Kenellä on vastuu vastuullisuudesta?
Rakennushankkeen johtaminen vastuullisuustavoitteisiin kuuluu monen mielestä vain tilaajalle, vaikkakin parhaimmillaan se on eri asiantuntijoiden yhteistyön tulos. Kun projektinjohtovastuu on Swecolla, projektipäällikkömme ohjaa vastuullisuutta tilaajan muiden tavoitteiden rinnalla.
Kun projektiryhmän eri osapuolilta kysytään, kuka on vastuussa hankkeen vastuullisuudesta, vastaus on useimmiten ”tilaaja”. Monella rakennushankkeen tilaajalla onkin strategisia vastuullisuustavoitteita, ja kaikki haluavat tehdä vastuullisia projekteja.
Vastuullisuuden johtaminen vaatii kuitenkin aikaa ja tietotaitoa eri vastuullisuusnäkökulmista, mahdollisuuksista ja niiden johtamisesta hanketasolla. Tuotteet, toimintatavat ja hyvät käytännöt kehittyvät jatkuvasti, ja niiden valjastamisen hankkeen parhaaksi tulisi olla projektiryhmän yhteinen tavoite, ei yksin tilaajan.
Vaikka tilaaja päättää hankkeen vastuullisuustavoitteista, muiden osapuolien tulisi kantaa vastuunsa siitä, että tilaajalle tuodaan pöytään vastuullisempia suunnittelu- ja toteutusratkaisuja, joista tilaaja voi valita.
Projektipäällikkö ohjaa myös vastuullisuustavoitteita
Swecolla projektipäälliköt pystyvät vastaamaan projektinjohdosta kokonaisuutena – eli myös vastuullisuuden osalta. Rakentamishankkeen vastuullisuus vaatii ideointia, tiedonvaihtoa ja yhteistyötä, ja juuri nämä asiat ovat projektinjohdon ammattilaisillamme hallinnassa.
Projektipäällikön ei tarvitse olla kaikkien osa-alueiden erityisasiantuntija, vaan hänen roolinsa on kannustaa ja sparrata projektiryhmän jäseniä antamaan tilaajalle vaihtoehtoja, joista muodostuu toimivin kokonaisuus. Projektinpäällikkö toimii siis kapellimestarina, joka varmistaa, että orkesteri soittaa samaa säveltä myös vastuullisuudessa.
Projektipäällikkömme johtavat hanketta tilannekuvan kautta. Se kertoo objektiivisesti, missä projektissa mennään. Tilannekuva tekee näkyväksi myös sen, miten tekeminen on linjassa vastuullisuustavoitteiden kanssa. Ajantasaisesti voidaan seurata esimerkiksi hiilipäästöjä, elinympäristöjen tilaa tai sosiaalista vastuuta. Mittareina toimivat muun muassa päästölaskentatyökalut sekä henkilöstö- ja sidosryhmäkyselyt.
Vastuullisuuden edistäminen vaatii arvovalintoja
Vastuullisuustavoitteiden ohjaaminen vaatii arvovalintoja pitkin matkaa. Eivätkä kaikki valinnat ole helppoja. Hankkeessa voidaan esimerkiksi joutua päättämään, halutaanko suojella jotain elinympäristöä vai välttää hiilipiikki, jonka suojelutoimet aiheuttaisivat.
Näiden arvovalintojen on tärkeää peilata tilaajan strategisia tavoitteita. Kaikki vaihtoehdot eivät ole mahdollisia kaikissa hankkeissa, eikä ympäristövastuuta voida ohjata sokeasti, vaikkapa toteutettavuuden kustannuksella. Vastuullisuuden edistämisen keinojen täytyy olla hankkeeseen soveltuvia ja toteuttamiskelpoisia, jotta niillä voidaan saada aikaan vaikuttavuutta.
Se on osoitus organisaation halusta viedä strategisia tavoitteitaan käytännön tekemisen tasolle – siirtymistä sanoista tekoihin.
Vastuullisuusarviointi osaksi projektinjohtoa
Vastuullisuuden ohjaaminen on projektinjohdon näkökulmasta osa kokonaiskuvan hahmottamista. Hankkeessa on tiedostettava, mitkä ovat vaikuttavimmat vastuullisuusteot sekä mikä vaikutus niillä on muihin projektin osa-alueisiin.
Olemme laatineet vastuullisuusarviointia varten projektinjohdon työkalun, jolla pystymme havainnollistamaan eri vastuullisuustavoitteiden syy- ja seuraussuhteita muihin osa-alueisiin, kuten kustannuksiin ja aikatauluun. Työkalulla voidaan myös seurata vastuullisuustavoitteiden toteutumista hankkeen aikana.
