biokaasun tulevaisuuden mahdollisuudet?
Biokaasun markkinat laajenevat. Biokaasulaitosten liiketoimintaideana on yhä useammin uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuottaminen kotimaan lisäksi Euroopan markkinoille. Biopolttoaineiden tuotantoon kannustaa esimerkiksi jakeluvelvoite. Eurooppaa yhdistävät valmiit kaasuputket, joissa vain liikkuu tulevaisuudessa maakaasun sijaan biokaasua.
Myös integraatiot lisääntyvät tulevaisuudessa, ja biokaasuteknologia tulee yhdistymään erilaisiin lämpö- ja sähköverkkoihin. Se luo synergioita biokaasun, aurinkoenergian ja tuulivoiman sekä esimerkiksi sähkövarastojen välille. Myös älykkäät ohjauskeinot yleistyvät, ja tekoäly tulee tehostamaan myös biokaasun tuotantoprosesseja.
Biotalouden nopeassa kehityksessä meidän roolimme on auttaa. Palvelemme kaikenkokoisia toimijoita biokaasuinvestointien läpiviennissä aina esiselvityksistä toteutukseen ja laitoksen jatkokehitykseen. Meillä on laaja asiantuntijajoukko ja valmis polku, jota pitkin kelpaa kulkea, onpa tavoitteena iso tai pieni laitoshanke. Ole meihin yhteydessä!
Kirjoittaja Olli-Pekka Hyvärinen on Swecon biokaasuasiantuntija, olli-pekka.hyvarinen@sweco.fi.