EU:n rakennustuoteasetus ja rakentamislaki päivittyvät: rakennustuotteiden valmistaja, näin valmistaudut ympäristövaatimusten muutoksiin!
Vuosi 2026 tuo tullessaan uusia tuulia rakennustuotteiden ympäristövaatimuksiin, kun Suomen rakentamislain uudistuksen (751/2023) ja sitä tarkentavan muutoslain mukaisia uudisrakennusten vähähiilisyysarvioinnin hiilijalanjäljen raja-arvoja ja EU:n rakennustuoteasetuksen päivitystä (2024/3110) aletaan soveltaa.
Tässä blogikirjoituksessa selvitän, mitä vaikutuksia näillä säädöksillä on rakennustuotteiden elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten selvittämiseen ja raportointiin rakennustuotteiden valmistajan näkökulmasta.
Rakentamislain uudistus tiivistetysti
Valtioneuvosto on hyväksynyt lain uuden rakentamislain muuttamisesta. Muutoslailla säädetty uusi velvoite edellyttää, että uudisrakennusten hiilijalanjälki selvitetään – tätä aletaan soveltaa vuoden 2026 alusta alkaen.
Rakentamislain muutoksen tärkeä tavoite on ohjata rakentamista vähähiilisempään suuntaan, joten tietyn tyyppisiltä rakennuskohteilta edellytetään koko rakennuksen elinkaaren kattavaa kasvihuonekaasupäästölaskentaa eli ilmastoselvitystä.
Ilmastoselvityksessä hyödynnetään rakennuksessa käytettyjen rakennustuotteiden hiilijalanjälkitietoja, joiden on perustuttava verifioituun dataan tai kansallisen päästötietokannan (CO2data) arvoihin. Verifioiduksi dataksi hyväksytään käytännössä ympäristöseloste eli EPD, PEP ecopassport tai BY-vähähiilisyysluokitus.
Ilmastoselvitysvelvoitteen lisäksi suurelle osalle uudisrakennuksista sovelletaan vuoden 2026 alusta koko rakennuksen elinkaarta koskevaa hiilijalanjäljen raja-arvoa. Raja-arvot tulevat koskemaan rivitaloja ja asuinkerrostaloja, toimistorakennuksia sekä monenlaisia kaupalliseen toimintaan tai julkisia palveluja varten tarkoitettuja rakennuksia. Raja-arvot on ensivaiheessa asetettu maltillisiksi, jotta raja-arvosääntelyyn siirtyminen sujuisi mahdollisimman sujuvasti.
Siirtymävaiheen jälkeen raja-arvoja kiristetään jo vuonna 2028.
Rakentamislain uudistuksen merkitys rakennustuotteiden valmistajille
Rakentamislain uudistuksen ja muutoslain myötä ympäristöseloste rakennustuotteille eli EPD (Environmental Product Declaration) ei tule pakolliseksi. EPD:n merkitys ja sen tuoma kilpailuetu kuitenkin korostuvat entisestään.
Ilmastoselvitysten ja rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvojen myötä rakennustuotteiden hiilijalanjäljellä on entistä suurempi painoarvo materiaalivalintoja tehtäessä. Mikäli tuotteella ei ole omaa EPD:tä, sille käytetään ilmastoselvityksessä kansallisen päästötietokannan arvoja. Päästötietokannan arvot perustuvat alan keskiarvoon, johon on lisätty 20 % epävarmuuskerroin.
Täten päästöiltään keskimääräisellekin tuotteelle on järkevää laatia EPD, sillä ilmastoselvityksissä käytettävä hiilijalanjälkiarvo mitä todennäköisimmin kutistuu. Näin tuote on houkuttelevampi valinta rakennukseen.
EU:n rakennustuoteasetus päivittyy ympäristötietojen ilmoittamisen osalta
Vuonna 2025 voimaan tullut ja vuoden 2026 alusta sovellettava EU:n päivitetty rakennustuoteasetus (CPR) tavoittelee kestävyyden edistämistä rakentamisalalla.
