Länsirata-hankkeen yhteishenki näkyi Espoo–Salo-oikoradan ratasuunnittelussa
Länsirata-hankkeeseen kuuluvan Espoon ja Salon välisen oikoradan suunnittelu osoitti eri konsulttitoimistojen yhteishenkeä. Ympäristövaikutusten arviointi oli kattavaa, ja meluntorjunnassa arvioitiin Suomessa harvinaisia kiinteistökohtaisia ratkaisuja.
Länsirata-hankkeen toteutuessa, Helsingin ja Turun välille saadaan uusi nopea junayhteys. Vuodenvaihteessa 2023–2024 valmistui Espoon ja Salon välisen oikoradan ratasuunnittelu neljän konsulttitalon yhteistyönä. Yleissuunnitteluvaiheessa konsultteja oli kolme, ja Sweco liittyi mukaan ratasuunnitteluvaiheessa Espoon ja Kirkkonummen väliselle osuudelle.
”Meidät otettiin erittäin hyvin vastaan, ja projektipäälliköt puhalsivat hienosti yhteen hiileen”, kertoo Swecon projektipäällikkö Max Lagerström. Yhteishenkeä liki sadan suunnittelijan välille alettiin rakentaa jo kehitysvaiheen big roomeissa. ”Suunnittelu pysyikin aikataulussa organisaation valtavasta koosta huolimatta.”
Swecolle kuuluneen noin 17,3 kilometriä pitkän osuuden ratasuunnittelu sisälsi kaikki tekniikka-alat, paitsi rinnakkain erillisenä toimeksiantona tehdyn ratasähkö- ja turvalaitteiden suunnittelun. Tärkeä näkökulma oli maamassojen hyötykäyttö, koska ylijäämämaita syntyy paljon. Hyötykäyttöön kelpaavia maita pyritään käyttämään alueen rata- ja tierakenteissa, mikä vähentää kuljetuksia ja pienentää hiilijalanjälkeä ja muita ympäristövaikutuksia.
Ympäristövaikutusten arviointi huomioi luonnon ja ihmiset
Yhteistyö ympäristövaikutusten arvioinnissa oli eri konsulttien välillä saumatonta ja aktiivista. Yhdessä sovittiin menetelmistä ja raportoinnista sekä neuvoteltiin viranomaisten kanssa.
”Yhdessä laadimme myös lupahakemuksille mallipohjat, joilla haluttiin varmistaa lupahakemusten laatu ja mahdollisimman sujuva lupahakemusten käsittely”, kertoo Swecon ympäristöasiantuntija Emmi Laukkanen.
Myös aineistot laadittiin yhteistyössä hyödyntämällä jokaisen konsulttitalon parasta osaamista. ”Esimerkiksi meidän ympäristöjuristimme Sari Lajusella on laaja kokemus hankkeiden hallinnollisista menettelyistä ja luonnonsuojelu- ja vesilain mukaisista ympäristölupa- ja poikkeuslupahakemuksista”, Laukkanen lisää.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa huomioitiin mahdollisen uuden radan vaikutukset niin luonnolle ja ympäristölle kuin ihmisten viihtymiselle ja terveydelle. Laukkasen mukaan rata kulkisi pääosin harvaan asutulla alueella ja osin Turunväylän rinnalla samassa maastokäytävässä. Radan vaikutusalueelle jää myös asuin- ja vapaa-ajanrakennuksia. ”Rakentamisella on aina vaikutuksia, ja meidän tehtävämme on pyrkiä vähentää niitä ennakoivasti.”
Ympäristövaikutusten arviointi sisälsi muun muassa maastokäyntejä, hiilijalanjäljen laskentaa ja ekologisten yhteyksien arviointeja. Ekologisia yhteyksiä tullaan toteuttamaan tunnelien päältä ja korkeiden ratasiltojen alta. ”Suurimpia onnistumisia on, että hankkeen kustannusarvioon on kirjattu uusi riistasilta, ja liito-oraville mahdollisestaan ylityspaikkoja”, Laukkanen sanoo.
EU-taksonomian mukaisuutta ei vielä hankkeen tässä vaiheessa arvioitu, mutta Laukkasen mukaan jo nyt toteutetut selvitykset, hiililaskenta ja ilmastoriskien arviointi tukevat sitä.
Kansankielistä ja visuaalista hankeviestintää
Uuteen ratakäytävään suunnitellaan Suomessa harvoin yhtä mittavia ratahankkeita, ja siksi vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa oli laajaa jo suunnitteluvaiheessa. Sweco, Ramboll, Sitowise ja Afry yhdistivät voimansa hankeviestinnässä.
”Vastasimme hankkeen vuorovaikutuksesta yhteistoiminnallisessa hengessä ilman tiukkoja organisaatiorajoja”, kertoo Swecon hankeviestinnän asiantuntija Jatta Tuomikoski.
Hankeviestintä tuotti digitaalisen raportin, jossa ratasuunnitelman tärkeimmät osat selitetään auki kansankielisesti. ”Pyrimme helpottamaan tiedonsaantia ja esittämään ratasuunnitelmat visuaalisella ja mobiiliystävällisellä tavalla”, kertoo Swecon Terhi Koskinen. Mukana on esimerkiksi interaktiivisia karttoja, jotka selventävät muun muassa maisema- ja meluvaikutuksia.
Kiinteistökohtainen meluntorjunta on Suomessa uutta
Kaikkien rataosuuksien melumallinnuksessa käytettiin yhteisiä parametreja, jotta tulokset ovat vertailukelpoiset. ”Perinteisten meluesteiden lisäksi rataosuudella on mahdollista käyttää kiinteistökohtaisia meluntorjuntakeinoja, joista saimme arvokasta oppia Swecon akustiikka-asiantuntijoilta Ruotsista”, kertoo Swecon ympäristöasiantuntija Tuomo Pynnönen.
Hänestä meluvaikutusten hallinnassa on tärkeää kuunnella asukkaita. Yleisötilaisuuksien lisäksi asiantuntijat kävivät katselmoimassa kiinteistöjä paikan päällä. Samalla kun toinen asiantuntija tutki rakenteita, toinen keskittyi vastailemaan ihmisten kysymyksiin. ”Vaikka asukkaat ovat tottuneet Turunväylän meluun, junanrata muuttaa monen kodin tuttua äänimaisemaa.”
Paikan päällä tehtyjen mittausten ja rakennusten eri rakennusosien kunnon perusteella asiantuntijat suosittelivat monia eri toimenpiteitä. Melua voidaan torjua esimerkiksi ikkunoita ja ovia uusimalla sekä parantamalla ääneneristävyyttä paikoin seinärakenteiden lisäkerroksilla, kuten levytyksillä ja parvekelasituksilla. Hanke vastaa kaikista kustannuksista.
Kiinteistökohtaiset meluntorjuntatoimenpiteet laajentavat meluhaittojen lieventämisessä käytettävien vaihtoehtojen valikoimaa meluaitojen ja meluvallien lisäksi. Pynnösen mukaan hankkeessa panostetaan myös työmaan aikaiseen meluntorjuntaan ja asukkaiden tiedottamiseen. ”Meluun on yleensä helpompi suhtautua, kun tietää, mikä sen aiheuttaa.”
Seuraavaksi Swecon rooli jatkuu Länsirata-hankkeessa muun muassa Espoon ja Turun välisen radan (Hajala-Kupittaa), Salo–Turku-kaksoisraiteen ja Turun ratapiha-alueen suunnittelussa. Ratasuunnittelulle on myönnetty EU:n CEF-rahoitustukea (Connecting Europe Facility).