Eurooppalainen akkuteollisuus on myös huoltovarmuustekijä
Viime vuosien kriisit ja nopeat globaalit muutokset herättävät kysymyksen akkujen merkityksestä huoltovarmuudelle. Miten riippuvaisia me akuista oikeastaan jo olemme?
Akkuteollisuuden yhteys vihreään siirtymään on selvä, mutta vähemmän nostetaan esiin akkujen merkitystä osana modernin yhteiskunnan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. Vaikka liikenteen sähköistyminen etenee tasaista tahtia ja akkujen kysyntä tulee olemaan tulevaisuudessa vielä merkittävästi suurempaa, akkuja tarvitaan jo nyt monessa kohteessa:
- vähäpäästöisessä liikenteessä
- tasapainottamassa uusiutuvan energian tuotannonvaihteluja
- mobiililaitteissa
- kriittisen infran varavoimana
- puolustusteollisuudessa.
Moni keskeinen yhteiskunnan toiminto on jo varsin riippuvaista akuista, ja akkujen kasvava tarve tulee huomioida, kun tarkastellaan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. Akkujen tuotanto ja teknologinen osaaminen turvaavat Euroopan itsenäistä toimintaa myös kriisien aikana.
Elämme parhaillaan toista sähköistymisen aaltoa. Sähkönsaanti ei ole enää pelkästään johtojen varassa, vaan kehittynyt akkuteknologia on mahdollistanut laajan kirjon sähkökäyttöisiä liikennevälineitä ja mobiililaitteita. Turvallisten elinolojen takaamiseksi tarvitsemme kriittistä infrastruktuuria, kuten liikenneverkkoja, energianjakelua, vesi- ja jätehuoltoa sekä tietoliikenneyhteyksiä.
Kriittinen infrastruktuuri tarvitsee toimiakseen häiriötöntä sähkönsaantia. Akkuja käytetään varmistamaan järjestelmien ja yksittäisten laitteiden häiriötön virransyöttö, joten häiriöt akkujen toimitusketjuissa vaikuttavat pitkällä tähtäimellä myös yhteiskunnan kriisinkestävyyteen.
Sähköistyminen vaikuttaa puolustukseen. Akkukäyttöiset laitteet ovat konflikteissa yhä merkittävämmässä roolissa. Drooneja ja muita miehittämättömiä aluksia käytetään taistelutehtävissä, ja sotilaat kantavat sähkökäyttöisiä laitteita mukanaan. Akut ovat turvallisuuden kannalta keskeistä tekniikkaa, jonka saatavuus täytyy varmistaa myös kriisien keskellä.
Eurooppalainen akkuarvoketju parantaa huoltovarmuutta
Eurooppalainen tuotanto on keino pienentää riskejä, joita pitkiin globaaleihin toimitusketjuihin sisältyy. Akkujen tuotanto vaatii lukuisia materiaalien jalostusvaiheita, ja siksi tuotantoketju on pirstaleinen. Akun jokainen komponentti ja raaka-aine on usein valmistettu eri paikassa.
Akkujen tuotantoketju on avain myös tehokkaaseen kierrätykseen. Kun käytetty akku romutetaan, materiaaleja pystyy hyödyntämään parhaiten raaka-aineen tuottaja. Eurooppaan ei synny tehokasta akkujen kierrätysketjua muuten kuin luomalla tuotantoketju, jossa akkujen materiaalit tuotetaan ja kierrätetyt materiaalit voidaan käyttää uudelleen.
Akkuinvestoinnit vaativat ennustettavaa sääntelyä
Eurooppalaisen akkuarvoketjun luominen ei kaipaa juuri nyt lisää epävarmuustekijöitä. Poliittinen epäröinti liikenteen päästövähennystavoitteissa hidastaa liikenteen sähköistymistä ja vaikeuttaa investointeja akkuteollisuuteen.
EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksessa (CRMA) määritellään tavoitteet raaka-aineiden tuotannolle, jalostamiselle ja kierrätykselle, mutta konkreettiset toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi ovat vaatimattomia. Akkuarvoketjun kehittäminen vaatii rohkeaa poliittista päätöksentekoa, jolla edistetään vihreää siirtymää ja parannetaan samalla yhteiskunnan kriisinsietokykyä.
Positiivista virettä edustaa Kotkan akkumateriaalitehdas, jonka toteuttamisessa Sweco on mukana. Hanke on osoitus siitä, miten olemme rakentamassa eurooppalaista akkuarvoketjua ja lisäämässä akkuteollisuuden osaamista Suomessa.
Erno Voutilainen, Market Executive, Battery Industry, erno.voutilainen@sweco.fi