Jokaisessa hankkeessa on valittava, mihin resurssit kohdistetaan. Keinoja, joilla vaikutetaan hankkeen vastuullisuuteen – isosti tai pienesti – on monia. Siksi tilaajan on painotettava, mitkä vastuullisuustavoitteet hankkeeseen sisällytetään ja mitä jätetään pois. Työkalun avulla tämä pyritään tekemään näkyväksi. Työkalussa määritetään, mitkä tavoitteet hankkeeseen soveltuvat ja millä toimenpiteillä niitä lähdetään tavoittelemaan.
Samalla dokumentoidaan, miten tavoitteet on asetettu, joten tilaaja pystyy perustelemaan myöhemmin, mitä vastuullisuustekoja hankkeessa on tehty ja mistä syistä. Tavoitteena on löytää kyseiselle hankkeelle järkevin toteutustapa (build smart), jolloin tuotetaan mahdollisimman paljon hyvää tilaajalle, ympäristölle, yhteiskunnalle ja eri sidosryhmille.
Usein haluttomuutta asettaa vastuullisuustavoitteita perustellaan kustannusvaikutuksilla. Tämä ei onneksi ole koko totuus, vaan usein on mahdollista valita kokonaisvaikutuksiltaan järkevin toimintatapa. Esimerkiksi materiaalien säästö säästää myös luontoa sekä vähentää päästöjä ja kustannuksia. Parhaiden keinojen kartoittaminen vaatii projektiryhmän asiantuntijoilta yhteistyötä sekä halua tuoda tilaajan käyttöön parempia vaihtoehtoja.
TOP5-vinkit vastuullisuusnäkökulmien huomioimiseen
- Vastuullisuuden johtaminen alkaa jo hankekehitysvaiheessa.
Vastuullisuuden on tärkeää olla mukana hankkeessa jo silloin, kun päätetään, tarvitaanko uudisrakentamista vai päädytäänkö korjausrakentamiseen. Mitä aikaisemmin vastuullisuus otetaan yhdeksi hanketta ohjaavaksi kriteeriksi, sitä enemmän vaihtoehtoja on käytettävissä.
- Vastuullisuutta on ohjattava koko hankkeen ajan.
EU-regulaatio ja muut säädökset antavat vastuullisuustyölle minimitason, mutta edelläkävijöille se ei riitä. Vastuullisuusleiman saaminen vaatii ekstraponnistuksia. Alkuvaiheen työn pitää kantaa hedelmää toteutusvaiheessa. Ympäristövastuussa suurin vaikutus on usein sijainnin valinnalla ja suunnitteluratkaisuilla; toteutusvaiheessa on aika keskittyä työmaan vähäpäästöisyyteen.
- Sopimuskumppaneille pitää asettaa selkeät vastuullisuusvaatimukset.
Vastuullisuustavoitteisin ei päästä yksin. Hankintavaiheessa kaikilta kumppaneilta on vaadittava asioita, jotka tukevat hankkeen vastuullisuustavoitteita. Projektinjohtomme auttaa huomioimaan vastuullisuusnäkökulmat hankinnoissa ja hankkeen läpiviennissä.
- Vastuullisuuteen liittyy riskejä.
Vastuullisuuden huomiointi on sidoksissa hankkeen riskienhallintaan. Päätöksentekoprosessien pitää olla läpinäkyviä ja valintojen tietoisia, jotta vastuullisuuteen liittyvät kustannus- ja maineriskit ovat hallinnassa. Ilmastoriskit ovat osa riskienhallintaa. Kolikon kääntöpuolella on vastuullisuustyön tuottamat mahdollisuudet hankkeille ja organisaatioille.
- Vältä viherpesua!
Vuonna 2026 astuu voimaan EU:n viherväittämädirektiivi, jonka tarkoituksena on estää tyhjillä vastuullisuuslupauksilla ratsastaminen. Hankkeen ei voi väittää olevan vastuullinen, jos väitteitä ei pystytä perustelemaan tutkitulla tiedolla.
Ota yhteyttä ja kysy lisää vastuullisuusjohtamisen ja vastuullisuuskonsultoinnin osaamisestamme!
Päivi Hakoma, Swecon projektipäällikkö sekä rakennetun ympäristön vastuullisuuden ja laadunhallinnan asiantuntija, paivi.hakoma@sweco.fi