Raidehankkeiden hyväksyttävyys vaatii viestintää 

Hankkeiden hyväksyttävyys rakentuu monella tasolla – valmistelusta ja päätöksenteosta yksittäisen asukkaan arkeen. Raitiotiehankkeissa rataa suunnitellaan ja rakennetaan tavallisesti olemassa olevan asutuksen, palveluiden ja yritysalueiden välittömään läheisyyteen. Jotta raideliikenne on kulkumuotona houkutteleva, tulee sen hyväksyttävyyttä rakentaa naapureiden keskuudessa pitkäjänteisesti ja avoimesti viestien ja vuorovaikuttaen.

Hankkeiden hyväksyttävyys syntyy arjessa – ei pelkästään päätöksenteossa

Raidehankkeiden vaikutuspiirissä on valtava määrä ihmisiä. Esimerkiksi:

• Pääkaupunkiseutua halkovan pikaraitiotiehankkeen Raide-Jokerin läheisyydessä asui rakentamisvaiheessa noin 100 000 ihmistä.
• Tampereella raitiotie saa jatkoa kohti Pirkkalaa ja Linnainmaata, ja 13,6 kilometriä pitkän suunnittelualueen läheisyydessä asuu noin 50 000 ihmistä.
• Turussa suunnitellun raitiotien lähistöllä asuu tällä hetkellä noin neljännes turkulaisista.

Lisäksi kaupungissa toteutettavien hankkeiden läheisyydessä on satoja yrityksiä sekä kymmeniä kouluja, päiväkoteja ja muita herkkiä kohteita, joiden toimintaan erityisesti rakentamisella voi olla merkittäviäkin haittavaikutuksia. Asukkaiden ja palveluiden määrät raidelinjojen varrella vain kasvavat tulevaisuudessa merkittävästi.

Emme voi olla viestimättä – hyväksyttävyys on ansaittava

Hankkeita ei koskaan tehdä tyhjiössä, vaan ne vaikuttavat aina ympäristöönsä, jonka hyväksyntä on ansaittava. Raidehankkeita tehdään aina ihmisille. Jokainen suunnitteluratkaisu, aikataulu ja työvaihe vaikuttaa ympäristöönsä, ja siksi hankkeiden hyväksyttävyys rakentuu viestinnällä, vuorovaikutuksella ja läpinäkyvyydellä.

Keskeisiä huomioita hankkeiden hyväksyttävyyden edistämisestä:

• Hyväksyttävyys ja raideliikenteen houkuttelevuus käynnistyy vuosia ennen hankkeen rakentamisen alkua.
• On tärkeää aidosti keskustella suunnittelualueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa ja viestiä hankkeen etenemisestä mahdollisimman avoimesti. Aito kuuleminen on kriittistä hyväksyttävyyden vahvistamiseksi erityisesti silloin, kun muutoksiin voi vielä vaikuttaa.
• Valmiin lopputuotteen käyttäjä on tavallisesti tyytyväinen, mutta vaikutuksia on jo vuosikausia ennen hankkeen valmistumista. Hankkeen hyväksyttävyyttä rakennetaan aivan alusta asti.

Vuorovaikutuksen oikea-aikaisuus on ikuisuushaaste: Aikaisissa suunnitteluvaiheissa ihmisiä on hankalaa saada kiinnostumaan vielä abstraktilla tasolla olevista hankkeista, vaikka juuri silloin vuorovaikutus olisi tärkeintä.

Miten saada asukkaat kiinnostumaan hankkeiden suunnitteluun vaikuttamisesta oikeaan aikaan eli silloin, kun heidän arkeensa vaikuttaviin asioihin, kuten vaikkapa pysäkkien paikkoihin, on vielä mahdollista vaikuttaa?

Avoin viestintä vahvistaa hankkeiden hyväksyttävyyttä ja purkaa väärinkäsityksiä

Tavallisesti kiinnostus hankkeita kohtaan kasvaa sitä mukaa, mitä lähemmäs rakentaminen ja lopulta liikennöinti tulee. Kun hanke etenee kohti rakentamista, hankkeiden hyväksyttävyys korostuu entisestään.

Hankkeilta vaaditaan avointa viestintää niin kuntalaisten, tilaajien kuin mediankin suunnasta. Rautaisten asiantuntijoiden laatimat suunnitelmat konkretisoituvat asukkaille ja päättäjille vasta, kun niistä viestitään, ja viestimällä voidaan perustella tehtyjä valintoja ja korjata vääriä käsityksiä.

Säännöllisen, jopa viikoittaisen tai päivittäisen viestinnän merkitys korostuu rakentamisvaiheessa: kun työmaan naapurit tietävät, mitä ja milloin tapahtuu ja kuinka kauan se kestää, on väistämätön haitta huomattavasti helpompi sietää ja suhtautuminen hankkeeseen on huomattavasti myönteisempää. Näin myös työmaan arki sujuu paremmin.

Viestinnän ja vuorovaikutuksen mittaaminen tukee hankkeiden hyväksyttävyyttä

Hankkeiden hyväksyttävyyttä voidaan mitata, seurata ja kehittää aivan kuten muitakin hankkeen osa-alueita. Raidehankkeissa on hyödynnetty esimerkiksi:

• mediajulkisuuden sävyanalyyseja
• sidosryhmätyytyväisyyskyselyjä
• palautekanavien seurantaa
• reaaliaikaista työmaaviestinnän analytiikkaa

Rata- ja erityisesti raitiotiehankkeiden viestinnän ja vuorovaikutuksen kohderyhmiä ovat sadat eri sidosryhmät, hankkeen naapurit eli alueen asukkaat ja yritykset ja viime kädessä kaikki kaupunkiseudun asukkaat ja toimijat. Laadukkaalla, oikea-aikaisella ja ennakoivalla viestinnällä ja vuorovaikutuksella parannetaan näiden ryhmien asiakaskokemusta aina suunnitteluvaiheesta liikennöintiin asti.

Laadukas ja avoin viestintä konkretisoituu sidosryhmien tyytyväisyydessä, hyvässä julkisuuskuvassa ja myöhemmin joukkoliikenteen käyttöasteessa. Kun suunnittelun ja rakentamisen aikainen viestintä hoidetaan hyvin, myös asukkaiden on helpompi sitoutua hankkeeseen ja nähdä itsensä esimerkiksi raitiotien käyttäjänä jo rakentamisvaiheessa.

Hankkeiden viestinnän ja vuorovaikutuksen vaikutusta on seurattu raitiotierakentamisen allianssihankkeissa muun muassa mediajulkisuuden sävyä ja sidosryhmien tyytyväisyyttä mittaamalla. Esimerkiksi Raide-Jokeri-projektissa mediajulkisuus pysyi koko projektin ajan erinomaisella tasolla, mikä onnistui panostamalla voimakkaasti muun muassa työmaa-aikaiseen päivittäisviestintään, palautteisiin reagoimiseen sekä avoimeen tiedon tarjoamiseen medialle.Myöhemmin hyödyt konkretisoituvat raideliikenteen käyttöasteissa, muuttohalukkuudessa raideliikenteen ääreen ja sitä kautta kestävämmän kaupungin tavoitteiden saavuttamisessa.

Kirjoittaja Johanna Koivunen  työskentelee Swecolla hankeviestinnän asiantuntijana.
Kuva: Raide-Jokeri

Kiinnostuitko hankeviestinnästä? Swecon hanke- ja vastuullisuusviestintä auttaa mielellään!