Pohjoismainen kiertotalous kehittyy vauhdilla ja sen vahva ydin on rakennussektorin transformaatio. Se on edellytys myös Pohjoismaiden hallitusten vision toteutumiselle maailman kestävimmästä alueesta. Maailmantalous toimii edelleen pitkälti lineaarisesti, ja luonnonvarojen louhinnalla on merkittävä rooli tässä, todetaan uusimmassa Circularity Gap -raportissa. Huolimatta suurien materiaalimäärien käytöstä ja niiden merkittävistä ympäristö-, talous- ja sosiaalisista vaikutuksista, keskivertokansalaisella on kuitenkin yleensä vain vähän tietoa siitä, miten näitä luonnonvaroja käsitellään.

Tällä hetkellä noin 50 prosenttia maapallon raaka-aineista liittyy rakentamiseen ja infrastruktuurin käyttöön, ja lähes 30 prosenttia EU:ssa tuotetusta kokonaisjätemäärästä, yli 400 miljoonaa tonnia vuodessa, syntyy kyseisillä sektoreilla. Näin ollen rakennusalalla kiertotalouden toteutuminen on ensiarvoisen tärkeää maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamiseksi. EU on asettanut rakennus- ja purkujätteen kierrätysasteen tavoitteeksi 70 %. Pohjoismaissa, joissa rakennustoiminnan osuus on yli 10 prosenttia kokonaistaloudesta, alan rooli kestävyysmurroksessa on laajalti tunnustettu. Pohjoismaisen teollisuuden asiantuntemuksen edistämisellä ja hyödyntämisellä koko arvoketjussa voidaan saavuttaa huomattavia kilpailuetuja.

Hiljattain julkaisemassamme tutkimuksessa vähähiilisestä kiertotalouden siirtymästä Pohjoismaissa kuvataan, miten kiertotalouden suunnittelu ja materiaalivalinnat sekä tiedon ja digitaalisten työkalujen hyödyntäminen rakennussuunnittelussa auttavat optimoimaan materiaalien käyttöä rakennusvaiheessa, välttämään hävikkiä ja vähentämään neitseellisten materiaalien tarvetta. Olemassa olevat rakennukset voidaan pitää toiminnassa mahdollisimman pitkään suosimalla korjaamista ja uudelleenrakentamista purkamisen sijaan, sekä tutkimalla toimivia malleja rakennusten käyttöä, yhteiskäyttöä ja uudelleenkäyttöä varten. Purkuvaiheessa on jo toteutettu toimia jätteen synnyn ehkäisemiseksi ja rakenneosien ja muiden materiaalien uudelleenkäytön varmistamiseksi, mutta erityisesti monimutkaisten ja vaarallisten materiaalien käsittelyssä on vielä haasteita.

Edellä mainitussa tutkimuksessa korostetaan muun muassa suosituksen kautta sitä, miten pohjoismaisia valmiuksiamme voidaan edelleen hyödyntää rakentamisessa ja ottaa entistä vahvempi johtoasema alan kiertotalouskehityksessä. Ehdotuksia edellä mainitun toteuttamiseksi ovat mm. yhteistyö, jolla valmistellaan syötettä tuleviin EU:n prosesseihin, harkitaan niiden nopeuttamista Pohjoismaissa ja tarkastellaan siirtymää edistäviä poliittisia kannustimia, jotka vaihtelevat veroista ja tariffeista kierrätysmateriaalien käyttövaatimuksiin, julkisten hankintojen kiertotaloutta koskeviin vaatimuksiin sekä jakamistalouden malleihin, korjaamiseen ja uudelleenkäyttöön liittyviin taloudellisiin tukiin.

Raportin tilasi Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen pohjoismainen kiertotaloustyöryhmä. Pohjoismaiden ministerineuvosto on tärkein pohjoismaisen yhteistyön foorumi, johon kuuluvat Tanska, Suomi, Islanti, Norja, Ruotsi, Färsaaret, Grönlanti ja Ahvenanmaa. Yhteisenä visiona on tehdä Pohjoismaista maailman kestävin ja integroiduin alue.

Kirjoittaja Susanna Sepponen on kiertotalouden ja julkisen politiikan asiantuntija ja vastuullisuuskonsultti. Swecon vastuullisuuskonsultit auttavat asiakkaitamme tunnistamaan mahdollisuuksia siirtyä kiertotalouteen ja kehittämään siihen perustuvia uusia liiketoimintamalleja.