Yhtenä merkittävänä muutoksena ympäristötietojen ilmoittaminen tulee asteittain pakolliseksi yhdenmukaistettujen standardien piirissä oleville tuotteille. Muutoksen seurauksena CE-merkintä kertoo jatkossa teknisen suorituskyvyn lisäksi myös tuotteen ympäristövaikutusten vaatimustenmukaisuudesta.
Rakennustuotteen elinkaaren ympäristötietojen ilmoittaminen tulee asteittain pakolliseksi osaksi suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoitusta (DoPC) yhdenmukaistettujen standardien piirissä oleville tuotteille.
Tämänhetkisen tiedon mukaan rakennustuotteille tullaan asettamaan tuoteryhmäkohtaiset ympäristökestävyyden vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat erikseen asetuksessa määriteltyjä ympäristöindikaattoreita (kuva alla). Ilmoitusvelvollisuus astuu voimaan vuoden kuluttua päivitetyn tuoteryhmäkohtaisen yhdenmukaistetun standardin julkaisusta.
Kuva: Standardin 15804:2012+A2:2019 mukaiset ydin- ja lisäindikaattorit. Lähde: Euroopan komissio, CPR Conference presentation material. Käännös.
Ensivaiheessa rakennustuotteille riittää ilmastovaikutusten (GWP) eli hiilijalanjäljen raportointi. Neljän vuoden kuluessa ilmoitusvelvollisuus laajenee standardissa 15804:2012 + A2:2019 määritettyihin ydinindikaattoreihin ja kuuden vuoden kuluessa standardissa määritettyihin lisäindikaattoreihin. Ympäristötiedot validoidaan ilmoitetun laitoksen toimesta ja liitetään osaksi suoritustaso- ja vaatimustenmukaisuusilmoitusta (DoPC).
Rakennustuoteasetuksen muutoksiin kannattaa valmistautua
Vaikka EU:n uuteen rakennustuoteasetukseen liittyy vielä avoimia kysymyksiä, on selvää, että rakennustuotteiden ympäristökestävyyden osoittaminen tulee vaatimaan rakennustuotteiden valmistajilta tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutusten syvällistä ymmärrystä.
Elinkaariarvioinnin toteuttaminen nyt kerryttää keskeistä tietoa tuotannon ja tuotantoketjun ympäristövaikutuksista, minkä myötä valmistaja on valmiimpi vaikutusten raportointiin, kun EU:n asettamaa ympäristövaikutusten ilmoitusvelvollisuutta ryhdytään soveltamaan.
Rakennustuotteen elinkaariarvioinnin tulosten julkaisu EPD-raportin muodossa puolestaan antaa jo nyt kilpailuetua Suomen rakentamismarkkinassa, kun uudisrakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot astuvat voimaan.
Elinkaariarviointi ei ainoastaan lisää tietoa tuotannon ja tuotantoketjun ympäristövaikutuksista, vaan mahdollistaa myös ympäristövaikutusten näkökulmasta keskeisten painopisteiden tunnistamisen ja tietoon pohjautuvan toiminnan kehittämisen.
Nyt on oikea aika ottaa askel kohti ympäristövaikutuksiltaan läpinäkyvämpää tuotantoa ja varmistaa kilpailukyky muuttuvilla markkinoilla.
Seuraavat askeleet rakennustuotteiden valmistajalle
- Selvitä tuotteesi elinkaaren hiilijalanjälki ja kartoita tuotannon kriittiset pisteet päästöjen osalta.
- Julkaise elinkaariarvioinnin tulokset EPD:n muodossa – tämä tuo merkittävän kilpailuedun alentamalla tuotteen laskennallisia päästötasoja rakennuksen ilmastoselvityksessä.
- Valmistaudu täyttämään tulevat EU:n rakennustuoteasetuksen mukaiset raportointivaatimukset.
- Vähennä tuotantosi päästöjä ennakoivasti ja varmista kilpailukykysi tiukentuvissa sääntelytavoitteissa.
Kirjoittaja: Inkeri Saijets, ympäristöasiantuntija, inkeri.saijets@sweco.fi