Kevyt liikenne on historiaa: 3 asiaa, mitkä ovat muuttuneet pyöräliikenteen suunnittelussa
Tiesitkö, että Suomessa ei enää suunnitella kevyttä liikennettä? Jalankulku ja pyöräliikenne ovat erilaisia kulkumuotoja ja siksi ne suunnitellaan omina kulkumuotoinaan.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana suunnittelun periaatteet ovatkin muuttuneet merkittävästi kohti laadukkaampia ja turvallisempia ratkaisuja.
1. Lainsäädäntö ja ohjeet: kevyt liikenne on poistunut suunnitteluohjeista
Suomessa kevyen liikenteen suunnittelu on siirtynyt historiaan, kun tieliikennelakia on päivitetty (2020) ja pyöräliikenteen suunnitteluohjeet uudistettu (Väylävirasto, 2020). Näiden muutosten myötä pyöräliikenne suunnitellaan nykyään omana kulkumuotonaan. Laki ja ohjeet velvoittavat suunnittelijoita ja asiantuntijoita kohti yhtenäisempiä suunnittelukäytäntöjä ja termistöä.
2. Termit vastaavat paremmin kulkumuotoja
Arkikielessä vakiintuneet ilmaukset eivät aina vastaa suunnittelutarpeisiin, eikä tarvitsekaan, jos ei ole asiantuntijatyöstä kyse. Täsmällinen terminologia tukee kuitenkin toimivaa ja laadukasta suunnittelua.
Kevyt liikenne -termiä ei ole enää tieliikennelaissa tai suunnitteluohjeessa. Kun puhutaan erillisistä kulkumuodoista, suositeltavia termejä ovat:
- jalankulku
- pyöräliikenne
- autoliikenne
- joukkoliikenne
Kevyenliikenteenväylää ei myöskään nykyisessä ohjeistuksessa ole. Termi on täsmennetty yhdistetyksi pyöräväyläksi ja jalkakäytäväksi. Termien tarkennuksen myötä käy myös selkeästi ilmi, millaisesta väylästä on oikeasti kyse. Kyse voi olla yhdistetyn väylän sijaan esimerkiksi jalankululle tarkoitetusta kävelykadusta tai pyöräkadusta.
3. Pyöräliikenne on ajoneuvoliikennettä
Ajoneuvolaissa polkupyörä on ajoneuvo ja tieliikennelain mukaisesti polkupyörän kuljettajaa koskevat ajoneuvoliikenteen säännöt. Nämä lähtökohdat ohjaavat suunnittelijoita tekemään ratkaisuja, joissa pyöräliikenteen järjestelyt ovat yhtä laadukkaasti suunniteltuja kuin autoliikenteelle. Tämä tarkoittaa, että suunnittelussa on huomioitava pyöräliikenteeseen liittyvät elementit; käyttäjät, ajoneuvo eli pyörä, ja liikenneväylät, sekä suunnitellaan näkemät, kääntymiskulmat, kaarresäteet ynnä muut pyöräliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden näkökulmasta.
Pyöräväylä ei aina tarkoita pyörätietä
Pyöräliikenteen ratkaisuista puhuttaessa täsmällinen terminologia auttaa ymmärtämään, millaisesta väylästä ja liikenneympäristöstä on kyse. Oikea yleiskäsite on pyöräväylä. Ilmauksia pyöräilyn väylä tai pyöräilyväylä kannattaa välttää, sillä väylä määritellään liikennemuodon mukaan. Samalla logiikalla puhutaan esimerkiksi autoväylistä, ei autoiluväylistä, tai junaraiteista, ei junailun raiteista.
On myös hyvä huomata, että pyöräväylä ja pyörätie eivät tarkoita samaa asiaa. Pyöräväylä toimii yleiskäsitteenä erilaisille pyöräliikenteen järjestelyille. Pyöräväyliä voivat olla esimerkiksi pyörätiet, pyöräkaistat ja pyöräkadut.
Pyörätie on siis yksi pyöräväylän tyyppi, mutta kaikki pyöräväylät eivät ole pyöräteitä. Esimerkiksi pyöräkaista on ajoradan yhteydessä, eikä se ole rakenteellisesti erotettu pyörätie. Pyörätie puolestaan on pyöräliikenteelle osoitettu ja rakenteellisesti autoliikenteestä erotettu väylä.
Kun käsitteitä käytetään johdonmukaisesti, suunnitelmista, tavoitteista ja toteutettavista ratkaisuista voidaan viestiä selkeämmin. Tämä helpottaa niin asiantuntijoiden välistä yhteistyötä kuin myös asukkaiden ja muiden käyttäjien ymmärrystä siitä, millaista pyöräliikenteen infrastruktuuria alueelle ollaan kehittämässä.
Pyöräliikenteen suunnittelu uudistuu jatkuvasti ja myös ohjeistuksia päivitetään entistä aktiivisemmin. Käytännön suunnittelutyö onkin valintojen tekemistä uusien lähtötietojen avulla. Me Swecolla olemme mukana muuttamassa yhteiskuntaa yhdessä ja kehitämme jatkuvasti osaamistamme.
Kirjoittaja: Reetta Keisanen, suunnittelupäällikkö
P.S. Mobility week – Euroopan liikkujan viikkoa vietetään vuosittain syyskuussa, 16.–22.9. Viikon aikana kannustetaan ihmisiä pohtimaan omia, arkisia liikkumisvalintoja ja niiden vaikutuksia ympäristöön, yhteiskuntaan ja terveyteen.
